- etusivu - uutiset - vinkit -

Uutta virolaista urkumusiikkia

Virossa kantaesitettiin kesällä 2017 kaksi uutta uruille sävellettyä laajempaa teosta, Andres Lemban Orelimissa (Urkumessu) ja Celia Roosen Eesti karjaselaulude süit orelile ja häälele (Virolaisten paimenlaulujen sarja uruille ja lauluäänelle). Ajankohtainen julkaisu on myös tammikuussa 2017 edesmeneen Veljo Tormisin Kolmteist pilku oreli poole (Kolmetoista katsetta / silmäystä urkuihin).

Andres Lemban Urkumessu on laajemmasta teoksesta koottu urkupreludien sarja Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus, Agnus Dei. Sarjaa voidaan soittaa erillisenä kokonaisuutena, ja sen osat ovat myös itsenäisiä karaktäärikappaleita. Lemban messun Suomen ensiesityksen (kuten Viron kantaesityksenkin) soitti Ene Salumäe Helsingin tuomiokirkon kesäsarjassa 30.7.2017.

Celia Roose tunnetaan varsinkin kansansävelmäperinteen parissa työskentelevänä esiintyvänä taiteilijana ja pedagogina. Viiden paimenlaulun sarja on raikas ja kypsä sävelteos, jossa näkyy ja kuuluu käytännön muusikon luova ote. Koko sarja tai sen osia voidaan esittää vain urkukappaleinakin, mutta mukaan on kirjoitettu laulustemma, jonka voi valinnan mukaan lisätä kudokseen soittaja itse (kuten tapahtui Suomen ensiesityksessä) tai laulusolisti (kuten säveltäjä itse Viljandin kantaesityksessä 28.7.2017). Mukana on myös muita tekstejä, joko laulettavia tai soittajalle informaatiota tarjoavia. Jo julkaistun nuottikirjan esipuheessa säveltäjä antaa havainnollisia esitysohjeita ja avaa sävellysten luonnetta muutenkin. Teoksen
Suomen ensiesityksen (kuten Viron kantaesityksenkin) soitti Ene Salumäe Helsingin tuomiokirkon kesäsarjassa 30.7.2017.

Veljo Tormis (1930–2017) oli lukkarin poika Vigalasta ja sai alkuaan urkurin koulutuksen, vaikka hänet tunnetaan erityisesti vokaalimusiikin säveltäjänä. Ene Salumäe on säveltäjän kanssa yhteistyössä sovittanut Tormisin
Kolmteist eesti lüürilist rahvalaulu (v. 1972) uruille. Sarja julkaistiin vuonna 2011 nimellä Kolmteist pilku oreli poole (Kolmetoista katsetta urkuihin). Sarjan osia voidaan soittaa myös erillisinä ja uusia kokonaisuuksia muodostaen. Nuottivihkon on kustantanut SP Muusika, ja nuoteista on myös esittelysivut.

Roosen ja Tormisin teokset soivat myös Klassikaraadion arkistossa linkissä http://klassikaraadio.err.ee/l/jarelkuulamine
Etsi sieltä konsertti 28.7.2017 klo 16 Viljandin Jaanin kirkossa. Tästä voit avata avuksesi konsertin ohjelmalehtisen.

Kirkkovuoden motetteja, 45 tekstimotettia (Sulasol)

Kaj-Erik Gustafssonin ja Juhani Haapasalon yhteisjulkaisu 45 tekstimotettia on ilmestynyt. Tekijät kirjoittavat saatesanoina:

Kokoelma Kirkkovuoden tekstimotetteja sisältää kuorosävellyksiä Suomen ev.lut. kirkon evankeliumikirjan kirkkovuoden pyhäpäiville osoittamiin raamatunteksteihin, lukukappaleisiin ja evankeliumiteksteihin.

Perinteinen tekstimotetti voi tulla lauletuksi osana tekstinlukua tai sen jälkeen sitä kertaavana. Motetit sopivat yleensä myös muihin tehtäviin messun ja rukoushetkien rakenteessa. Ne voivat usein olla myös ehtoollismusiikkia ja avata tai päättää koko palveluksen. Mikään ei myöskään estä laulamasta tätä ohjelmistoa muinakin kuin kyseisinä, merkittyinä pyhäpäivinä, ja lopulta motetit sopivat myös konserttiohjelmiin.

