Viron ja Suomen kulttuurisiltaa on rakennettu vuosisatoja. Kirjailijat Lydia Koidulasta Jaan Krossiin tai muusikot Jean Sibeliuksesta Juha Kankaaseen ovat pitäneet yhteyksiä aktiivisina. Kulttuurisuhteet Viron ja Suomen välillä toimivat välittöminä ja vähällä byrokratialla.
Kulttuuriyhteistyösopimus Suomen ja Viron tasavaltojen kesken solmittiin vuonna 1937 ja ratifioitiin vuonna 1938. Viron Suomen-instituutti perustettiin vuonna 1989 ja Suomen Viron-instituutti vuonna 1994. Kansalaisjärjestöjen tasolla suhteita vaalii mm. Tuglas-seura. Monilla kunnilla ja seurakunnilla on keskenään ystävyyssopimuksia ja kulttuurivaihtoa. Virallisia yhteistyösopimuksia on myös oppilaitoksilla kuten Sibelius-Akatemialla Viron Musiikki- ja Teatteriakatemian sekä Viljandin Kulttuuriakatemian kanssa ja Turun konservatoriolla Viron Teologisen instituutin kanssa.
ETV:n ja radion suoria (otse) lähetyksiä ja tallenteita voit seurata linkistä http://err.ee/ [onnistuu myös kännykällä (mobiil), joko selaimella tai ERR-sovellus lataamalla]
• Matkalla Tallinnaan? Tässä reittivinkkini vanhankaupungin kirkoista ja uruista.
• Matkalla Virossa? Tässä junien ja bussien aikatauluja sekä asiaa rautateistä.
v
• Runoilija Anna Haava (1864 - 1957) kuuluu Lydia Koidulan, Viron kansallisrunoilijan manttelinperijöihin. Lue lisää Haava-sivultani!
• Kirjailija Jaan Kross (1920 - 2007) oli suuri Suomen ystävä. Krossin omaelämänkerrallinen Wikmani poisid (Wikmanin pojat) on saatavana myös filmatisointina (tekstitetty myös suomeksi).
• Säveltäjä Rudolf Tobias (1873 - 1918) on saanut oman museon Hiidenmaan Käinassa.
• Säveltäjä Peeter Süda (1883 - 1920) on Viron urkutaiteen valovoimaisimpia edustajia.
• Säveltäjä Edgar Arro (1911 - 1978) on saanut nimikkoyhtyeen Arrotajad. Katso tästä Arrotajad-yhtyettä videotallenteella! Edgar Arron 100-vuotissyntymäpäivänä 24.3.2011 Arrotajad esiintyi Tallinnan Jaanin kirkossa. Vironkielinen säveltäjämuotokuva on tallennettu Klassikaraadion arkistoon.

v
• Raportin joulukuussa 2007 pidetystä Suomi-Viro -musiikkiyhteistyökonferenssista avaat tästä!
• Hugo Lepnurm -musiikkipäivät Valgassa 26.–28.9.2008
Viron itsenäisyyspäivän konsertissa Järvenpään kirkossa 24.2.09 esiintyivät Elke Unt, Erkki Rajamäki ja Juhani Haapasalo.

