Uusia äänitteitä
• Piret Aidulo ja Ene Salumäe levyttivät Roman Toin urkuteoksia Tallinnan tuomiokirkon ja Kaarlen kirkon uruilla. Roman Toi täytti kesäkuussa 95 vuotta. Kahden cd:n kansio julkistettiin Tallinnan tuomiokirkossa pidetyssä juhlassa, jossa Viron luterilaisen kirkon arkkipiispa Andres Põder luovutti Roman Toille kirkon elämäntyö-palkinnon.
• Tuomas Pyrhönen levytti Peteris Vasksin urkuteokset Riian tuomiokirkon uruilla.

Tapahtui syksyllä

• Helsingin Musiikkitalo otettiin käyttöön 1.9.2011. Taloa jakaa monta toimijaa (Helsingin kaupunki, Sibelius-Akatemia, Yleisradio) ja siellä tapahtuu jatkuvasti. Kolmien urkujen urkusali, Organo-sali, esittäytyi kolmen konsertin sarjassa 3.-5.9.
• Lapuan Urkufestivaali 23.-25.9.
• Espoon kirkkomusiikkiviikko 20.-27.11.

Kevään tapahtumia
• Virsi suomalaisessa kulttuurissa -seminaari Helsingissä 5.4.
• Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto vietti 60-vuotisjuhlaa maalis- huhtikuun vaihteessa. Voit kuunnella jälkilähetyksiä juhlista Radio Dein kanavilla ja netissä. Tiistaina 5.4. klo 22.05 on Radio Dein Kirsi Rostamon haastateltavana osastonjohtaja Timo Kiiskinen.
• Yleisradio oli mukana Tallinnan kulttuuripääkaupunkiriennoissa maaliskuun lopussa. Taiteilijavieraana oli mm. urkuri Kristel Aer.
• Viron Klassikaraadio tallensi puolestaan Edgar Arron 100-vuotisjuhlakonsertin, joka oli kuultavissa radion nettiarkistossa. Arro 100 -konsertit saivat jatkoa su 22.5. Jaanin kirkossa.

Uusia äänitteitä
• Ville Urponen tallensi harvinaisuuksia
• Markku Ketolan urkuäänitteitä julkaistiin kahden cd:n kansiona Organum-seuran vuosikokouksen yhteydessä
• Marjo Danielsson julkaisi CD:n Matkalla Kaupunkiin (På väg till Staden)

Ristijärven kirkko sai uudet urut

Kainuun sydämessä sijaitseva pieni Ristijärven seurakunta osoitti lääninrovasti Risto Kormilaisen sanojen mukaan rohkeutta ja luovuutta päättäessään toteuttaa seurakuntalaisten pitkäaikaisen haaveen uusista uruista. Pitkäjänteinen ponnistelu hankkeen hyväksi palkittiin loppiaisen juhlamessussa 6.1.2011 Ristijärven kirkossa, kun Sotkamon Urkurakentajat Oy:n 21-äänikertainen, kauniisti kirkon arkkitehtuuriin sulautuva soitin vihittiin käyttöönsä. Messun toimitti rovasti Matti Mäkelä, ja urkurina oli seurakunnan pitkäaikainen kanttori Eero Mikkonen. Messua seurasi iltapäivällä juhlakonsertti, jonka soitti yksi hankkeen asiantuntijoista, diplomiurkuri Erkki Tyni.
Videokoosteen taustalla soi aluksi Bachin urkukoraali Jeesus Kristus meille nyt (Eero Mikkonen) ja sitten katkelma triosonaatista d-molli (Erkki Tyni).

Lisää tietoa ja ääntäkin uusista uruista avaat tästä.

2010
Uusia urkukoraaleita
Kaj-Erik Gustafsson ja Juhani Haapasalo julkaisevat uutta liturgista urkumusiikkia neljänä kokoelmana. Sarjan ensimmäinen osa, Kirkkovuoden urkumusiikkia I, ilmestyi syksyllä 2010. Se sisältää adventti- ja jouluajan aineistoa. Maaliskuussa 2011 ilmestyy pääsiäispiirin aineisto, ja kaksi helluntaijaikson kokoelmaa tulevat painosta kevään ja kesän mittaan. Ota ennakkoa ja tutustu JH:n opukseen113 tästä! Sarjan kustantaa Sulasol, ja vihkosia jälleenmyy myös Ostinato.

Uusien kokoelmien julkaiseminen tuli tarpeelliseksi jo siksi, että monet viime vuosikymmenien aikana ilmestyneet on myyty loppuun. Gustafssonin ja Haapasalon säveltämää uutta aineistoa täydentävätkin myös ”parhaat palat” aiemmista kokoelmista. Edellisestä näin laajasta julkaisuprojektista (Organum Cantat I-II) on jo pari vuosikymmentä, joten uudessa aineistossa on otettu huomioon myös uusien kirkkokäsikirjojen tarpeet ja virikkeet. Koraaliaineisto on aiempaa monipuolisempaa mm. käyttöyhteyksiltään. Urkukoraalien perinteisten alkusoitto- ja alternatim-käytön rinnalla aineistoa on myös vastausmusiikin, meditaatiomusiikin ja päätösmusiikin tarpeisiin.

Kirkkomusiikin osasto onnitteli Arvo Pärtiä
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto järjesti konsertin Arvo Pärt 75 vuotta säveltäjän juhlavuoden päättäjäisiksi 11.12. Helsingissä Olaus Petrin kirkossa. Konsertissa kuultiin Pärtin kaikki neljä soolourkuteosta esittäjinään niin ikään neljä urkuria, Kristel Aer, Kari Jussila, Susanne Kujala ja Elena Rikkonen-Rolland. Pärtin teoksen Mein Weg hat Gipfel und Wellentäler soitti professori Kari Jussila, joka myös kantaesitti sen Paraisten urkupäivillä kesällä 1989.

^{Uusia äänitteitä}
• Kannelkellojen ensilevy ilmestyi.
• Herra korkiast' kiitett' olkoon
Vanhaa virsikirjaa soittaen ja veisaten. Vuoden 1701 virsikirjan virsiä raikkaina sävellyksinä ja sovituksina (mm. Tuomo Nikkola, Erkki Vähäsarja, Markku Kilpiö ja Kustaa Penttilä). Esitt. Janne Nietula, Kristiina Nietula, Veli Ainali, Erkki Vähäsarja, Tomi Nietula ja Susanna Nietula.
• Markku Heikinheimo levytti Bachin Orgelbüchleinin Sibelius-Akatemian urkusalissa.
• Elke Unt levytti virolaista musiikkia. CD:llä kuullaan myös Elke Untin psalmeja ja liturgista musiikkia, esittäjinä tarttolaistaiteilijat.

Professori Erkki Tuppurainen on toiminut pitkään Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa kouluttaen monta kanttoripolvea. Erkin 65-vuotispäivänä, Kuopion kanttorikoulutuksen viettäessä samalla 50-vuotisjuhlaansa, julkistettiin Erkki Tuppuraiselle juhlakirja Facultas ludendi. Kirjan toimittaja on Jorma Hannikainen, ja lähes 400-sivuisen juhlakirjan artikkelien kirjoittamiseen osallistui parikymmentä eri alojen asiantuntijaa.

Kirjaa voi tiedustella Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta ja kirkkomusiikiin osastosta sekä musiikkikauppa Ostinatosta. Samanaikaisesti ilmestyi Erkki Tuppuraisen ja Jorma Hannikaisen toimittama Suomenkielisiä kirkkolauluja 1500–1600-luvuilta.

Lauluntekijät koolla Päiväkummussa Suomen Lähetysseuran Päiväkummun kurssikeskukseen kokoontui marraskuun alussa kolmisenkymmentä runoilijaa ja säveltäjää kirjoittamaan uusia yhteislauluja. Historiallisen hankkeen takana olivat mm. KJM, Lähetysseura, Nuorten Keskus ja Lasten Keskus. Työn tuloksia päästiin tuoreeltaan testaamaan Riihikirkon messuissa ja rukoushetkissä (kuva). Lähiajat näyttävät, miten pitkälle uudet löydöt kantavat. Itse tapaaminen koettiin onnistuneeksi ja hedelmälliseksi.

Katkelma Taru Hämäläisen säveltämästä ja Irja Aro-Heinilän runoilemasta ehtoollislaulusta. Kuvassa vas.
Taru Hämäläinen, Sirkku Rintamäki, Lauri Palo ja Timo Lampinen.

---

Juhani Haapasalon sävellyskonsertti

Järvenpään kirkossa sunnuntaina 10.10.2010. Kiitos esiintyjille, kiitos kuulijoille! Konsertista lisää tässä! Konsertin taiteilijat olivat Aulikki ja Pertti Eerola, Nicholas Söderlund ja Tuula Hällström, Markku Hietaharju, Susanne Kujala ja Kari Vuola sekä Canzonetta Nova -kuoro, johtajana ja solistina Erkki Rajamäki. Konsertin järjestivät yhdessä Järvenpään Sibelius-viikot, Sibelius-Akatemia ja Järvenpään seurakunta.