Useimmat sävellykset on kirjoitettu kuorolle (SATB), mutta myös solistiset kokoonpanot ovat mahdollisia. Joukossa on myös yhdelle lauluäänelle ja uruille kirjoitettuja, tällöin usein yhtä hyvin solistille kuin unisonokuorolle soveltuvia sävellyksiä.

80-sivuisen kokoelman hinta on 33 euroa. Motetit ovat saatavilla myös yksittäin.

Tutustu myös kokoelmaan: Sex motetter (Sulasol)

Kaj-Erik Gustafssonin ja Juhani Haapasalon yhteisjulkaisu Sex motetter (Kuusi motettia) on ilmestynyt Sulasolin kustantamana. Vihkonen sisältää kuusi ruotsinkielistä paastonajan ja pääsiäisen tekstimotettia kuorolle ja/tai solisteille.

Kirkkovuoden urkumusiikkia
V on ilmestynyt. Kaj-Erik Gustafssonin ja Juhani Haapasalon yhteisjulkaisun viides osa sisältää koraalimusiikkia uruille varsinkin vähän sävellettyihin virsiin. Kokoelman kustantaja on Sulasol ja sitä myy myös Ostinato Oy.

Viidennen vihkon perusidea on edellisten vihkosten tavoin tarjota monipuolisesti käytettävää, koraaleihin pohjautuvaa urkumusiikkia messun ja muiden jumalanpalvelusten sekä toimitusten tarpeisiin. Teokset toimivat usein myös itsenäisinä ja niistä voi muodostaa erilaisia kokonaisuuksia jopa konserttohjelmiin.

Sisältö suomalaisen virsikirjan mukaan:
35, 37 (=553), 42 (=820), 62 (=627), 92, 93 (=28b, 221, 757), 109, 120, 138, 140 (=194), 154, 198, 215 (= 211, 469, 540), 220, 223, 228a, 237, 263, 276, 285, 286 (=354), 298, 305, 318, 332, 334a (=219, 333, 421, 487), 338, 339, 343, 344 (=417, 457), 360, 397, 400 (= 518), 401 (=467), 454, 525 (=391, 439), 570, 609, 616b, 817

  


Kirkkovuoden psalmimusiikkia

Kaj-Erik Gustafsson ja Juhani Haapasalo ovat julkaisseet uutta psalmimusiikin aineistoa. Kolmen vihkon sarjan ensimmäinen nide, joka kattaa joulujakson pyhät, ilmestyi jouluksi 2011. Pääsiäisjakson vihkonen tuli painosta pääsiäiseksi 2012, ja helluntaijakson pyhät kattava kolmas nide ilmestyi kesällä 2012. Tekijät hahmottelevat julkaisun päämääriä sen esipuheessa näin:

”Kirkkovuoden psalmimusiikkia -kokoelma tarjoaa erilaisia psalmisävellyksiä messun eri tarpeisiin. Viime aikoina on ilmestynyt ilahduttavan runsaasti psalmiaineistoa. Väliin on painotuttu antifonisiin, väliin responsorisiin psalmien esitysperinteisiin. [-] Käsillä olevat psalmisävellykset lisäävät edellä mainittuihin vaihtoehtoihin myös psalmimotetin. Esittäjistöt vaihtelevat puolestaan solistisesta suurellekin kuorolle haasteita antaviin. Mielikuvituksekkaat esitykset tekevät samastakin psalmisävellyksestä milloin kamarimusiikillisen herkän mietiskelyn, milloin majesteettisen julistuksen. Tähän moninaisuuteen on viitattu esitysohjeissa, ja siihen rohkaisemme myös kulloisenkin tilanteen ja voimavarojen ohjaamana.

Kokoelman psalmien erityispiirre on urkujen runsas käyttö. Se tuo osaltaan joustoa vokaalimiehitykseen. Urut voivat myös vaieta esimerkiksi resitaatiosäkeissä, ja toisaalta ne voivat värittää kuoron satsia silloinkin, kun näin ei ole merkitty.”

Kunkin psalmin nuotit ovat tilattavissa myös yksittäisinä kuoron käyttöön. Kokoelman kustantaja on
Sulasol ja sitä myy myös Ostinato Oy.

Kirkkovuoden urkumusiikkia


Kaj-Erik Gustafsson ja Juhani Haapasalo ovat julkaisseet uutta liturgista urkumusiikkia neliosaisena kokoelmana. Sarjan ensimmäinen osa, Kirkkovuoden urkumusiikkia I, ilmestyi marraskuussa 2010. Muut osat, pääsiäispiirin ja kaksi helluntaijakson kokoelmaa tulivat painosta alkuvuoden 2011 aikana. Sarjan kustantaja on Sulasol.

