- takaisin -
2017
• Reformaation merkkivuosi
jatkuu läpi kesän ja syksyn. Vuoden tapahtumia löydät jatkuvasti päivitettynä tästä.
Monen festivaalin teemoissa yhdistyvät tänä vuonna Reformaatio 500 ja Suomi 100. Esimerkiksi Espoossa vietettävä Urkuyö ja aaria tarjoaa kesän alkajaisiksi Kari Tikan Luther-oopperan ja runsaasti suomalaista musiikkia pitkin kesää. Muita kesän festivaaleja löydät linkkisivulta.


• Kirkon musiikkijuhlat
19.-21.5. saatiin viettää aurinkoisessa ja lämpmässä kesäsäässä. Vuoden kanttorin julkistus tapahtui juhlien avajaisissa. Vuoden Kanttori 2017 on Marko Hakanpää.

• Lohjan rovastikunnassa
vietettiin reformaation juhlavuoteen liittyvää seminaari-iltaa ja juhlamessua toukokuun alussa. Messuun sunnuntaina 6.5. klo 18 Lohjan kirkkoon oli tilattu musiikkia seurakunnan kanttorilta Harri Kerkolta ja lehtori Juhani Haapasalolta. Sävellystilaukset korostivat luterilaisen liturgisen musiikin erityisiä tehtäviä: Jumalan sanan julistamiseen osallistumista ja tähän viestiin vastaamista. Uudet sävellykset liittyivät päivän psalmiin, epostolaan ja evankeliumiin, ja seurakunnan yhteiset virret saivat tuekseen ja värikseen vuoroveisuuta, johon puolestaan urkujen perinteisen tehtävän rinnalla liittyi myös muita soittimia. Messun musiikkia olivat toteuttamassa
seurakunnan kamariorkesteri, Collegium Musicum, urkurina Vihdin seurakunnan kanttori Kaisa-Leena Hannikainen sekä Espoon hiippakunnan kanttorikuoro, Kamarikuoro Gloria, jota johti Helsingin tuomioseurakunnan urkuri ja kuorokapellimestari Seppo Murto.


• Porvoon tuomiokirkon vieressä on 1700-luvun puolivälistä seissyt puinen Pikkukirkko, alkuaan kaupungin suomenkielisen väestön oma jumalanpalvelushuone. Se on saanut palvella kuin huomaamatta, ajan muutoksia uhmaten, ja niinpä kirkkoon vuonna 1887 valmistuneet pienet urut ovat säilyneet, kun taas tuomiokirkossa on ollut tänä aikana jo neljät urut.

Kangasalalaisen B.A. Thulén rakentama soitin on kaunisääninen ja pienestä koostaan (vain yksi sormio) huolimatta tilansa täyttävä. Urut otettiin käyttöön 20.4.1887. Samalla päivämäärällä vuonna 2017 vietettiin Porvoossa urkujen 130-vuotisjuhlaa. Kanttori Jarkko Yli-Annalan kirjoittaman esittelytekstin mukaan urut rakennettiin parvelle, mutta kun parvi purettiin 1970-luvulla, urkujen sijoituspaikaksi tuli kirkon takaosa. Samalla jalkioon lisättiin matala Subbas-äänikerta ja puisen Gedackt-huilun tilalle vaihdettiin metalliset pillit, nekin vanhasta soittimesta Helsingin pitäjän kirkosta. Muuten soittimen dispositio on alkuperäinen. Tuhdin prinsipaalikuoron (8, 4 ja 2-jalkaiset) väriläiskänä on Qvinta, ja huilujen (Flöjt harmonique ja Gedackt) vastapainona on viuluäänikerta Fugara. Kaikesta tästä syntyy monipuolinen sointikirjo, ja urut toimivat yhtä lailla konserttisoittimena kuin erinomaisena säestysinstrumenttina. Live-videolla soittavat Porvoon kanttorit Mikael Helenelund (alku Conrad Greven Fuugasta D-duuri ja katkelma Toivo Kuulan Preludista e-molli), Jarkko Yli-Annala (päätös Juhani Haapasalon urkukoraalista Katseesi nosta yli maan) ja Reidar Tollander, joka myös säesti Jarkko Yli-Annalan johtaman Varia Voce -kuoron Léo Delibesin Messe Breven esitystä.