VI Hugo Lepnurm -musiikkipäivät pidettiin Viron Juurussa lokakuun alussa.
Kuvaraportin Juurun päivistä voit avata tästä!
Kuvassa alla musiikkipäivien osanottajia aurinkoisessa syyssäässä.
Takarivissa vas. Matthias Burghardt, Tiit Salumäe ja Patrik Göransson,
istumassa vas. Elke Unt, Marko Tiitus, Kristel Aer ja Juhani Haapasalo.


Suomen ruotsinkielinen verkkovirsikirja on avattu osoitteessa
http://evl.fi/Psalmboken. Sivuston ohjelmoinnin on tehnyt suomenkielisen virsikirjan nettisivuston tavoin Timo Lehtonen. Sivujen odotetaan palvelevan laajaa käyttäjäkuntaa Suomessa ja lisäävän pohjoismaista kanssakäymistä myös hymnologian alalla.

Viron kirkkopäivät ja laulujuhlat pidettiin Tartossa kesäkuussa 2010.

Ilmari Krohnin harvoin esitetty oratorio Voittajat soi huhti-toukokuussa kolmesti pääkaupunkiseudulla, Espoossa Tapiolan kirkossa (25.4., jolloin Ilmari Krohnin kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta) ja Helsingissä Kallion kirkossa (jossa teos aikanaan kantaesitettiin ja jossa Krohn itse toimi pitkään urkurina) ja Temppeliaukion kirkossa. Suurehkon esityskoneiston muodostivat Kallion Kantaattikuoro, Chorus Sine Nomine, Tapiolan kirkon kuoro, Käpylän kirkkokuoro sekä solistit Hannu Jurmu, tenori, Hannu Leskinen, basso, Kati Pirttimaa, sopraano ja Katja Rantanen, altto. Urkurina oli Ilpo Laspas ja kapellimestarina Martti Laitinen.

Erkki Rajamäki toi virolaista ja vei suomalaista
Sibelius-Akatemian uusi laulutaiteen lehtori Erkki Rajamäki esittäytyi Helsingin Vanhassa kirkossa 29.4.2010. Konsertin otsikkona oli Virolaisen vokaalimusiikin ilta. Rajamäen partnereina esiintyivät tarttolaiurkuri Elke Unt, joka oli samalla illan säveltäjävieras, ja Juhani Haapasalo. Sama kolmikko vieraili pari viikkoa aiemmin Pärnussa, jonne puolestaan vietiin myös suomalaista musiikkia. Ks. tästä lisää!

Suomalaisia passioita hiljaisella viikolla
Ainakin kaksi kantaesitystä ja runsaasti muita suomalaisten passiosävellysten esityksiä kuultiin hiljaisella viikolla 2010. Turussa sai kantaesityksensä Jukka Kuninkaanniemen Markus-passio ja Järvenpäässä Altti Uhleniuksen passio niin ikään evankelista Markuksen mukaan. Vantaankoskella esitettiin Jukka Kankaisen myös levytetty Luukas-passio, ja Imatralla soi Johannes Vesterisen Luukas-passio. Edelleen passion Luukkaan mukaan ovat säveltäneet ainakin Seppo Pänkäläinen (esitykset mm. Nurmijärvellä, Vantaalla ja Heinolassa) ja Risto Ainali. Muita suomalaisia passioita ovat Ilmari Krohnin Johannes-passio, Ahti Kuorikosken Matteus-passio ja Osmo Honkasen Eräs kuolemantapaus.

Tapahtui talvella ja keväällä
- Kirkko soikoon festivaali pidettiin Helsingissä 6.-14.3.
- Kanttoripäivät järjestettiin jo viidennen kerran, nyt 2.–4.2. Tampereella.
Seuraava kanttorien valtakunnallinen tapaaminen on vasta kolmen vuoden päästä, sillä vuonna 2012 pidetään Kirkon musiikkijuhlat Jyväskylässä. Juhlille tilattua uutta kuoromusiikkia esiteltiin jo Tampereella.
- SibaFest-juhlaviikko 29.1.-6.2. Helsingissä
- Vanhan Musiikin Festivaali 30.1.-5.2. Oulussa
- Katedraali soi 1.-7.2. Turussa
- Nicholas Söderlund Järvenpäässä 14.2.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta julkaisi levyn neljän kirkon uruista. Organ Gallery on tasokkaasti toimitettu tietopaketti ja elävä taidedokumentti Helsingin tuomiokirkon, Johanneksen kirkon, Agricolan kirkon ja Vanhan kirkon hienoista soittimista. Mainittujen kirkkojen lisäksi cd-pakettia voi ostaa levykauppa Fugasta.

Vuoden 2010 juhlittavia olivat Pergolesi (s. 1710), W. Fr. Bach (s. 1710), Cherubini (s. 1760) ja H. Praetorius (s. 1560). 75 vuotta täyttivät Aulis Sallinen ja Arvo Pärt. Vuonna 2010 tuli myös kuluneeksi 50 vuotta kahden merkittävän suomalaisen kirkkomuusikon, Ilmari Krohnin ja Armas Maasalon kuolemasta. Kai Maasalon kirjan isästään Armas Maasalosta voit ostaa Ostinatosta.

2009
Uusia urkukoraaleita
Koraalialkusoittokokoelman ilmestyminen on aina tapaus. Historian ketjuun on nyt liitetty Hugo Lepnurm (1914 - 1999), jonka Koraalieelmängud syntyi yli kolmen vuosikymmenen kypsyttelyn tuloksena. Lue lisää julkistamisjuhlasta tai tutustu aineistoon käytännön kannalta! Suomessa kokoelmaa myy Ostinato.

Nuotinnusohjelmista päivityksiä
Syksyn mittaan on perinteisesti ilmestynyt ohjelmien päivityksiä. Esimerkiksi Finale aloitti jo vuoden 2010. Mac-käyttäjiä ilahduttaa tieto, että vanhan kunnon NoteWriter-ohjelman tiedostot avautuvat nyt NoteAbility-ohjelmalla. Lisää nuotinnussivuilla.

Uusia äänitteitä:
Kristel Aer esittelee Viron Juurun kirkon historialliset urut, joiden restauroinnissa olivat mukana myös Helmuth Gripentrog ja Kalevi Mäkinen.
Kalevi Kiviniemi levytti ranskalaista - mikä Kalevin kyseessä ollen tarkoittaa myös improvisaatioita! Mutta paikka olikin Rouen.
Kajaanin Mieslaulajat julkaisi toukokuussa Väinö Malmivaaran rukousvirsiä sisältävän äänitteen.

Tapahtumia:
- Harald Andersén -kamarikuorokilpailu 11.-12.9.
- Hugo Lepnurm -musiikkipäivät 25.-26.9.
- Lapuan Urkufestivaali 25.-27.9.
- Aikamme Kirkkomusiikkia 3.-11.10
- Pyhyys ja musiikki -seminaari 22.-23.10.
- Juhani Haapasalon laulut Anna Haavan runoihin soivat Turussa lokakuussa (kuvassa oikealla bassobaritoni Nicholas Söderlund pianistinaan Mikael Kemppainen)
- Turun Urkujuhlat 24.10.-1.11.
- Organo Novo 8.-15.11.
- Lux Musicae 13.-15.11.
- Ylistaron kirkkokuoro täytti 80 vuotta. Juhlakonsertti oli Ylistaron kirkossa sunnuntaina 15.11.
- Kuusankoskella juhlittiin adventtina 29.11. Juhlamessu sisälsi kantaatin Pukekaa yllenne Herra.
- Rauman kirkkokuoro täytti 90 vuotta. Juhlakonsertissa kuultiin myös kuoron tilaamia psalmeja.
- Edition Tilli avasi kotisivut ja yli 2.000 suomalaisen hengellisen laulun tietokannan.

Kotkan 3. kansainvälisen urkukilpailun ensipalkinnon voitti Matthias Havinga (Hollanti). Toisen palkinnon sai Katri Vesanen ja kolmannen Ghislain Leroy (Ranska).
Tuomariston puheenjohtaja Kati Hämäläinen julisti kilpailun tuloksen torstai-iltana 23.4.

• Järvenpään kirkkokuoro vietti 60-vuotisjuhlaa palmusunnuntaina 2009
• Helsingin urkupäivät sekä Organum-seuran vuosikokous pidettiin Helsingissä maaliskuun lopussa 2009

• Viron itsenäisyyspäivän konsertissa Järvenpään kirkossa 24.2.09 esiintyivät Elke Unt, Erkki Rajamäki ja Juhani Haapasalo.