Uusien kokoelmien julkaiseminen oli tarpeen jo siksi, että monet viime vuosikymmenien aikana ilmestyneet on myyty loppuun. Gustafssonin ja Haapasalon säveltämää uutta aineistoa täydentävätkin ”parhaat palat” aiemmista kokoelmista. Uudessa aineistossa on otettu huomioon myös uusien kirkkokäsikirjojen tarpeet ja virikkeet. Koraaliaineisto on aiempaa monipuolisempaa mm. käyttöyhteyksiltään. Urkukoraalien perinteisten alkusoitto- ja alternatim-käytön rinnalla aineistoa on myös vastausmusiikin, meditaatiomusiikin ja päätösmusiikin tarpeisiin.

Aiemmista kirkkovuoden mukaan järjestetyistä kokoelmista poiketen uusien vihkosten koraalien järjestys on pääosin kronologinen, jolloin niitä on helpompi hakea erilaisia käyttötilanteita varten.

Sulasolin ohella kokoelmaa myy mm. Ostinato Oy.

xxxxxxxxx

- - - -
Roman Toi: Orelimuusika
Roman Toi (s. 1916), sotien jälkeen Kanadaan emigroitunut virolainen kuoronjohtaja ja pedagogi, urkuri ja säveltäjä, sai 95-vuotispäiväksi mainion lahjan: kesällä 2011 ilmestyi Piret Aidulon ja Ene Salumäen kahden CD-levyn kansio, joka sisältää Toin keskeisen urkusävellystuotannon. Tammikuussa 2013 ilmestyi puolestaan urkuteosten nuottilaitos Ene Salumäen toimittamana ja Talmar & Põhin julkaisemana.

Roman Toin kirkkomuusikon ura alkoi suhteellisen myöhään ja vasta Torontossa. Urkusävellysten aikakaari ulottuu 1970-luvulta 2000-luvulle. Ehkäpä kokemuksen ja monipuolisen muusikkouden tuoma kypsyys ja vapautuneisuus onkin Toin urkusävellyksille tunnusomaista. Kun säveltäjä on saanut katsoa kotimaataan ja koko eurooppalaista elämänmenoa sopivalta etäisyydeltä ja ”uuden maailman” vaikutusten alaisena, hänen luovan työn hedelmänsä ovat persoonallisia ja uusia näköaloja avaavia. Liturgisen musiikin kannalta on merkittävää, että Roman Toin urkuteokset ovat suurimmalta osaltaan virsiin pohjautuvia, jopa silloin, kun kysymyksessä ei ole urkukoraali. Toisalta perinteisen urkukoraalin genre saa Toin näkemyksistä uusia, kiintoisia tulkintoja, ja lopputulos on sekä esittäjän että kuulijan kannalta antoisa.

Muusikkona Roman Toi ammentaa improvisaatiosta. Piret Aidulon ja Ene Salumäen levytys on tehty suurilla uruilla Tallinnan tuomiokirkossa ja Kaarlen kirkossa, mutta teokset toimivat yhtä hyvin vaikkapa yksisormioisilla uruilla, kun tulkitsijalla on paljon vapautta rekisteröinnin, tempon ja muodonnan suhteen. Toin sävelkielen tyyppiesimerkiksi sopii englantilaisen Charles H. Purdayn sävelmään luotu fantasia Säravaim täht (Valkeus kirkas, virsi 508). Neljän minuutin mittainen pitkälinjainen fantasia alkaa hiljaisuudesta ja päättyy hiljaa rakennettuaan upean nousun, joka huipentuu kultaisen leikkauksen pisteessä. Toin romanttis-impressionistinen kudos sopii tietysti luonnostaan anglosaksiseen sävelmään, mutta säveltäjä luo siihen samalla ajattoman klassisen soinnin ja ilmaisun, ajattoman siinäkin mielessä, että tempo on rauhallinen, suorastaan meditatiivinen, eikä silti hidas saati pitkäveteinen. Toin suuria oivalluksia on tuoda tämä raikas ajattelu myös klassisiin koraaleihin kuten Oh võtkem Jumalat (Nyt Herraa kiittäkää, virsi 328) tai Oh Jeesus, Sinu valu (Oi rakkain Jeesukseni, virsi 63). [näytteet Ene Salumäen ja Piret Aidulon äänitteeltä Roman Toi: Orelimuusika]