Lapuan tuomiokirkon kuoro on kanttori Riitta Jukkolan johdolla julkaissut uutuuslevyn nimeltä Toivoni maa. Otsikko viittaa paitsi yhteen äänitteen virsistä myös levyn
perusteemaan: se sisältää erityisesti surutilanteessa laulettua ja soitettua musiikkia. Levyä voi kuitenkin kuunnella missä tilanteessa tahansa. Se on nimensä mukaisesti toivoa tuova, suorastaan terapeuttinen kattaus. Levy sisältää pääosin suomalaista, tuttuakin ohjelmistoa, jonka parissa kuoro yltää todella koskettavaan ja lämpimään ilmaisuun. Kokonaisuuteen kuuluu myös ensilevytyksiä, jotka tarjoillaan sopivasti annosteltuna. Mukana ovat myös Lapuan musiikkiopiston nuoret, taitavat soittajat, niin soolotehtävissä kuin kamariorkesterina. Orkesterin johtaja Anu Haavisto saa nuorten kamariorkesterin soimaan suloisesti ja samalla tavoin rauhallisesti hengittäen kuin kuoro; itse asiassa koko levyn ilme on levollinen ja silti eteenpäin virtaava. Reilun tunnin kuuntelukokemuksen jälkeen tuntee todella tulleensa ravituksi, jos kohta tätä mannaa olisi halukas nauttimaan vaikka heti enemmänkin!

On mainio oivallus, että levyn solisteina esiintyvät nuoret instrumentalistit, viulisti Anniina Kivimäki ja pasunisti Valtteri Kosola. Valtterin pasuunasoolo Jukka Kankaisen teoksessa In memoriam on värisyttävä, ja Anniinan esitys Mikko Tienhaaran meditaatiosta Vieraina ja muukalaisina kirkkaan lohduttava. Levyn urkurina soittaa hienostuneesti Eliina Somppi, eikä sovi unohtaa kauniin levykannen kuvaajaa, kuoron alttoa Eeva-Liisa Övermarkia. Äänitys on Jouko Aheran, ja graafiset työt Katri Ylituomaalan. CD:n vihkonen sisältää myös Riitta Jukkolan kirjoittaman esittelyn lapualaisesta hengellisestä musiikkikulttuurista ja musiikkiterapeuttien Risto Jukkolan ja Katri Karhusen tekstin musiikista surun kohdatessa. Levy on myynnissä Herättäjän kirjakaupassa Lapualla 20 euron hintaan + postikulut.
 

Reformaation merkkivuosi
– vuoteen sisältyy myös Kirkon musiikkijuhlat 19.-21.5.2017 Helsingissä

• Organum-seuran kiertopalkinto jaettiin Helsingin urkupäivien yhteydessä. Palkinnon sai tänä vuonna Länsi-Helsingin musiikkiopisto, joka on satsannut lasten ja nuorten urkujensoiton opiskeluun hankkimalla omat urut.
Kuvassa seuran puheenjohtaja Tomi Satomaa ojentaa kiertopalkinnon Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtorille Riitta Poutaselle, jonka mukana palkinnosta iloitsivat opiston urkujensoiton opiskelijat ja heidän opettajansa Susanne Kujala.
Palkinnon luovutus tapahtui Johanneksen kirkossa 4.3. urkutaiteilija Ville Urposen konsertin alkajaisiksi.

• Pentti Pellon uusi kirja Hyvä, paha urkujenuudistus julkaistiin Helsingin urkupäivien yhteydessä 3.3. Musiikkitalon Organo-salissa pidetyn urkufoorumin yhteydessä.

Virsikirjan lisävihko otettiin virallisesti käyttöön adventtina 2016. Virsikirjan verkkoversio on nyt yhtenäisenä kirkon jumalanpalveluselämän sivulla.