• Onnittelut 25-vuotiaalle Canzonetta Nova -kuorolle ja sitä kuoron perustamisesta asti johtaneelle Erkki Rajamäelle!

• Kadrinan kirkon urkuremontti etenee. Viron Länsi-Virumaalla sijaitsevan Kadrinan kirkon urkusäätiö on julkaissut välietapin kunniaksi äänitteen, jolla urut soivat "kuin silloin ennen". Urkusäätiö järjestää myös tilauskonsertteja ja esittelyjä ryhmille urkurahaston varojen kartuttamiseksi.


2008
Tapahtui vuonna 2008:
• Dir.mus. Kaija Eerola ja professori Reijo Pajamo saivat kirkon kulttuuripalkinnon
• Psalmiantifonien kokoelma ilmestyi

• Baltic-Nordic Church Music -konferenssi järjestettiin Viron Valgassa syyskuun lopussa
• Sibelius-Akatemia järjesti Olivier Messiaen 100 -konserttisarjan

Ines Maidre vieraili Suomessa
Urkutaiteilija Ines Maidre vieraili Suomessa 19.-21.9. Maidre antoi konsertin Finlandia-talossa ja piti mestarikurssin Viron 1900-luvun alun urkutaiteesta. Maidre on äskettäin levyttänyt Peeter Südan urkutuotannon. Tässä Klassika-radion haastattelussa Maidre kertoo tulevista matkoistaan. Taiteilija soitti 50-vuotisjuhlakonsertin Tallinnan Urkufestivaalin yhteydessä elokuussa 2008.

Uusilla urkulevyillä historia elää
Viime aikojen upeat urkuäänitteet ovat tuoneet arvokkaat soittimet - myös eri vaiheissaan - tuoreesti tähän päivään. Suositellaan:
- Tauno Äikää (Hki / Johanneksen kko)
- Markku Mäkinen (Tampereen tuomiokko)
- Jan Lehtola (Kuusankosken kko)
- Aaro Tetsmann (Viro / Simunan kko)
- Martin Rost (Viron urkuhistoriaa)

Kesäkuussa 90 vuoden iässä edesmenneen urkutaiteilija Tauno Äikään ”oman” soittimen, Johanneksen kirkon Walcker-urkujen valloittavaa sointia on talletettu edustavalle cd:lle. Hieman nuorempia historiallisia suomalaisia urkuja kuullaan Markku Mäkisen ja Jan Lehtolan levyillä. Suomessakin opiskellut Aaro Tetsmann on tallettanut jo vuonna 1889 valmistuneen soittimen äänimaailmaa Viron Simunan kirkossa, jonka Normann-urut ovat Suomessakin tunnetun rakentajan säilyneistä uruista suurimmat. Martin Rost esittelee puolestaan Viron suurimmat urut, Tallinna Kaarlen kirkon Walcker-urut, jotka viettivät kuluneena vuonna 85-vuotisjuhlaansa. Rostin matka päättyy Tallinnan tuomiokirkkoon ja juuriltaan 130-vuotiaan Ladegast-Sauerin ääreen. Sillä välin tutustutaan seitsemään muuhun soittimeen eri puolilla Viroa.

Torsten Stenius (1918 - 1964) sai juhlakonsertin Olaus Petrin kirkossa 19.4.08

Jaakko Tuuri (1884 - 1947) toimi 30 vuoden ajan Hämeenlinnan kanttorina. 20.4.08 Tuurin synnyinpitäjän Ylistaron muusikot toivat tämän musiikkia jälleen Hämeenlinnaan. Ainakin minulle urkusävellys Legenda oli aiemmin tuntematon.

Jumalanpalveluskasvatuksen seminaari pidettiin Sibelius-Akatemiassa 11.3.2008
Seminaarin järjestivät Hymnologian ja liturgiikan seura, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto. Päivän keskeiset aiheet olivat Psalmilaulu suomalaisessa jumalanpalveluksessa 1500-luvulta tähän päivään (Jorma Hannikainen) ja Jumalanpalvelus- ja ehtoollisteemat virsikirjassa (Pekka Kivekäs).

Valtakunnalliset kanttoripäivät pidettiin helmikuun alussa Turussa.

URKU AUKI – MIESENERGIAA
Konserttisarja ja messu Järvenpään kirkossa
Järvenpään urut 40 vuotta
31.1. – 3.2.2008
• to 31.1. klo 19 Jan Lehtola, urut
• pe 1.2. klo 19 Ville Urponen, urut
• la 2.2. klo 18 Kalevi Kiviniemi, urut
• la 2.2. klo 21 Kalevi Kiviniemi, urut, ja Marzi Nyman, kitara, Prima Vista -kuoro, joht. Heikki Ruokonen
• su 3.2. klo 10 Urkumessu, muusikot Heikki Ruokonen ja Mikko Haapaniemi

Peeter Süda on muistamisen kohteena mm. Tallinnassa ja Saarenmaalla, sillä tämän keskeisen virolaisen urkusäveltäjän syntymästä tuli 30.1.2008 kuluneeksi 125 vuotta.

Tutkimuksen päivä 18.1.2008
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto ja Kuopion osasto järjestivät Helsingissä Kirkkomusiikin tutkimuksen päivän.
Seminaarin ulkomaisena vieraana esitelmöi Viron Musiikki- ja Teatteriakatemian professori Toomas Siitan, joka esitteli Viron koraalikirjojen historiaa. Kirkkomusiikin osaston johtaja, lehtori Peter Peitsalo esitelmöi Torsten Steniuksen (1918 - 1964) kirkollisesta vokaalimusiikista, ja kansanmusiikin osaston professorin Heikki Laitisen aiheena oli Vanhan virsikirjan (v. 1701) kolme runoilijaa.
Ohjelmassa oli lisäksi Suomessa käynnissä olevien kirkkomusiikin tutkimushankkeiden esittelyjä.

2007
Tapahtui syksyllä -07
- Soome-Eesti muusikasuhted olivat esillä Tallinnassa Viron Teatteri- ja Musiikkimuseon järjestämässä konferenssissa.
- Suomeen perustettiin Cantor-seura ry, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää klassista, solistista kirkkolaulutaidetta.
- Sibelius-Akatemian Buxtehude-sarja säveltäjän juhlavuoden kunniaksi päättyi Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidettyyn konserttiin 7.12. klo 19.
- Keski-Porin kirkko sai uudet urut ja paljon myönteistä huomiota marras-joulukuun vaihteessa.
- Lapuan urkufestivaalit järjestettiin kolmannen ja Turun Urkujuhlat neljännen kerran.
- 15.10 oli runoilija Anna Haavan syntymäpäivä. Kuka olikaan Anna Haava, jonka kuoleman 50-vuotismuistoa vietettiin vuonna 2007 kuten Jean Sibeliuksen?
- Ylistarossa muistettiin kanttori, säveltäjä Jaakko Tuuria hänen musiikilleen omistetussa konsertissa Ylistaron kirkossa.
- Virsikirjan 20-vuotisjuhlia vietettiin mm. suorana lähetetyssä virsi-illassa Kallion kirkossa. Mukana olivat Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijat lehtori Timo Kiiskisen johdolla. Iillan juonsivat professori emeritus Reijo Pajamo ja tohtori Suvi-Päivi koski.
- Sibelius-Akatemian monikuoromusiikin viikko, Monikanava Live, järjestettiin syyskuun lopussa. Viikko huipentui radioituun konserttiin mikkelinpäivänä 30.9. Helsingin Paavalinkirkossa.

Uusia äänitteitä
- Uusia Buxtehude-levyjä: Lautten Compagney, Dresdner Kammerchor, Barbara Steude, Ton Koopman, Weser-Renaissance
- Tuomas Pyrhönen, urkutranskriptioita
- Markku Heikinheimo, Lars Karlssonin urkuteokset
- Buxtehuden Membra Jesu nostri DVD:nä
- Historiallisia suomalaisia urkunauhoituksia
- Oulun konservatorion kirkkomusiikinopiskelijat
(hengellisiä sävelmiä ja virsiä tuorein sovituksin, esittely helmikuun Kirkkomusiikki-lehdessä)
- Urkurakentamo Martti Porthan 20 v (3 cd:n kansio, esittely helmikuun Kirkkomusiikki-lehdessä)
- Hyvyyden voimaa, Leppävaaran srk:n musiikkityö (esittely helmikuun Kirkkomusiikki-lehdessä)
- Kalevi Kiviniemi (mm. Alain)
- Jan Lehtola (mm. Saint-Saens)
- Ines Maidre (Peeter Südan urkuteokset; esittely Organum-lehdessä 4/2006)


Tallinnassa juhlittiin
Viron ev.lut. kirkko juhli 90 vuottaan ja Tallinnan tuomiokirkkoseurakunta täytti virolaisena seurakuntana 80 vuotta. Tämän kunniaksi järjestettiin toukokuussa myös konserttisarja, jonka yhtenä säveltäjävieraana oli 90-vuotias Roman Toi. Kuvassa oikealla maestro Toi Viljandin Jaanin kirkon urkujen ääressä. (Foto Elmo Riig / Sakala ajaleht)

Buxtehude-juhlat jatkuivat
- Yleisradio vietti Dieterich Buxtehuden 300-vuotismuistopäivänä 9.5. kokonaisen teemapäivän
- Sibelius-Akatemian konserttisarjassa oli 16.5. vuorossa konsertti Järvenpään kirkossa.
- Battalia-yhtyeen konsertti kuultiin nauhalta Ylen Radio Ykkösellä 18.5.
- Buxtehude on sekä Paraisten Urkupäivien että Vantaan Barokin teemasäveltäjä vuonna 2007.
- Katso Buxtehude-video Helsingborgista!
- Yhteiskustannus on julkaissut kaksi uutta Buxtehude-suomennosta, joulukantaatin Das neugeborne Kindelein (kuoropartituuri) ja Membra Jesu nostri -sarjan päätöskantaatin Illustra faciem tuam. Lisää tietoa Buxtehuden kantaattien suomennoksista avaat täältä.