II kansainvälinen kirkkomusiikin kesäakatemia pidettiin Valgassa 27.7. - 1.8.2009; teemana Mendelssohn. Suomesta olivat mukana mm. Olli Porthan ja Markku Mäkinen. Katso tästä ETV:n uutisvideo!
• Juurun kirkon urut soivat Kristel Aerin CD:llä. Lue tästä esittely!
• Viidennet Hugo Lepnurm -musiikkipäivät pidettiin Tallinnassa 25.–26.9.09
Elke Unt levytti virolaista musiikkia, julkaisi kirjan kirkkovuodesta ja vieraili urkurina psalmisävellystensä Suomen ensiesityksessä Erkki Rajamäen konsertissa Eks teie tea huhtikuussa 2010.
• Kuudennet Hugo Lepnurm -musiikkipäivät pidettiin Juurussa 1.-2.10.2010
Viron luterilainen kirkko ja ulkovirolaisten kirkko yhdistyivät
• Marian mitalin (Maarja medal) sai vuonna 2010 monille suomalaisillekin tuttu Tallinnan emeritus-tuomiorovasti Ivar-Jaak Salumäe. Jaak Salumäen säveltämä virsi Elu on kui meri (Elämä on meri) on myös suomalaisessa virsikirjassa.
• Virolaisen seurakunnan Jaanin kirkko Pietarissa vihittiin uudelleen rakennettuna 20.2.2011. Kirkko sijaitsee aivan Pietarin historiallisessa keskustassa kuten suomalaisen seurakunnan Pyhän Marian kirkko.
Tallinnan Metodistikirkossa vihittiin käyttöön Hugo Lepnurmin muistolle omistetut uudet urut 30.10.2011.
• VII Hugo Lepnurm -musiikkipäivät pidettiin Tartossa 31.10.–3.11
.
Ilona Treimanin koruja ja pienoisveistoksia Hyvinkään taidemuseossa 9.3.–15.4.2012
• Viron ja Suomen virsisilta. Seminaari yhteisestä virsiperinteestä Helsingissä 12.4.2012.
ETV (Viron televisio) avasi suorat tv- ja radiokanavat internettiin
Roman Toin urkuteosten nuottilaitos julkistettiin Tallinnan Kaarlen kirkon musiikki-illassa tiistaina 15.1.2013. Lue lisää!
Peeter Südan syntymästä 130 vuotta 30.1.2013
Rudolf Tobiasin syntymästä 140 vuotta 29.5.2013
• Estonia-teatteri 100 vuotta
Elke Untin Viisi psalmia ilmestyivät kesällä 2013 Sulasolin kustantamina sekä suomeksi että viroksi.
• Hugo Lepnurm (1914-1999) 100. Tätä juhlittiin monin tavoin koko vuoden ajan. Avaa tästä juhlavuosijuliste.
Tallinnan Metodistikirkossa pidetyssä tilaisuudessa julkistettiin cd-levy Koraalieelmängud (Koraalialkusoitot). Jo aiemmin ilmestyneen nuottikirjan esittelyn avaat tästä.

Gustav Adolfin urkufestivaali Tallinnassa 6–12.6.2014
Peipsimaa II Orelifestival kesäkuussa 2015
Viron musiikin juhlavuosi 2015 näkyi ja kuului myös Suomessa
• Tartossa vietettiin Jaanin kirkon uudelleenrakentamisen valmistumisen 10-vuotisjuhlaa 1.7.2015
Oreliga - Elokuva uruista ja urkureista, Tallinnan Kino Sõprus 6. elokuuta 2015 klo 19
• Tarton Paavalin kirkon (arkkitehti Eliel Saarinen) restaurointi valmistui kesällä 2015. Samalla kirkko sai myös suuret urut, joita juhlittiin syyskuussa 2015.
Peipsimaa III Orelifestival kesäkuussa 2016
Roman Toi täytti 100 vuotta 18.6.2016
Viro 100

v
Musiikkitapahtumia:
Festivaaleja 2017
Eesti Kontsert
Tallinnassa ja kaikkialla Virossa, Rahvusooper Estonia Tallinnassa ja muuallakin.
ERSO:n (Eesti Riiklik Sümfooniaorkester) sivuilla voit nauttia myös ääni- ja kuvatallenteista.
• Eesti Filharmoonia Kammerkoor esiintyy runsaasti eri puolilla maailmaa ja levyttää ahkerasti.
• Konsertteja kirkoissa: Haapsalu, Juuru, Peipsimaa Orelifestival, Pärnu, Rakvere, Rapla, Saarenmaa, Suure-Jaani, Tallinna, Tartto, Valga, Viljandi
v