Nuotinnusohjelmien markkinoilla on ollut viime aikoina hiljaista. Finale, Sibelius ja ilmainen Musescore ovat saaneet päivityksiä, mutta pitkästä aikaa on ilmestynyt kokonaan uusi ohjelma Dorico, joka on nyt jakelussa. Ohjelman hinta sijoittuu haitarin yläpäähän, mutta siihen voi tutustua kuukauden ajan ilmaiseksi.



2016

Luterilaisia ydinkoraaleita reformaation juhlavuodeksi

-
Tutustu Johann Christoph Bachin (1642–1703) urkukoraaleihin ja koraalialkusoittoihin – vaikka jo arvelisit tuntevasikin ne! Aineistoa on transponoitu myös nykyvirsikirjojen sävellajeihin.
Åbolands svenska kyrkosånskrets vietti 60-vuotisjuhliaan Turun tuomiokirkossa isänpäivänä 13.11.2016.
Juhlakuoro esitti Erik Anderssonin runoileman ja Juhani Haapasalon säveltämän messumusiikkikonaisuuden Se människan.
Kuoroa johti Marjo Danielsson ja urkurina oli Vesa Mäkeläinen. Solisteina lauloivat Hanna Lehtonen ja Harry Dahlström.
Roman Toi (s. 1916), sotien jälkeen Kanadaan emigroitunut virolainen kuoronjohtaja ja pedagogi, urkuri ja säveltäjä, vietti 100-vuotissyntymäpäiviään 18.6.2016. Maestron syntymäpäivää juhlittiin yhtä lailla Tallinnassa kuin Torontossa ja monella muullakin paikkakunnalla. Juhlahumuun pääsi mukaan myös 30.10. Estonia-teatterin konserttisalissa, jossa Eesti Kooriühing järjesti juhlakonsertin. Se radioitiin suorana ja oli seurattavissa myös internetin välityksellä. Klassikaraadion arkistosta voit kuunnella useita väläyksiä juhliin liittyen.
- Tämän palstan toimittajalla oli kunnia tavata säveltäjä Roman Toi Tallinnassa, kun juhlittiin hänen 90-vuotissynttäreitään. Lehtori Erkki Rajamäen kera opastamamme Sibelius-Akatemian opiskelijaryhmän kanssa olimme mukana juhlakonsertissa Tallinnan tuomiokirkossa toukokuussa 2007, tarkkaan ottaen siis vajaan vuoden verran jälkijunassa, mutta sen ansiosta maestro itsekin oli saatu juhlaan mukaan. Toin 95-vuotissyntymäpäiville ilmestyi Piret Aidulon ja Ene Salumäen kahden cd:n levykansio Roman Toi / Orelimuusika. Noin vuosi myöhemmin ilmestyi urkuteosten nuottilaitos. Näistä voit lukea vinkkisivulta. Roman Toin vokaalimusiikista on julkaistu suomeksi ainakin kantaatti Sind täname (Sua kiitämme) kuorolle (SATB) ja uruille (Yhteiskustannus n:o 164).
Kirkonrotta Luterius seikkailee nyt myös suomeksi
- Elke Unt loi muutama vuosi sitten lastenkirjan hahmon, rotta Luteriuksen, joka ystäviensä kanssa asustaa Tarton Jaanin kirkossa. Luteriuksen seurassa voi keskustella mistä vain - ja tutustua samalla vaikkapa kirkkovuoteen!
Dieterich Buxtehude (1637-1707) on urkurien kestosuosikki. Vokaalimusiikin esittäminen on ollut hankalampaa nuottien vaikean saatavuuden takia. Ton Koopman on antanut Buxtehude-levytystensä nuottimateriaalin Kansainvälisen Buxtehude-seuran käyttöön ja vapaaseen levitykseen. Ks. tästä lisää!
• Syyskuussa Helsingissä järjestetyn Harald Andersén -kamarikuorokilpailun voitti latvialainen Youth Choir Kamer. Kilpailusta enemmän tässä linkissä.
Virsikirjan lisävihko ilmestyi keväällä 2016.
• Useista nuotinkirjoitusohjelmista on julkaistu päivitysversioita. Finalen uusi versionumero on nyt 14.5, Sibeliuksen 8.5 ja MuseScoren 2.0.3.
Myös Capella-ohjelman versio 7 on päivittynyt versioksi 7.1 ja julkaistu jälleen myös suomeksi. Jos Capellan versiosi on vaatinut manuaalista operointia nuottivälistyksen säädöissä, versio kannattaa päivittää. Lue lisää tästä.
Helsingin urkupäivät
ja Kirkko soikoon festivaali järjestettiin Helsingissä maaliskuussa. Organum-seura julkisti nuorten urkupedagogista julkaisua varten tilatut teokset konsertissa 6.3.
• Maaliskuussa järjestettiin myös Kuopion Bach-viikko ja Hakunilan seurakunnan musiikkiviikko