Lahden Sibelius-talon urut valmistuivat. Vihkiäisiä vietettiin kahdessa konsertissa toukokuussa.

KJM:n proprium-musiikin aineisto on saanut uudet esittelysivut. Mukana on lähes 50 säveltäjää ja yli 500 teosta!
Useita vuosia kestänyt projekti on nyt tullut ainakin välipäätökseensä, sillä tarjolle on saatu uutta suomalaista liturgista musiikkia kirkkokäsikirjan kaikkiin kolmeen tekstivuosikertaan. Uuden aineiston luominen on toisaalta jatkuva prosessi, ja yksi KJM:n projektin kantavista ideoista onkin ollut innostaa pysyvään uusiutumiseen jumalanpalveluksen elävässä viettämisessä. Messu - jos mikä - on missio!

Mikael Agricola (n. 1507 - 1557) oli juhlan aihe vuonna 2007.
<sup>- ABC-kiria eli aapinen oli ensimmäinen suomenkielinen kirja.
- Messu eli Herran ehtoollinen ilmestyi vuonna 1549
- Yle Areenassa Agricolasta
- Kirkkohallitus julkaisi juhlavuoden aineistoa mm. Agricolan ajan messuun. Mikael Agricolan toimittamassa messukirjassa ei ollut nuotteja, vain viivastot merkintöjä varten. Myöhemmän aineiston pohjalta voidaan päätellä, mitä tuolloin laulettiin. Tästä voit tulostaa pdf-nuotit yleisen sävelmäsarjan Kyrien vuorolaulua varten.</sup>

Sibelius-Akatemia täytti 125 vuotta. Reijo Pajamo kirjoitti uuden historiikin.

Paul Gerhardt -juhlaseminaari pidettiin runoilijan syntymän 400-vuotispäivänä 12.3.2007 Sibelius-Akatemiassa. Seminaarin alustukset tullaan julkaisemaan Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirjassa. Onnistunut seminaaripäivä päättyi Töölön kirkossa vietettyyn Gerhardtin virsien iltaan, jonka järjestelyistä huolehti Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto.


2006
”Uusi” virsikirja on tullut jo 20 vuoden aikuiseen ikään. KJM järjesti virsiseminaarin Jyväskylässä 23.-24. marraskuuta 2006.

Soololaulu ja messu oli teemana Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston yhdessä järjestämässä seminaarissa 15.11. Helsingissä. Perinteiseen keskiviikkoiseen tapaan päivä alkoi soveltavien harjoitusten messulla Töölön kirkossa. Ohjelma Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa.
Onnistuneen päivän alustajina olivat Hanna Remes, Markku Kilpiö, Olli Kortekangas, Esa Ruuttunen ja Petteri Salomaa.

Sibelius-Akatemian urkumusiikin lehtori Kaj-Erik Gustafsson jäi elokuussa eläkkeelle. Yli neljä vuosikymmentä kanttoreita kouluttanut Kaj-Erik saa nyt entistä enemmän aikaa sävellystyölleen, muttei varmaan voi välttää monia asiantuntijatehtäviä edelleen Sibelius-Akatemiassakin!
Gustafssonin työn jatkajaksi urkuimprovisoinnin ja liturgisen musiikin lehtorina on elokuusta 2006 alkaen nimitetty musiikin tohtori Timo Kiiskinen. Timo on aiemmin toiminut kanttorina mm. Kotkassa ja Lahden Salpausselän seurakunnassa ja sivutoimisesti myös Sibelius-Akatemian tuntiopettajana.

Kirkkomusiikkijuhlat pidettiin Kuopiossa
Joka 5. vuosi järjestettävät valtakunnalliset kirkkomusiikkijuhlat pidettiin kesäkuussa 2006 Kuopiossa.

Verkkovirsikirja avautui
Kirkon nettipalveluiden odotetuin uutuus, verkkovirsikirja on avautunut. Sivujen tekninen toteutus on Timo Lehtosen.

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto järjesti koraalisoiton ja virsisäestyksen kurssipäivän Helsingin Vanhassa kirkossa torstaina 30.3.06. ruotsalaisvieraan Mats Åbergin johdolla. Kurssin aktiivit olivat kirkkomusiikin opiskelijoita, ja kurssia seuraamaan oli vapaa pääsy. Päivä huipentui virsilauluiltaan Olaus Petrin kirkossa. Urkurina oli Mats Åberg, ja illan juonsi Kaj-Erik Gustafsson. Tilaisuudessa laulettiin vastikään suomeksi ilmestyneen Ruotsin kirkon virsikirjan virsiä. Päivä oli samalla myös Organum-seuran vuosikokouspäivä, jonka yhteydessä otettiin käyttöön Sibelius-Akatemian arvokkaat, kunnostetut Thulé-urut vuodelta 1906. Maamme liturgisen soiton opettajat jatkoivat vielä seuraavana päivänä seminaariaan Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä.

Sibelius-Akatemia esittäytyi tammi- helmikuun vaihteessa reilun viikon mittaisen SibaFestin puitteissa. Myös kirkkomusiikin osasto oli mukana päivittäin tarjoten musiikkia psalmeista kantaatteihin, vanhasta musiikista gospeliin, messusta aamuhetkiin jne. mm. yhteistyössä Taivallahden seurakunnan kanssa. Viikon huipentumiin kuului Dietrich Buxtehuden kantaattisarjan Membra Jesu nostri esitys Olaus Petrin kirkossa.

Kanttoripäivät Seinäjoella
Valtakunnalliset kanttorien neuvottelupäivät järjestettiin helmikuussa Seinäjoella.

Söderlund ja Lättilä menestyivät Lappeenrannassa
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaltolla opiskeleva Nicholas Söderlund sai miesten sarjan kakkospalkinnon loppiaisena päättyneissä Lappeenrannan laulukilpailuissa. Kanttorin opintonsa jo valmiiksi saanut Jenni Lättilä palkittiin puolestaan erikoispalkinnolla.

2005
Harald Andersénin alternatim-satsit julki
Useamman kanttoripolven kouluttaja ja kanttorien koulutuksen kehittäjä, professori Harald Andersén (1919 - 2001) toimi pitkään myös itse kanttorina Helsingissä säveltäen ja sovittaen runsaasti musiikkia Helsingin ruotsalaisen Tuomaan seurakunnan (Tomas församling) jumalanpalveluksiin.
Myös kirkkomusiikin opiskelijat pääsivät tutustumaan mm. Andersénin vuorovirsisovituksiin käytännöllisten harjoitusten yhteydessä. Sovitukset on nyt julkaistu Kyrkomusikerföreningen rf:n ja porvoolaisen Canto-kustantamon toimesta kahtena 35 sovituksen kokoelmana Alternatimsatser I ja II. Julkaisut ovat ruotsinkielisiä, mutta useimmissa tapauksissa niiden kolmiääniset (SAB) satsit ovat helposti laulettavissa myös suomeksi.