Nuottilaitoksen toimittaja Ene Salumäe on kirjoittanut valaisevan esipuheen, joka on myös englanniksi. Nuottikuva on kauttaltaan helppoa ja miellyttävää lukea ja kuvastaa hyvin säveltäjän käytännönläheistä lähtökohtaa. Musiikki istuu aina käteen ja ”tulee luontevasti ulos”. Julkaisun hakemisto viittaa Viron luterilaiseen virsikirjaan mutta sisältää myös sävelmien alkukieliset nimisäkeet. Toin koraalisävellykset eivät ole pieniä intonaatioita eivätkä tyypillisiä alkusoittoja (vaikka niistä on helppo sellaisiakin katkelmia lainata), vaan ne tarjoavat oivaa ohjelmistoa messun vastausmusiikiksi, ehtoollismusiikiksi, koraalimeditaatioksi, päätössoitoksi ja tietysti konserttikäyttöön. Teknisesti ei koskaan liian vaativina ne sopivat myös pedagogiseen käyttöön ja opettamaan tulkintaa ja ilmaisua. Suomessa Roman Toin Orelimuusika-vihkosta saa ostaa ainakin nuottikauppa Ostinatosta.

Roman Toin Orelimuusika-kokoelman meillä tunnetut sävelmät [hakasulkeissa kustantajan ilmoittamat painovirheet]:
• s. 8: Oh Jeesus, Sinu valu = Oi rakkain Jeesukseni - virsi 63 (243, 292)
• s. 14 Jeesus, Õnnistegija = Jeesus elää, turvani - virsi 625 (9, 41, 47)
• s. 17 Jumal, mu süda igatseb Sind = Lähemmä, Jeesus - Adventtikirkon 'Seurakunta laulaa' n:o 359
• s. 30 Meil oma sõna kinnita = Sun sanas suojaa, Jumala - virsi 190 (36)
• s. 36 Monoloog Suurel Reedel -> Oi rakkain Jeesukseni - virsi 63 (243, 292)[sivun 37 tahdin 40 ylä-äänen viimeisellä neljänneksellä kuuluu olla kahdeksasosat b-c]
• s. 39 Mu järel ≈ sävelmä virressä 109
• s. 42 Nüüd, ristirahvas = Oi iloitkaa, te kristityt - virsi 261b (137, 230, 238, 331)
• s. 45 Oh Isa taevariigi sees = Oi taivaallinen Isämme - virsi 208 (131, 756, 829)
• s. 48 ja 51 Oh võtkem Jumalat = Nyt Herraa kiittäkää - virsi 328 (167, 255, 271)[sivun 52 tahdin 27 alaäänen ensimmäisen neljäsosan kuuluu olla fis]
• s. 66 Quasi koraal -> Oi Herra, luoksein jää - virsi 555
• s. 73 Säravaim täht = Valkeus kirkas - virsi 508 [sivun 74 tahdin 47 alemman viivaston ylimmän kokonuotin kuuluu olla b, ei h]
• s. 78 Võitle hästi ≈ sävelmä virressä 180 (442, 811)

Lisäksi kokoelmassa on erilaisiin tilanteisiin sopivia ”karaktäärikappaleita” kuten Meloodia (meditaatiomusiikkia eri yhteyksiin), Palve Ketsemani aias (Rukous Getsemanen puutarhassa, esim. hiljaiselle viikolle), Pastoraal I - II (joulumusiikkia; sisältävät viitteen Virossa suosittuun jouluvirteen Neil karjastel väljal), Puhka rahus (Lepää rauhassa, muistomusiikkia), Ristis käsi (viite Isä meidän -rukoukseen), Vaikne palve (Hiljainen rukous). Koraalimuunnelmat Su ette, Isa, tulen ma on sävelletty Toin omaan virteen, joka on Viron virsikirjassa n:o 346:

- - -
Hugo Lepnurm
(1914–1999) oli pitkäaikainen urkutaiteen ja kirkkomusiikin johtohahmo Virossa. Lepnurm nimitettiin vuonna 1945 Tallinnan konservatorion professoriksi, ja hän toimi opettajana myös Tallinnan Teologisessa instituutissa sekä useiden seurakuntien urkurina. Lepnurmin aktiivinen toiminta jatkui aivan hänen viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Hugo Lepnurm tunnetaan myös säveltäjänä. Lepnurmin muistoa vaaliva yhdistys Hugo Lepnurme Muusikaühing julkisti syksyllä 2009 urkukoraalikokoelman Koraalieelmängud, joka on merkittävä dokumentti lajissaan.