Sibafest
järjestettiin taas tammi-helmikuun vaihteessa Helsingin Musiikkitalossa ja Helsingin kirkoissa. Juhlaviikon messua vietettiin kynttilänpäivänä Temppeliaukion kirkossa. Messun urkuri ja kuoronjohtaja Kent Tritle piti myös mestarikurssin, jonka konsertti oli puolestaan Kallion kirkossa.

Liturgisen urkumusiikin
kansainvälinen konferenssi pidettiin 20.-22.1.2016 Sibelius-Akatemiassa.

2015
Suvi-Päivi Koski löysi
vuonna 1607 Rostockissa painetun suomalaisen virsikirjan kappaleen Saksasta Dresdenistä (Ilta-Sanomat 071215).


Kirkkovuoden motetteja
-kokoelma (45 tekstimotettia) ilmestyi. Lue lisää!


Näyte Juhani Haapasalon motetista loppiasena. "Tästä alkoi osaltani tekstimotettien säveltäminen jouluna 1975."

Harald Andersénin musiikkikirjasto lahjoitettiin Sibelius-Akatemialle
• Marko Kupari levytti Jämsän uruilla
Jämsän seurakunnan kanttori, urkutaiteilija Marko Kupari esittelee Jämsän kirkon vuonna 1934 rakennetut urut marraskuussa 2015 ilmestyneellä äänitteellä Laudatio trinitatis. CD:n nimi viittaa Einojuhani Rautavaaran kolmiosaiseen urkuteokseen, joka aloittaa levyn. Kun 1930-luvun suomalaisilla arvosoittimilla levytetään usein romantiikan ajan urkuteoksia, Marko Kupari on tehnyt hienon palveluksen 1900-luvun urkumusiikille ja Jämsän kirkon upeille uruille, jotka sopivat erinomaisesti yhteen. Rautavaaran lisäksi levyllä soi kaksi Väinö Raition teosta (Umbra beata ja Canzone), Väinö Haapalaisen Passacaglia ja kolme Kai Niemisen uutuutta. Jyväskyläläistä Kai Niemistä (s. 1953) voisi pitää levyn nimikkosäveltäjänä, sillä Marko Kupari on kantaesittänyt Niemisen kaikki kolme urkuteosta. Säveltäjän ja urkutaiteilijan yhteistyö on ollut tiivistä, ja niinpä on lupa olettaa, että Kuparin tulkinnat antavat autenttisen kuvan Niemisen teoksista.  Näistä laajin, levyn päättävä Preghiera (di Francesco di Assisi) [Franciscus Assisilaisen rukous] on sävelletty Jämsän kirkon Kangasala-urkujen 80-vuotisjuhlaan vuonna 2014. Lisätietoa taiteilijoista ja levystä www.pilfink.fi
• Järvenpään kanttorit levyttivät
Järvenpään seurakunnan nykyiset ja pari entistäkin kanttoria tallensi musiikkimaisemiaan cd-levylle. Maisema-levyn pääosassa ovat kuitenkin Järvenpään kirkon urut. Ne valmistuivat vuonna 1968 ja alkavat olla lajissan jo historialliset. Kirkon hyvä akustiikka suosii niin ikään urkujen sointia, jota näin haluttiin tallettaa myös kodeissa kuultavaksi.