Etsitkö suomennoksia vieraskieliseen vokaalimusiikkiin?
Tutustu Sibelius-Akatemian LAURA-tietokantaan, joka sisältää suuren määrän niin kuoroille kuin solisteille sävellettyjen tekstien suomennoksia. Laura-palvelun suomennokset ovat pääosin suorasanaisia, joskus myös laulettavia. On hyvä muistaa, että se mikä sopii laulettavaksi, ei aina ole omiaan ohjelmalehtisen tekstiksi; jälkimmäisessä tapauksessa on usein parasta käyttää sanatarkkaa suomennosta.
Oma lajinsa ovat kirkkomusiikkiteosten suomennokset. Liturgisissa yhteyksissä on luontevaa pyrkiä käyttämään ns. virallista suomennosta tai ainakin viittaamaan siihen (esim. messun osat, Raamatun teksti, virsirunot jne.), jollei se olennaisesti poikkea säveltäjän käyttämästä versiosta ja tästä johtuvista musiikillisista ratkaisuista.
Mozartin Requiem - messu vai konsertti?
Päädytään kumpaan tulkintaan hyvänsä, on hyvä muistaa, että requiemin eli hautausjumalanpalveluksen eli sielunmessun tekstien lähtökohta on liturginen. Niinpä mm. ohjelmalehtisen suomennoksen olisi hyvä assosioitua lähteisiinsä; antaahan se kuulijalle tärkeän kiinnekohdan jäsentää kokonaisuutta.
Usein joutuu lukemaan hyvää tarkoittavia käännöksiä, joista on vaikea ymmärtää itse asiaa, vaikka sanat olisivat sinänsä suoraan sanakirjasta. Esimerkiksi Mozartin Requiemin johdantopsalmi on psalmista 65. Lainataan sitten alkukielestä tai Vulgatan latinasta tehtyä suomennosta, viittaus psalmiin 65 valaisisi kuulijalle, että kyseessä todella on psalmi. Kyrie eleison on puolestaan sama Herra, armahda meitä -laulu, jonka laulamme jokaisessa messussa kautta kristikunnan. Suomalaisittain on suorastaan rintaa röyhistyttävää, että olemme säilyttäneet virsikirjassamme Dies irae -sekvenssin. Mozartin Requiemin ehkä kuuluisimman osan kohdalla kannattaa siis viitata virteen 158, vaikka ohjelmalehtisessä käytettäisiinkin sanatarkempaa suomennosta.

Sibelius-Akatemia juhli entisen rehtorinsa Taneli Kuusiston (1905 - 1988) 100-vuotissyntymän muistoa järjestämällä mm. kaksi konserttia lokakuun lopussa. Kuusiston urku- ja kuoroteoksia kuultiin kirkkomusiikin osaston ja yksinlauluja laulumusiikin osaston järjestämissä konserteissa. Taneli Kuusiston ikätovereihin kuuluu virolainen urkuri, kuoronjohtaja ja säveltäjä Enn Võrk (1905 - 1962), jonka Aksel Kallaksen runoon säveltämä Herää, sydän, nukkumasta (virsi 569) kuuluu myös suomalaisen virsikirjan uusiin kevätvirsiin. Sekä Kuusisto että Võrk olivat aktiivisia liturgisen musiikin säveltäjiä. Enn Võrkin messusävelmät ja virret soivat Tallinnan tuomiokirkossa sunnuntaina 30.10. vietetyssä messussa. Martti Laitinen löysi Ylen arkistosta nauhan, jolla yleisradion toimittaja Jussi Koskiluoma esittelee Tarton yliopiston kirkkoa vuonna 1938. Tämän harvinaislaatuisen nauhoituksen taustalla soi Enn Võrkin itsensä improvisoima urkuversio kuorolaulustaan Lilleside (Kukkakimppu).

Sibelius 4 ilmestyi
Englantilaisen Sibelius-nuotinnusohjelman versio 4 on ilmestynyt. Versiopäivitys on maksullinen, mutta siihen voi tutustua ilmaisen demo-version välityksellä. Tästä kuten myös Finale 2006 -päivityksestä luet lisää nuotinnus-alasivun linkeistä!

Arrotajad-yhtye on virolainen kansanmusiikille ja säveltäjä Edgar Arron kansanmusiikkisovituksille omistautunut yhtye. Arrotajad vieraili heinäkuussa 2005 Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla.
Edgar Arro (1911 - 1978) sovitti kymmeniä kansansävelmiä uruille säilyttäen sävelmämuodot alkuperäisinä ja pukien ne moderniin sävelkudokseen. Ainutlaatuiset sovitukset ovat saaneet Anneli Kont-Rahtolan, Celia Roosen ja Ene Salumäen tarttumaan haasteeseen esittää kansanmusiikkia vuoroon "alkuperäisenä", vuoroon Arron sovituksina ja sekä soittaen että laulaen. Celia Roosen soittimena on säkkipilli, Anneli Kont-Rahtola soittaa huilua, viulua ja kannelta, ja Ene Salumäe urkuja. Yhtye esiintyi kesällä 2004 Viljandin kansanmusiikkifestivaalilla. Lisää Arrosta ja Arrotajad-yhtyeestä!

Maskun Hemmingin virsikirja 400 vuotta
Vuosi 2005 on Hemminki Maskulaisen virsikirjan juhlavuosi. Pääjuhlaa vietettiin toukokuussa Maskussa ja Turun seudulta.
Vuoden 1605 suomalainen virsikirja säilytti asemansa pitkään, sillä vuoden 1701 "uuteen" virsikirjaan siirtyi Hemmingin kirjan aineisto käytännössä sellaisenaan. Nykyisessä virsikirjassamme on edelleen viidettäkymmentä Hemmingin runoa tai suomennosta.

Capellasta ilmestyi reader-versio
Nuotinnusohjelma Capella on saanut tuekseen nk. reader-version eli ilmaisen apuohjelman, jolla voi avata ja tulostaa Capellalla tehtyjä nuotteja ilman, että omistaa ohjelman maksullista versiota. Tämä lisää Capellan joustavuutta ja helpottaa nuottien jakelua. Kun olet tehnyt nuottidokumentin Capellalla, kuka hyvänsä voi tulostaa sen Capellan reader-versiolla.
Capella reader on noudettavissa ohjelman saksalaisilta kotisivuilta osoitteesta www.capella.de

Kotkan kansainvälisen urkukilpailun huhtikuussa 2005 voitti hollantilainen Hayo Boerema.

Uusia äänitteitä
Virsilevyjen ja koraali-innostuksen myötätuuli jatkuu. Luterilaisen kulttuurin säätiö on julkaissut 'Virsi elää' -äänitteen, jolla Jorma Hynninen, Esa Ruuttunen ja Erkki Tuppurainen esittävät mm. vuoden 1701 virsikirjan ja Siionin Virsien aarteistoa. Äänite leikkaa vahvasti tätä päivää, sillä virsien sovitukset (mm. Erkki Tuppurainen, Ilmo Riihimäki ja Uolevi Tikkanen) tuovat mukaan oman aikamme sävelkielen.

Myös viimeaikaisissa urkulevytyksissä virsi on ollut usein punaisena lankana. Risto Ainali on tallentanut Kalajoen kirkon kahdet urut levylle 'Nyt ylös sieluni'. Ainali esiintyy levyllä myös säveltäjänä. Viehättävä Passacaglia pohjautuu koraalisävelmään 'Voisinpa Jeesuksestani' (virsi 343). Näytteessä kuullaan teoksen ensimmäisen taitteen päätös, joka johtaa duurijaksoon. Passacaglia on vuodelta 2003 ja soi tässä kirkon uusilla uruilla. Uusi "vanha" soitin on levyllä ennen kaikkea barokin musiikin tulkkina. Näin soi Bachin Orgelbüchlein-koraali Wenn wir in höchsten Nöten sein. Toivo Kuulan Intermezzo soi itseoikeutetusti vanhalla soittimella. Kuulokuva on teoksen huipentumasta, jossa hetkeksi moduloidaan Ges-duuriin. Kalajoen uruista vanhemmat ovat Kangasalan Urkutehtaan valmistamat vuodelta 1931. Romanttisen soittimen äänikerroista yli kolmannes on vuosisadan alussa rakennetuista uruista, jotka muilta osin tuhoutuivat kirkon palossa vuonna 1930. Lähinnä pääsormiolla ja jalkiossa kuullaan yhä vuoden 1903 sointeja. Kirkon uudet urut ovat vuodelta 2000. Sotkamon Urkurakentajien soitin hakee tyylinsä barokin pohjoissaksalaisesta perinteestä. Levyn (KSYCD-01) on tuottanut Kalajoen seurakuntayhtymä.

Keravan seurakunnan kanttori Eija Repo perusti Oodi-yhtyeen vuonna 1997. Oodi on herkkä ja joustava, noin 12 äänen ensemble, joka laulaa yhtä lailla vanhaa kuin uutta musiikkia. Niinpä levy alkaa Tallisin ja Allegrin helmillä ja jatkuu Kari Karjalaisen, Markku Kilpiön, Lauri Saikkolan, Jarkko Yli-Annalan ja maestro Revon omilla teoksilla, jotka todistavat myös uuden kirkkomusiikin elinvoimasta. Eija Repo on saanut säveltää omalle yhtyeelleen, jonka tuntee hyvin. Isä meidän soi Oodin laulamana aidosti ja valoisasti. Gregorio Allegrin Miserere on tunnettu korkeista diskanteistaan. Oodin sopraaanot laulavat stemmansa vakuuttavan kauniisti. Markku Kilpiön virsi Taivas maata koskettaa (Anna-Maija Raittila) päättää levyn. Oodin kera esiintyy nyt lapsikuoro Sinisiivet.