 < Kesäretkellä Nissin kirkolla. Viron kirkoista avaat erinomaiset esittelyt EKN:n tiekirkkosivuilta.
Tiekirkoissa voi poiketa myös yleisillä kulkuneuvoilla. Tästä avaat tiekirkkohenkisen junakirkkosivun! >
v
Alla esittelen löytöjäni etelänaapurimme rikkaasta urkumusiikin perinteestä ja nykypäivästä. Säveltäjäesittely Rudolf Tobiaksesta Erkki-Sven Tüüriin ei ole kattava esitys vaan sarja virikkeitä, joista olen saanut uutta ajateltavaa ja aivan käytännön iloa ja hyötyä.

Viron ammattimaisen musiikkielämän tienraivaajiin kuuluu urkuri ja säveltäjä Rudolf Tobias (1873 - 1918). Tobiasin urkukoraalikokoelma Zwölf Choralvorspiele (ERES Edition) on edustava kokonaisuus, jossa yhdistyvät erilaiset urkukoraaliperinteet ja persoonallinen ilmaisu. Vaikka 12 koraalialkusoittoa viittaa nimenä vain yhteen urkukoraalin funktioon, koraalit ovat samalla itsenäisiä ja usein laajamuotoisia. Niistä suurin osa on sävelletty suomalaisessakin virsikirjassa edelleen laulettaviin virsiin. Ines Maidre on levyttänyt Tobiasin urkuteokset kahteenkin kertaan. Keväällä 2015 ilmestyneellä uudella levyllä Maidren partnerina on laulajatar Arete Teemets. CD-levy Rudolf Tobias - Complete Organ Works on ostettavissa myös verkosta joka levynä tai mp3-tiedostoina. Säveltäjästä ja hänen musiikistaan lisää myös omalla Tobias-sivullani.

Artur Kapp (1878 - 1952) on Kappin muusikkosuvun ehkä tunnetuin edustaja, säveltäjä, urkuri ja  pedagogi, jonka muistoa vaalii oma yhdistys. Kappin urkutuotantoon kuuluu mm. kaksi urkukonserttoa (uruille ja orkesterille), kaksi urkusonaattia ja myös kamarimusiikkia, jossa urut kuuluvat soitinkokoonpanoon. Vuonna 1932 sävelletyt neljä urkukoraalia (Vier Choralvorspiele, ERES 2761) ovat syvällisiä meditaatioita, joissa on poikkeuksellista harmonian eksperessiivisyyttä ja samalla kontrapunktista sommittelua.
- näyte -
(Pille Metsson soittaa Kappin kotikirkon, Suure-Jaanin (kuva kesältä 2009) Kriisa-urkuja vuodelta 1937 levyllä Artur Kapp: Oreli- ja Kammermuusikat, ERES-cd 32)

Nuorena kuollut Peeter Süda (1883 - 1920) toimi Tallinnassa vuodesta 1912 urkurina, säveltäjänä ja pedagogina. Südan valitettavan vähälukuiset sävellykset kuuluvat yhä virolaisten urkuteosten soitetuimpiin (kuten Ave Maria).
Ines Maidre on levyttänyt Südan urkuteokset pääosin Tallinnan tuomiokirkon Ladegast-Sauer -uruilla.
Tallinnan tuomiokirkon urkuri Ene Salumäe soitti Südan Pastoralen konsertissaan Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. Kansansävelmät ovat aina antaneet vaikutteita virolaiseen musiikkiin, myös urkumusiikkiin. Niinpä Südan Pastoralekin pohjautuu kansanlauluun Saarenmaalta, josta säveltäjä oli syntyisin. Sävelmä esitellään ensin jalkiosoolona:
- näyte -
Duurinen sävelmä kääntyy seuraavaksi molliin:
- näyte -
Lyhyen kehittelyn jälkeen päätaite palaa diskanttiobligaton kera:
- näyte -
Viljannin Paavalinkirkon urut ovat vuodelta
                1866.
Priit Ardna (1892 - 1981), urkuri, säveltäjä ja kapellimestari, muutti neuvostomiehityksen jaloista syksyllä 1944 pakolaiseksi Ruotsiin. Värikkäistä improvisaatioistaan tunnettu Ardna sävelsi optimistisen koraalifantasian Eks mu kohus tänu teha (Enkö Herraa Jumalaani) jo pakolaisleirillä Gotlannissa lokakuussa -44. Ene Salumäe soitti Ardnan fantasian konserttinsa päätösnumerona Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. - näyte -