Kuvassa vas. kanttorit Juhani Haapasalo (vv. 1975-83), Mikko Haapaniemi, Elina Rantamäki, Katri Takala, viulutaiteilija Johanna Ellenberg-Haapaniemi ja kanttorit Erkki Rajamäki (vv. 1984-2012) ja Heikki Ruokonen, joka aloittaa levyn improvisaatiollaan virrestä Kiitos nyt Herran. Levyn nimi Maisema viittaa Tuusulanjärven maisemaan, jota on levykansioon valokuvannut Tero-Pekka Lehtonen, ja myös järvenpääläiseen kulttuurimaisemaan, jonka perinteitä levyllä jatkavat säveltäjät Mikko Haapaniemi ja Juhani Haapasalo sekä runoilija Otto Pulkkinen.
Kuva Jaakko Harjuvaara.
Maistiaiset levystä avaat Youtube-videosta https://youtu.be/sZVvubdmdVQ
• Uusikaupunki juhlii urkujaan
Uudenkaupungin uuden kirkon Marcussen-urut täyttävät tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden konserttisarjan huipentumiin kuului Kalevi Kiviniemen kantaesitys juuri 80-vuotta täyttäneen säveltäjä Aulis Sallisen uudesta urkuteoksesta
Variazioni per Organo ”muunnelmi uruil”. Tietoa uruista avaat Sibelius-Akatemian Historiallisten urkujen sivuilta.
• Dokumenttielokuva uruista ja urkureista
- Ensiesitykset Tallinnassa ja Viljandissa

• Sibelius 150
- Tapahtumia
ympäri maailmaa
Veljo Tormis 85 ja Arvo Pärt 80
- Suomalaisillekin läheisten virolaissäveltäjien musiikkia Klassikaraadion tallennearkistossa
Tartossa juhlittiin

- Tarton Paavalin kirkko (Pauluse kirik) kiinnostaa suomalaisia jo siksi, että sen arkkitehti on Eliel Saarinen. Tuskin on kummankaan merkkirakennuksen arvoa alentavaa, jos todetaan, että Helsingin rautatieasemassa ja Tarton Paavalin kirkossa on rakennuksina paljon yhteisiä piirteitä. Paavalin kirkon laaja restaurointityö on valmistunut, ja samalla kirkko sai uudet urut. Tätä juhlittiin Tartossa 12.–13.9.2015. Lauantain 12.9. juhlamessua voit viettää edelleen seurakunnan YouTube-linkistä. Kirkon uudelleenvihkimisen musiikin runkona oli Mart Jaansonin Psalmi 84. Lauantai-illan konsertissa esitettiin Rudolf Tobiasin oratorio Joonan lähettäminen. Sunnuntain messussa klo 10 messun musiikin runkona oli Charles Gounod'n Messe solennelle kuorolle, solisteille ja uruille, ja urkukonsertissa klo 17 uusia Paschen-urkuja soittivat Kristel Aer, Göran Grahn, Anna Humal, Hardo Kriisa ja Urmas Taniloo. Paavalin kirkon alttaritaulun tekijä on Kuutti Lavonen.
- Heinäkuun alussa vietettiin Tarton Jaanin kirkon restauroinnin valmistumisen 10-vuotisjuhlaa. Juhlamessuun 1.7.2015 seurakunta tilasi psalmimusiikkia Juhani Haapasalolta psalmin 26 tekstiin,
Herra, minä rakastan temppeliäsi, sinun kirkkautesi asuinsijaa. Psalmin solistitriona lauloivat sopraanot Laili Jõgiaas ja Karmen Puis sekä baritoni Atlan Karp (ks. kuvaa keskellä). Soitinyhtyeessä soittivat  Lande Lampe-Kits (huilu), Maimu Kaarde (oboe), Paul Tarand (trumpetti), Elle Fuchs (fagotti), Ranno Tamm (viulu) ja urkurina Elke Unt (kuvassa urkujen ääressä). Juhlavieraitten joukossa (kuva oik.) veisasi myös Helmuth Gripentrog, joka yhdessä Kalevi Mäkisen kanssa on vastannut Paavalin kirkon urkujen äänitystyöstä. Jaanin kirkon juhlamessu on nähtävissä YouTube-linkissä.