Hyvin toimitetun levyn (KSRCD-01) on äänittänyt Mika Koivusalo ja tuottanut Keravan seurakunta.

Uusia koraalialkusoittoja
Aina uuden tarpeessa oleva koraaliohjelmisto on saanut tervetulleen lisän, kun Kari Vuola on julkaissut alkusoittokokoelman '55 koraalialkusoittoa'. Musiikin tohtori Kari Vuola toimii Naantalin seurakunnan kanttorina, ja koraalialkusoitot ovat syntyneet omaan tarpeeseen. Niinpä ne sisältävät kätevästi aineistoa myös sellaisiin koraaleihin, joihin alkusoittoja on ollut niukalti saatavilla.

Vuolan koraalialkusoitot ovat luontevan soittimellisia ja tarjoavat käytännöllisinäkin pirteitä haasteita. Useissa tapauksissa valittavana on kaksikin alkusoittoa samaan virteen. Koraalien rinnakkaistekstit mukaanlaskien kokoelma tarjoaa mukavan määrän materiaalia kohtuuhintaan 20 euroa. Julkaisun voi tilata suoraan säveltäjältä. (Poista osoitteesta x-merkit, jotka on lisätty roskapostilta suojaamiseksi!)

2004
Uusia äänitteitä
Vuosi 2004 oli antelias virsiäänitteiden ystäville. Vaikka Sinfonia Lahden CD-sarja tuli ainakin toistaiseksi täyteen, uusia tasokkaita levytyksiä ilmestyi runsaasti. Esittelen seuraavassa viisi uutuutta, joista yksi on kuoron säestyksetön levytys, toinen niin ikään kuoroäänite kahdella urkukoraalilla höystettynä, kolmas ja neljäs solistin ja urkurin luovan yhteistyön tulosta ja viides pelkästään urkujen hoitavaan sointiin luottava.

Sofia Magdalena -yhtyettä johtaa Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Raimo Paaso. Levyn Aurinkomme ylösnousi edustamat "pohjoisen hengellisyyden tulkinnat" on ymmärretty avarasti. Tasokkaan ja mielenkiintoisen kokonaisuuden säveltäjiä ja sovittajia ovat Armas Maasalo, Taneli Kuusisto, Ahti Sonninen, L.J.G. Stråhle, Markku Kilpiö, Jaakko Löytty, Lauri Nurkkala, Arto Turpela, Kari Kuosmanen ja Risto Ainali. Ajankohtaisesti mukana on myös kaksi Ruotsin kirkon virsikirjan virttä noin vuosi sitten ilmestyneestä suomenkielisestä laitoksesta.

Sama johtaja, Raimo Paaso, jatkaa Pohjois-Pohjanmaan kanttorikuoron ohjaksissa levyllä Ei mikään niin voi virvoittaa. Taneli Kuusisto, Lauri Nurkkala ja Arto Turpela ovat edellisen äänitteeen kanssa yhteisiä takuunimiä. Erityisesti tämä äänite on velkaa Tuomo Nikkolan sovituksille, joissa tartutaan yhtä luontevasti 1600-luvun klassikoihin kuin Pekka Simojoen uuteen sävelmään. Mukana on myös kaksi Nikkolan urkukoraalia, jotka soittaa Maija Tynkkynen.

Edelleen levyllä ravitsevat Harald Andersénin sovitus Oscar Ahnfeltin sävelmästä Päivä vain, Jouko Linjaman satsit H.W. Pöyhtärin sävelmään Kirkasta, oi Kristus sekä Jaakko Hulkkosen sovitus Erkki Melartinin sävelmästä virteen Hyvyyden voiman. Ja on tärkeää, ettei uusklassikoita unohdeta: Hugo Distlerin motetti Kiitos nyt Herran on aina ajankohtainen.

Kolmas levytys, Oi Jeesus, lohdutukseni, tarjoaa nautinnollisen saumatonta laulajan, Heikki Rainion, ja urkurin, Matti Oikarisen, yhteistyötä. Jälleen mukana ovat Maasalo, Kuusisto ja Stråhle, nyt yksilöllisestä ja meditatiivisesta kuulokulmasta. Erityisen painotuksen tuovat Jaakko Linjaman sovitukset ja Pentti Seppäsen sävellykset. Jälkimmäinen toimitti omakustanteena Siionin laulujen nuottipainoksen vuonna 1950. Kuin huomaamatta laulun lomaan ilmaantuu kolme urkuteosta, Oskar Linbergin taalalaisvirsi, Taneli Kuusiston Pastoraali ja Ilmari Krohnin Nyt ylös sieluni.

Yhtä aikaa intensiivisen ja rauhallisen kokonaisuuden olennainen tekijä ovat Hämeenlinnan kirkon uudet urut, jotka on rakennettu 1800-luvun mestarin, Friedrich Ladegastin esikuvan mukaan. Jos olet vieraillut Tallinnan tuomiokirkossa, tiedät mitä odottaa!

Levyistä neljäs on Jorma Hynnisen ja Kalevi Kiviniemen Herrasta veisaa kieleni, alaotsikoltaan Savolaisia herännäisvirsiä. Mainekkaiden huipputaitajien levyn kulttuurinen ainutlaatuisuus ovat Oskar Merikannon alku-, väli- ja loppusoitot. Levyn upeina urkuina soivat Hynnisen synnyinpitäjän, Leppävirran urut.

Viides levy on nimeltään Ylistaron kirkon urut. Nyt Kalevi Kiviniemi on puolestaan liki kotimaisemiaan, ja kaikesta kuuluu rakkaus tähän hienoon Kangasala-soittimeen vuodelta 1952. Levy on tekstivihkoa myöten mitä tasokkain. Paitsi äänitys, myös valokuvat ja ulkoasu ovatkin maestro Mika Koivusalon käsityötä (kuten edellisessäkin CD:ssä).

Levyn koostumus on taiteilijalleen tyypillisen rikas ja silti linjakas. Kehyksinä kuullaan Kiviniemen improvisaatiot ylistarolaisesta kansantoisinnosta Ah saavu, Jeesus. Hieno kokonaisuus ovat Marcel Duprén yhdeksän urkukoraalia Bachin inspiroimasta kokoelmasta 79 Chorals opus 28.

---

Capella 5 suomeksi

Nuotinnusohjelmien kilpajuoksussa suuret nimet, amerikkalainen Finale ja brittiohjelma Sibelius, ovat viime vuosina kirittäneet toisiaan näyttävään kehitykseen. Hyvänä kakkosena - jos edellä mainitut jakaisivat sen ykkössijan - on perässä tullut saksalainen Capella. Sen valttina on meillä ollut edullinen hinta ja suomenkielisyys.

Capellan maahantuoja mrone on rohkeasti lähtenyt suomentamaan myös ohjelman uuden version. Capellan käyttäjän kannattaa hyvinkin päivittää vanha versionsa uuteen. Epäilemättä Capella tulee saamaan myös uusia ystäviä entistä helpomman joskin yhä tutulta näyttävän käyttöliittymänsä ansiosta.

Capella on aina ollut näppärä pienimuotoisessa nuotinnuksessa ja soveltunut hyvin myös liturgisen musiikin erityistarpeisiin. Uudet ominaisuudet ovat silti merkittävä edistysaskel. Uuden dokumentin voi nyt aloittaa nk. partituuriavustajan tuella. Näin työpohjan rakentaminen jopa sivunumerointia myöten käy entistä luonnikkaammin.

Capellan käteviin ominaisuuksiin aiemminkin kuulunut grafiikan vienti on saanut uusia vaihtoehtoja. TIFF-kuva on erityisen kätevä tallennusmuoto, kun nuottisivu tai sen osa halutaan viedä esim. tekstidokumenttiin kuten osaksi käsiohjelmaa tai oppimateriaalia. GIF-muotoinen tallennus puolestaan mahdollistaa nuottikuvan viemisen vaikkapa nettisivuille. Jos taas internet-sivujen rakentaminen on vieras asia, Capella osaa myös suoraan tallentaa nuotin valmiiksi html-sivuksi, tosin ohjelman oman mainoslogon mukaan liittäen!

Capellan mukana tietokoneelle installoidaan erityinen apuohjelma Python. Tästä syystä Capella ei ole enää niin kevyt ja pieneen tilaan mahtuva kuin aiemmin, mutta Pythonin idea on tarjota käyttöön valmiita apuohjelmointeja eli skriptejä, ellei peräti houkuttaa ohjelmoimaan niitä itse! Tällainen plugin-tyyppinen kolmansien osapuolten kikkavarustelu on viime vuosina tullut muotiin; eri asia on, miten paljon tavallinen ”kuluttaja” tulee koskaan hyödyntämään tällaisia extra-ominaisuuksia. Olennaista on, että ohjelma on varmatoiminen, ja se toive näyttää toteutuneen ainakin omassa testikäytössäni.