Priit Ardna oli ennen toista maailmansotaa Viljannin Paavalinkirkon urkuri. Kirkon urut ovat 1860-luvulta.

Alfred Karindi (1901 - 1969) edustaa sukupolvea, josta moni sai kokea maastakarkotuksen mutta myös maineenpalautuksen. Ahkerasti myös uruille säveltäneen Karindin "hitteihin" kuuluu Berceuse vuonna 1944 sävelletystä urkusonaatista n:o 3 (juk. ERES). Vuonna 2005 edesmennyt Rolf Uusväli soittaa tässä Tarton Vanemuise-konserttisalin urkuja (Forte FD 0002/2). Karindin teoksiin kuuluu myös koraalipohjaisia urkusäellyksiä. Voit kuunnella Elke Untin tulkintaa koraalista Herzliebster Jesu. Nauhoitus on Viron itsenäisyyspäivän konsertista Järvenpään kirkossa 24.2.2009.

Edgar Arro (1911 - 1978) oli virolaiseen tapaan monialainen urkuri, säveltäjä ja pedagogi. Arron erityisen kiinnostuksen kohde olivat kansansävelmät, laulut ja soitteet, joita hän sovitti uruille kymmenittäin. (Voit lukea tästä lisää omalta Arro-sivultani, jolta löydät myös näytteitä.) Helsingin tuomiokirkon konsertissaan elokuussa 2006 Ene Salumäe soitti Arron sävellyksen Mõtisklus (Mietiskely).
Estonia-konserttisalin urut; kuva jh.Arron kansanlaulusovitukset on julkaissut ERES, ja niistä on saatavilla myös Andres Uibon levytys. Myös urkusonaatti, sarja Viisi kontrastia sekä urkukoraali O Haupt, voll Blut und Wunden on painettu.

Sekä Edgar Arro että Hugo Lepnurm soittivat usein Estonia-konserttisalin urkuja. Niiden ääressä Arro
lienee luonut monet urkuteoksistaan. (Kuva Lepnurm 90 -muistokonsertista lokakuulta 2004.)

Hugo Lepnurm (1914 - 1999) tuli suomalaisille tutuksi 1970-luvulla Lahden kansainvälisen urkuviikon vierailijana. Suomessa Lepnurm vieraili ensi kertaa jo vuonna 1932. Hän kertoo muistelmissaan kuulleensa tuolloin prof. Ilmari Krohnin musiikinteorian luennon, tutustuneensa Helsingin Kallion kirkon uusiin (edellisiin) urkuihin ja ihastelleensa prof. Elis Mårtensonin esitystä Bachin Passacagliasta Johanneksen kirkossa. Lepnurm oli arvostettu pedagogi, vaikka olikin sodan jälkeen usein valtaa pitävien tahojen pannassa. Lepnurm palasi oman tien kulkijanakin aina myös takaisin kulttuurielämän huipulle. Hän kantoi merkittävän vastuun myös Tallinnan teologisen instituutin kirkkomusiikin kouluttajana ja ehti toimia myös eri seurakuntien urkurina. Säveltäjänä Lepnurm saattoi valitella, ettei toiminta esiintyvänä taiteilijana ja pedagogina antanut tilaa opiskella säveltämisen uusia virtauksia. Perinteisen sävelkielen käyttäjänä hän kuitenkin loi persoonallisen tuotannon, jonka aikajänne on melkoinen. Viimeiset teokset syntyivät yli 80 vuoden iässä 1990-luvulla, jolloin hän myös viimeisteli syksyllä 2009 julkaistun urkukoraalikokoelman Koraalieelmängud. Lepnurmen Toccata kuten Tallinnan urkuviikon juhlamerkkiTallinnan tuomiokirkon urkujen restauroinnin valmistumisen juhlakonserttiin vuonna 1998 sävelletty Ouverture on niin ikään julkaistu (ERES). Uusklassinen, musikanttinen Toccata on sävelletty jo vuonna 1943 Lepnurmen palvellessa virolaisista taiteilijoista kootussa armeijan yksikössä Jaroslavlissa. Seuraava ääninäyte on Ene Salumäen konsertista Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. - näyte -