Kuvat Helmuth Gripentrog (vas.) ja Gabriela Liivamägi

– – –
Guillaume-Gabriel Nivers (n. 1632–1714) on soitetuimpia ranskalaisen barokin säveltäjiä myös Suomessa. Niversin urkuteosten sävelmälähteet ovat nyt ensi kertaa helposti löydettävissä, kun Kati Hämäläinen julkaisi keväällä 2015 Sibelius-Akatemian Docmus-julkaisusarjassa kriittisen edition Ranskan barokin gregoriaanisia sävelmiä Guillaume-Gabrien Niversin kirjoista (Docmus-tohtorikoulun julkaisuja n:o 6). Julkaisu mahdollistaa mm. Magnificat-laulujen, hymnien ja messusävelmien alkuperäisen alternatim-esittämisen yhdessä urkujen ja kuoron kesken. Julkaisu on esillä myös verkossa ja saatavilla painettuna mm. Ostinato-nuottikaupasta.
• Ines Maidre, Arete Teemets ja Tobias

- Lisää Rudolf Tobiasista Viro-sivulla
Juhani Haapasalo sai valmiiksi haaveensa: virsikirja urkukoraaleiksi
"Olen askarrellut urkukoraalin parissa vuodesta 1970, siis noin 45 vuoden ajan. Siirryttyäni eläkkeelle Sibelius-Akatemian urkumusiikin lehtorin virasta syksyllä 2014 heräsi ajatus järjestää omaa aineistoani ja täydentää sitä niin, että se sisältäisi urkukoraalin tai koraalialkusoiton jokaiseen virsikirjamme virteen. Aineisto valmistui Mikael Agricolan päivänä 9.4.2015. Tarkkaan ottaen olen päätynyt noin 400:aan koraaliin, virsikirjan sävelmämäärän mukaisesti, joskin useisiin samalla sävelmällä laulettaviin virsiin kuten eräisiin muihinkin on myös vaihtoehtoisia urkukoraaleita. Koraaleihin voit tutustua aiheittain oheisista linkeistä. Kaikki koraalit löytyvät opusluettelo-sivulta. Kiitos kiinnostuksestasi!"
- jouluaika - pääsiäisaika - helluntaiaika

                - kiitos ja ylistys     - esimerkit

• Keravan siunauskappeli sai uudet urut
Vuosien odotuksen jälkeen Keravan kappelissa soivat taas varta vasten kappelitilaan suunnitellut ja rakennetut urut. Veikko Virtasen rakentamon soitin saapui Keravalle maarraskuussa, ja urkujen pystytys ja äänitys valmistuivat jouluksi. Eero Annala soitti urkuja ensi kertaa julkisesti lauantaina 20.12. Urut siunattiin käyttöönsä 8.2.2015, kynttilänpäivänä.


Soittimen esikuva on ranskalaisessa Cavaillé-Coll -urkuperinteessä, ja se tuntuu toimivan erityisen hyvin Keravan siunauskappelin hyvässä akustiikassa. Urut ovat 11-äänikertaiset ja soivat näinkin pieninä samalla täyteläisesti ja pehmeästi. Prinsipaalikuoro ulottuu 2-jalkaiseen tasoon ja huiluperhe alkaa matalasta 16-jalkaisesta tasosta. Täydentävien viuluäänikertojen lisäksi kieliäänikerta oboe/fagotti tuo väriä niin sooloihin kuin satsiin ja myös jalkion bassoon. Urkujen ensimmäisessä vihkiäiskonsertissa kynttilänpäivänä 8.2. esiintyivät Eero Annala ja Janne Kaksonen ja viikkoa myöhemmin 15.2. Olli Pyylampi, joka on toiminut urkuhankkeen ulkopuolisena asiantuntijana. Marianpäivän konsertissa 22.3. esiintyivät Markku Mäkinen, Mia Huhta ja Teppo Ali-Mattila ja Sibelius Keravalla -viikon konsertissa 25.4. Kari Vuola ja Nicholas Söderlund.

• avaa uutisia vuosilta 2002-2014