---

Hugo Lepnurmin (31.10.1914 - 15.2.1999) 90-vuotissyntymän muistoa juhlittiin naapurissamme Virossa lokakuun lopussa. Suomalaisille prof. Lepnurm tuli tutuksi 1970-luvulla Lahden kansainvälisen urkuviikon vierailijana.

Kotimaassaan kaikkien tuntema Hugo oli paljon muutakin kuin urkutaiteilija. Tästä ovat osoituksena hänen muistolleen omistetut musiikkipäivät seminaareineen, näyttelyineen ja konsertteineen Tallinnassa ja muuallakin Virossa lokakuun 26. - 31. päivinä.

Suomessa Hugo Lepnurm vieraili ensi kertaa jo vuonna 1932. Hän kertoo muistelmissaan kuulleensa tuolloin prof. Ilmari Krohnin musiikinteorian luennon, tutustuneensa Helsingin Kallion kirkon uusiin (edellisiin) urkuihin ja ihastelleensa prof. Elis Mårtensonin esitystä Bachin Passacagliasta Johanneksen kirkossa.

Lepnurm oli monialainen pedagogi, vaikka toiminta sodan jälkeisessä Virossa ei ollut helppoa. Lepnurm oli usein valtaa pitävien tahojen pannassa, mutta palasi oman tien kulkijanakin aina myös takaisin kulttuurielämän huipulle. Vielä normaalissa eläkeiässä hän kantoi merkittävän vastuun myös Tallinnan teologisen instituutin kirkkomusiikin kouluttajana.

Säveltäjänä Lepnurm oli harvinaisen monipuolinen, vaikka hän saattoi valittaa, ettei toiminta esiintyvänä taiteilijana ja pedagogina antanut tilaa opiskella säveltämisen uusia virtauksia. Perinteisen sävelkielen käyttäjänä hän kuitenkin loi persoonallisen tuotannon, jonka aikajänne on melkoinen. Viimeiset teokset syntyivät yli 80 vuoden iässä viime vuosikymmenellä. Vuonna 1992 sävelletty sekakuorolaulu Armastus Raamatun teksteihin on kuultavissa Hugo Lepnurmin juhlakirjan (Eesti Muusika Infokeskus) liitteenä olevalta CD-levyltä.

---

Esa Toivola voitti syyskuussa 2004 pidetyn urkukilpailun Hollannin Nijmegenissä.

---

Uusi kirkkomusiikkia esittelevä kirja ilmestyi

Edita Publishing Oy:n julkaisema Kirkkomusiikki käsittelee aihettaan luterilaisen ja läntisen perinteen näkökulmasta. Kirja oli työn alla useamman vuoden. Julkaisijan heittämät vaativat haasteet venyttivät aiottua aikataulua, mutta kirjan tekijöiden sinnikkyys palkittiin vihdoin elokuussa 2004. Hankkeen alullepanija ja sen toimitustyöstä päävastuun kantanut fil. maist. Liisa Lauerma toimii Sibelius-Akatemian koulutussuunnittelijana. Lauerman ja kustannustoimittaja Terhi Kouvon lisäksi toimituskuntaan kuuluivat Martti Nissinen, Pekka Suikkanen ja Juhani Haapasalo, jotka ovat myös artikkelien kirjoittajia.

Toimituskunta kutsui työhön melko joukon suomalaisia asiantuntijoita. Mukana ovat mm. Kari Kurkela, Ilkka Taitto, Pekka Kivekäs, Reijo Pajamo, Hannu Vapaavuori, Kaija Eerola, Sinikka Kontio, Raine Haikarainen, Hilkka-Liisa Vuori, Reijo Mattila, Seppo Murto, Pentti Pelto ja Heikki Kotila. Viimeksi mainitun panos on ollut kirjan sisällysluettelon ilmoittamaakin tärkeämpi, sillä luku ´Messun kulku´ perustuu Kotilan tekstiin, vaikka sisällysluettelo mainitsee toisin.

Kirjassa pyritään lähestymään kirkkomusiikin eri osa-alueita monipuolisesti. Tämä on voinut joskus johtaa aiheiden suppeahkoon käsittelyyn. Toisaalta kirja voi tarjota ahaa-elämyksiä juuri tiiviin ilmaisunsa, lisätietolaatikoiden, runsaiden hakemistojen ja 900-luvulta alkavan Suomen kirkkomusiikin historian kronologian avulla. Kirjaa voi mainiosti lukea myös sivun sieltä, toisen täältä.

- - -

Mikko Korhosen Tukholman musiikkimuseon cembaloilla soittama improvisaatiolevy on ilmestynyt.

Sibelius-Akatemian lehtori Mikko Korhonen on nauhoittanut kymmeniä tunteja improvisoiden historiallisilla soittimilla. Muutaman vuoden takainen klavikordilevy on nyt saanut seurakseen cembaloilla soitetun äänitteen, joka on yhtä aikaa riemukkaan rentouttava, haastava, opettavainen ja muuten vain hauska.

Nykykorvalle tekee hyvää saada keskittyä kolmen soittimen hienosyisiin, lopulta valtavan suuriin soinnillisiin eroihin. Vai mitä sanot tästä 1600-luvun Ruckersin melankoliasta, 1700-luvun puolivälin pienen Gormansin heleydestä tai niin ikään 1700-luvun puolivälissä rakennetun, yli kolmimetrisen Bromanin majesteettisuudesta! (Näytteet levyltä Ruckers - Gormans - Broman / Mikko Korhonen improviserar. Levyä voi tiedustella hyvin varustetuista levykaupoista tai Sibelius-Akatemian Kuopion osastosta.)

- - -

Koko virsikirja netissä
Kirkkohallitus on toteuttanut pitkään toivotun palvelun ja toimittanut koko suomalaisen virsikirjan verkkoon. Virsikirjan linkki löytyy KJM:n sivulta kuten käsikirjojen verkkolinkit. Aineistosta tullaan luomaan tietokantatyyppinen monipuolinen hakemisto.

- - -

Viljandin Kulttuuriakatemian kanttorikoulutus täytti 10 vuotta.

Sibelius-Akatemia ja Viljandin Kulttuuriakatemia solmivat huhtikuussa 2004 virallisen yhteistyösopimuksen. Yhteydenpitoa laitosten välillä on ollut jo pitkään. Viljandin kirkkomusiikkiosaston johtajat Ene Salumäe ja Aaro Tetsmann ovat opiskelleet myös Sibelius-Akatemiassa, joten oppilaitosten suhteet ovat olleet läheiset myös henkilötasolla.
 
Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston edustajat olivat toukokuun alussa mukana juuri EU:hun liittyneen naapurimaan kanttorikoulutuksen juhlissa. Viljandin koulutus on poikennut suomalaisesta sikäli, että opiskelijat ovat saaneet samanaikaisesti sekä kanttorin että musiikinopettajan pätevyyden. Näin on turvattu pientenkin paikkakuntien mahdollisuus saada pätevä kanttori.

Kanttorikoulutuksen 10-vuotisjuhlaa vietettiin "työn merkeissä" jokakeväisen teemaseminaarin yhteydessä, jonka aiheena oli improvisaatio. Seminaarin huipentumina oli kaksi konserttia ja kompletorio.

- - -

J.L. Runeberg 200
Mitä kaikkea 200 vuotta sitten syntynyt J. L. Runeberg oli ja teki, selviää virallisilta Runeberg-juhlavuoden sivuilta.

- - -

Toiset valtakunnalliset kanttorien neuvottelupäivät järjestettiin Kuopiossa 4. - 6. helmikuuta. Samaan jatkoon pidettiin myös Kuopion perinteiset ekumeeniset kirkkomusiikkipäivät. Ensimmäiset valtakunnalliset kanttorien neuvottelupäivät olivat kaksi vuotta sitten Järvenpäässä. Kanttorien neuvottelukokouksia on eri muodoissaan järjestetty myös Lahden kansainvälisen urkuviikon ja Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien yhteydessä. Vuoden 2006 valtakunnallinen kokoontuminen on Seinäjoella.

2003
Professori Olli Porthan vietti joulukuussa 2003 taiteilijajuhlaa teemanaan '20 vuotta ensikonsertista'. Porthanin konserttisarja jatkuu helmikuussa; ks. lisää taiteilijan kotisivuilta, joiden välityksellä voit tutustua konserttien ohjelmiin sekä maestron ajatuksiin taiteesta ja elämästä.
 