Roman Toi (synt. 1916) on kanadanvirolainen emigrantti, varsinainen musiikin monitoimija ja -taitaja. Toin urkuteosten kokonaisjulkaisu ilmestyi Tallinnassa tammikuussa 2013. Saatavilla on myös kahden cd-levyn kansio.

Ester Mägi (synt. 1922) on Viron säveltaiteen "First Lady". Mägi on kirjoittanut uruille mm. soolosoittimena ja kamarimusiikkipartnerina. Konsertto uruille ja cembalolle kuultiin viimeksi Suomessa kesällä 2008, jolloin sen esittivät Helsingin urkukesän konsertissa Vanhassa kirkossa Ene Salumäe ja Ene Nael.
Prelüüd koraaliga (Preludi ja koraali) on julkaistu vuonna 1993 ja myös levytetty. Myös uruille sävelletyt Kyrie ja Gloria on painettu. Jälkimmäinen perustuu koraaliin Jumala ompi linnamme. - näyte - (Ene Salumäe, Helsingin tuomiokirkko, elok. 2013)

Veljo Tormis (1930 - 2017) tunnetaan ennen kaikkea kansanmusiikkiin pohjautuvista vokaaliteoksistaan, mutta alkuaan hänkin sai urkurin koulutuksen. Urkuri Ene Salumäe on puolestaan laulanut Tormisin musiikkia useissa kuoroissa ja haaveillut sen sovittamisesta uruille. 13 eesti lüürilist rahvalaulu -kokoelma muuntuikin urkusarjaksi vuonna 2011 ja sai nimen Kolmteist pilku oreli poole. Nuottiesimerkkeihin voi tutustua kustantajan (SP Muusika) kotisivuilla, samoin kuin säveltäjän saatesanoihin. Salumäe esitti osia sarjasta Helsingin tuomiokirkon konsertissaan elokuussa 2013. Tässä näyte ”laulusta” Lauljaid otsitakse (Laulajien haku).

Anti Marguste (1931 - 2016) oli reheväksi humoristiksikin luonnehdittu tuottelias säveltäjä.
Ines Maidre on levyttänyt kokonaisen cd:n Margusten urkuteoksia. Netin God´s Jukebox -muistosivulla voit kuunnella Margusten Fantaasian ja fuugan, urkurina Hugo Lepnurm.

Arvo Pärt (synt. 1935) lienee tällä hetkellä Viron tunnetuin säveltäjä. Pärtin runsaaseen kirkkomusiikkituotantoon kuuluu urkumessu Annum per Annum vuodelta 1980.

Erkki-Sven Tüür (synt. 1959) on esittelysivumme kuopus. Tüürin Spectrum I (1989) on jo klassikko lajissaan (julk. ERES). Ene Salumäe soitti teoksen elokuussa 2006 Helsingin tuomiokirkossa. - näyte -

- takaisin jh:n etusivulle -  •  - takaisin jh:n uutissivulle -