Koraalieelmängud eli Koraalialkusoitot sisältää yhtä vaille yhtä monta urkukoraalia tai koraalialkusoittoa kuin J.S. Bachin Orgelbüchlein. Tekijäin tarkoitusperissäkin lienee yhtenevyyttä. Lepnurm on Bachin tavoin luonut koraaliaineiston, joka on samalla opiksi ja hyödyksi niin säveltämisen kuin urkujensoiton ja improvisaation praktiikassa, ja kokoelman kiteytyneet ja tekniikaltaan rikkaasti vaihtelevat koraalit tarjoavat tuoretta ja persoonallista, usein vaativaakin musiikkia yhtä lailla jumalanpalveluksen erilaisiin tehtäviin kuin konserttitilanteeseen.

Vaikka virolainen ja suomalainen virsikirja eroavat paljon toisistaan, Lepnurm on osunut valitsemaan työstettäväkseen suurimmalta osin meilläkin laulettavia virsisävelmiä. Toisaalta koraalit haastavat tutkimaan tarkoin, mihin tilanteeseen ne "istuvat" retorisilta ratkaisuiltaan ja affekteiltaan. Tämä on tietysti lopulta joustavaa ja virikkeitä tarjoavaa.

Suomessa Hugo Lepnurmin kokoelmaa
Koraalieelmängud myy Ostinato Oy. Koraalialkusoitoista ilmestyi myös ensilevytys helmikuussa 2014.

Seuraava luettelo viittaa kokoelman sävelmiin vuoden 1986 suomalaisessa virsikirjassa:
- s. 4 (Armas Jeesus, avita) -> 201a
- s. 6 ja 8 (Eks mu kohus tänu teha) = 270
- s. 11 (Eks sa heida, karjane) -> 9 (41, 47, 625)
- s. 12 (Eks see ole am ja heldus -> 348
- s. 14, 16 ja 17 (Halleluuja, kõig nüüd laulge) -> 29 (163, 335)
- s. 18 (Halleluuja, tahan laulda) -> 185 (240, 430)
- s. 19 (Imeline Issand) -> 140 (194)
- s. 22 (Jeesus, meie eel) = 388 (471, 816)
- s. 23 ('Järelmänguks' eli päätössoitoksi) -> 201a
- s. 28 (Kõig tulge minu juurde nüüd) = 398 (118, 593)
- s. 32 (Ma kummardan Sind, Armuvägi) -> 369 (579)
- s. 33 (Ma tahan jätta maha) -> 8 (98, 452)
- s. 34 (Ma tean, mis mina usun) -> 8 (98, 452)
- s. 35 (Miks sa ennast, hingeke) -> 9 (41, 47, 625)
- s. 37 (Minu mure, hirm ja häda) -> 348
- s. 38 ja 39 (Mis Jumal teeb, on ikka hea) -> 172 (387)
- s. 40 (Mu hing, mis annad Jumalale) -> 245 (370, 479)
- s. 41 ("Mu järel!" hüüab Jeesus Krist) -> 109
- s. 42 (Mu süda, ärka, virgu, meel) -> 137 (230, 238, 331 tai myös 261)
- s. 44 (Oh anna tuhat keelt Sa mulle) -> 211 (215, 469, 540)
- s. 46 (Oh Jeesus Kristus, tule Sa) -> 302 (418)
- s. 49 (See aeg on tõesti ukse ees) -> 261
- s. 51 (See, kes ristisambas ripub) -> 66 (204)
- s. 52 (Sull', Sull', Jehoova, tahan laulda) -> 168 (317, 523, 576, 731)
- s. 54 (Süda seltsiks südamele) -> 453
- s. 56 ja 57 (Vaikselt võtan vastu) -> 303
Tutustu tarkemmin kokoelman suomalaisen virsikirjan koraaleihin!
Tutustu myös Roman Toin koraaliteoksiin!
Tutustu myös kaikkien virolaisten urkukoraalien ”isään”, säveltäjään nimeltä Rudolf Tobias!

- - -

Franz Liszt (1811–1886) sävelsi teoksen Via crucis lähes 70 vuoden ikäisenä. Sävellys on syvällinen passio Jeesuksen kärsimystiestä. Tutki tästä, miten monella tavalla Via crucis voi kertoa pitkäperjantain sanomaa!
- - -
Felix Mendelssohn (1809–1847) on monessa suhteessa kuin J.S. Bach. Kumpaakin pidetään keskeisenä kirkkomusiikin toimijana, mutta kummankin teosten käytännön nuottilaitoksia on ollut vaikea saada.