Ruotsin kirkon virsikirjan suomenkielisen laitoksen toimitustyö on valmistunut, ja kirja tuli painosta loppusyksystä -03. Arkkipiispa K. G. Hammar päättää kirjan johdantosanat näin: Suomenkielinen Ruotsin virsikirja on kulttuuriteko. Olkoon se siunaukseksi kirkollemme ja koko kansallemme, rikastuttakoon se ruotsinsuomalaista kulttuuria ja tulkoon monelle ruotsinsuomalaiselle rakkaaksi kirjaksi. Kirjaa voi tiedustella kirjakaupoista. Uuteen aineistoon on juuri ilmestynyt myös Yhteiskustannuksen julkaisema vihkonen Ruotsin kirkon virsiä kuorosovituksina (YK 116).

Professori Kari Jussila täytti 60 vuotta marraskuussa 2003 työn merkeissä; Jussilan urkukonsertti Helsingin tuomiokirkossa myös radioitiin. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto ja Organum-seura julkaisivat Kari Jussilan kunniaksi juhlakirjan Urut ajassa. Kirjaa myyvät Organum-seura ja nuottikauppa Ostinato.

Sibelius-Akatemian uutena kirkkomusiikin professorina aloitti 1.8.03 teol.tri, kanttori-urkuri Hannu Vapaavuori.

Markku Heikinheimo on tehnyt juhlalevyn Helsingin Finlandia-talon urkujen täyttäessä 30 vuotta. Levyllä soi Bach kuten juhlaan kuuluu, mutta erityisen vaikutuksen tekee uudempi ohjelmisto, joka soi Finlandia-talon Kangasala-uruilla yllättävänkin mehevästi. (The Finlandia Hall Organ, Markku Heikinheimo, urut, ja Markku Hannola, lyömäsoittimet; Bach - Sibelius - O. Merikanto - Englund - Honkanen - Bashmakov - Reubke)

Juvan kirkon uudet urut vihittiin käyttöön tammikuussa 2003. 

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto on avannut  Suomen historiallisten urkujen nettisivuston osoitteessa http://www2.siba.fi/shu Sivujen julkistamista juhlittiin Sibelius-Akatemian urkusaliin hankittujen italialaisten urkujen käyttöönoton yhteydessä.  Vihkiäiskonsertin soitti prof. Francesco Di Lernia (kuvassa), joka piti myös kahden päivän kurssin italialaisen urkumusiikin tulkinnasta.

Tasavuosijuhlat ovat oiva syy dokumentoida monia aktiviteetteja. Urkurakentamo Veikko Virtanen täytti vastikään 50 vuotta. Juhlalevyllä Toccata kuullaan Virtasen raikasta ja värikästä urkusointia 1950-luvulta tähän päivään.

Helsinkiläinen Johanneksen Kamariorkesteri ja -kuoro ovat toimineet 20 vuotta ja sen kunniaksi niiden perustaja ja johtaja Pertti Eerola sai soivan lahjan: Johanneksen Kamariorkesterin kannatusyhdistys ry on julkaissut kahden CD:n kansion, jonka säveltäjiä ovat Beethoven, Liszt, Bruckner, Gustafsson ja Linkola. Levyä voi tilata numerosta 050-5264088.

---

2002
Suomalaisurkurit voitokkaina
Kotkan ensimmäinen kansainvälinen urkukilpailu päättyi adventin aattona 2002 suomalaisjuhlaan ja Markku Mäkisen voittoon. Kilvassa kakkospalkinnon jakoivat hollantilainen Arno Kerkhof ja eteläafrikkalainen Herman Jordaan. Tästä Kotkan sivuille.

Lappeenrannan Sammonlahden seurakunnan kanttori Riikka Viljakainen voitti lokakuussa J. J. Fux -urkukilpailun Itävallassa ja sai vastikään myös nuorelle, lahjakkaalle urkurille jaettavan Arp Schnitger -palkinnon Saksassa.

Turun Mikaelinkirkon uusien Grönlund-urkujen vihkiäiskonsertin soitti 13.10.02 Marko Hakanpää. Kannattaa käydä Markon sivuilla tutustumassa hankkeeseen ja runsaaseen konserttitarjontaan.
 

"Siispä kiitoksen Sulle laulelen, sopertelen savikielin" lainaavat levyntekijät Jari Parviainen (basso) ja Miikka Lehtoaho (urut) Pentti Koskelon runoa Siionin laulujen kokoelmasta. Muuramen kanttori Jari Parviainen ja kanttoriksi Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Miikka Lehtoaho ovat tehneet puhuttelevan levyn Turun tuomiokirkossa. Siionin lauluja tuntematonkin kuulija nappaa monta tuttua sävelmää levyn onnistuneista valinnoista. Levyn ilme huokuu rauhaa ja hyvää yhteishenkeä sekä samalla spontaanisuutta: Miikka nauttii suurten urkujen rikkaista mahdollisuuksista improvisoiden ja harmonisoiden tuoreesti.

• Virsi on voimissaan. Juhlavuoden jälkeenkin juhlat jatkuvat. Vuonna 2002 on kulunut 300 vuotta ensimmäisen suomalaisen painetun koraalikirjan ilmestymisestä. Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja ilmestyi uusintapainoksena syksyllä 2001.
• Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston julkaisusarjassa ilmestynyt vuosikirja Tabulatura 2000 valaisee mm. vuoden 1701 virsikirjan sävelmistön suhdetta hengellisiin kansansävelmiin ja sävelmätoisintoihin. Syksyllä 2001 ilmestyi prof. Reijo Pajamon tutkimus Virsikirjan sävelmistöuudistus 1973 - 1986. Kirjoja saa Ostinatosta.
• Virsi on ajankohtainen monessa muodossa. Tamperelainen professori Olli Aumala on julkaissut kokoelman koraalisävelmiä kenraalibassosovituksina. Tyylikäs nide 30 kenraalibassokoraalia sopii yhtä hyvin ammattilaisen ja opiskelijan kuin harrastajan käyttöön. Nuottilaitos on julkaistu sekä netissä että painettuna. Tästä lisää!

---

- Järvenpää 23.5.02 -
Varma kevään merkki ellei jo kesän airut on Sibelius-Akatemian urkuimprovisaation ja liturgisen soiton opettajien kokoontuminen kevätseminaariin Sibelius-Akatemian kurssikeskukseen Järvenpään Kallio-Kuninkalaan.

(Kuvassa vasemmalta tuntiopettajat Pekka Suikkanen ja Harri Viitanen, osastonjohtaja Peter Peitsalo, lehtori Kaj-Erik Gustafsson ja tuntiopettajat Lasse Erkkilä ja Eero Annala.
Pekka ja Harri ovat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan urkureita, Lasse Järvenpäässä toimivan Kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja ja Eero Keravan kanttori sekä Helsingin hiippakuntakanttori.)

Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osasto on viime vuosina satsannut liturgisen musiikin "profiilin nostoon". Pyrkimyksenä on ollut luoda jumalanpalveluksen musiikista vastaamiseen valmistavista oppiaineista entistä keskeisempiä. Liturgisen soiton opetus on laajentunut sekä lähtökohdiltaan että syventymismahdollisuuksiltaan. Ennen varsinaista koraalisoiton ja messusoiton oppijaksoa aloitetaan ryhmänä näiden taustoista, jotka auttavat hahmottamaan myös päämääriä. Varsinaisen liturgisen soiton oppijakson jatkoksi on toisaalta luotu uusi vapaaehtoinen jatkokurssi, jolla syvennetään opittuja taitoja.

Tämän kertaisen kokoontumisen aiheita olivat mm. viime syksynä käynnistyneen liturgisen soiton jatkokurssin kokemukset ja liturgisen soiton opettajien yhteisen tapaamisen järjestäminen joko ensi keväänä tai vuoden päästä syksyllä.

Liturginen musiikki on tullut viime vuosina näkyvästi esiin. Jumalanpalvelusuudistus on kuin luonnostaan haastanut määrätietoiseen toimintaan ja antanut runsaasti virikkeitä elävään messusoittoon ja itse asiassa messun musiikin vokaalisten ja instrumentaalisten elementtien yhä rikkaampaan vuorovaikutukseen.

Kuvassa pöydän ääressä istuvat kollegat ovat hyvä esimerkki yhteistyöverkostosta. Kirkkomusiikin koulutuslaitoksissa on toki aina oltu käytännön yhteydessä "kenttään", koska ala on pieni ja haasteet silti moninaiset. Tänään verkostoituminen merkitsee entistäkin konkreettisempia mahdolisuuksia saavuttaa samansuuntaisia etuja.

---

Kanttorien ensimmäiset valtakunnalliset neuvottelupäivät pidettiin Järvenpäässä 5.-7. helmikuuta 2002. Paikalla oli parhaimmillaan yli 300 kanttoria. Päivillä tavattiin, keskusteltiin, opiskeltiin, pidettiin hauskaa ja vietettiin monta hyvää hetkeä mm. Järvenpään kirkossa. Tässä muutama kuva muistoksi. Kiitos käynnistä!

^{Palstan ylläpito jh}