Juhlavuosilla on taipumus korjata juhlittavien mestareiden teosten saatavuutta. Niinpä Carus-Verlag on saanut valmiiksi melkoisen kattavan Mendelssohnin vokaaliteosten julkaisusarjan. Erittäin kätevä valikoima mm. koraalikantaatteja ja niiden osia on ilmestynyt kokoelmana Chorbuch Mendelssohn. Usein pulmana oleva suuri säestyskoneisto on valmiiksi sovitettu kätevästi uruille. Useimmat Mendelssohnin koraalikantaatit on sävelletty meillä edelleen laulettaviin virsiin kuten Ach Gott, vom Himmel sieh darein (virteen 187; päätöskoraalin julkaissut myös suomeksi Yhteiskustannus), O Haupt voll Blut und Wunden (virsi 63), Verleih uns Frieden gnädiglich (virsi 586) ja Wer nur den lieben Gott lässt walten (virsi 370).



Mendelssohnin urkuteoksista tunnetaan lähinnä kuuden sonaatin kokoelma sekä preludit ja fuugat, jotka julkaistiin jo säveltäjän elinaikana. Viime aikoina on julkaistu myös runsaan käsikirjoitusaineiston aarteita. Niistä monet ovat nuoren säveltäjän harjoitelmia tai myöhemmin julkaistujen teosten varhaisempia laitoksia, mutta kaikki joka tapauksessa kiintoisia kappaleita ja kelpo musiikkia. Ne tarjoavat myös mm. messun tarpeisiin mitä käyttökelpoisinta aineistoa.

Tässä sisällysluettelo Bärenreiterin nuottiniteestä (BA 8196), jonka nimekkeet eivät juurikaan ole kuuluneet urkurien vakio-ohjelmistoon:


Präludium d-moll
Andante D-dur
Ostinato c-moll
Fantasie undFuge g-moll
Choral mit Variationen 'Wie groß ist des Allmächtigen Güte'
Nachspiel D-dur
Präludien und Fugen C-moll-G-dur-d-moll op.37
Fuge e-moll
Fuge f-moll
Choral und Variation 'Herzlich tut mich verlangen'
Präludium c-moll
Trio F-dur
Choral As-dur
Choral D-dur
Thema mit Variationen D-dur
Allegro d-moll
Allegro D-dur
Andante alla Marcia B-dur
Fuge B-dur
Allegro moderato maestoso C-dur

Luettelon ensimmäinen kappale, d-molli-preludi, saattaa olla Medelssohnin varhaisin säilynyt urkusävellys. Tästä avaat sen esittelyn. Koraali ja muunnelma (Herzlich tut mich verlangen) on joko jäänyt kesken tai sen käsikirjoituksen loppuosa on hävinnyt. Bärenreterin editiossa koraali on täydennetty. Tästä voit kuulla jh:n täydennysversion, johon on lisätty vain neljä tahtia. Se on tulostettavissa joko originaalissa d-mollissa tai transponoituna g-molliin.
- - -
Anton Bruckner (1824–1896) oli urkuri ja taitava improvisoija, vaikka hänet tunnetaan ensi sijassa suurena sinfonikkona.
Osasyy Brucknerin urkuteosten vähäiseen tuntemukseen on niiden valitettava vähäisyys, mutta niihin muutamiin kannattaa ehdottomasti tutustua. Doblingerin kustantamon urkuteosten nide sisältää kymmenkunta kappaletta, joiden joukossa on ainutlaatuisia helmiä kuten Preludi C-duuri ja nuoren säveltäjän raikkaat Es-duuripreludit, joista n:o 1 viittaa jo Lisztiin, n:o 3 on mainio intonaation malli ja n:o 4 riemastuttava päätössoitto, jossa voi kuulla Bachin Es-duurin kaikuja. Majesteettinen Nachspiel d-molli voidaan soittaa myös lyhennettynä siirtymällä tahdista 27 suoraan tahtiin 57. (Ääninäytteet jh, Helsingin Musiikkitalon Organo-salin urut.)
 

_ _ _

Vinkkejä urkujen monipuolisesta käytöstä

Paastonaikaan sopivat urkumeditaatiot passiokoraaleista.
Tässä loppupuolisko virolaisen Alfred Karindin koraalista Herzliebster Jesu. Urkurina on Elke Unt Tartosta ja urkuina Järvenpään kirkon Kangasala-urut vuodelta 1968. Nauhoitus on live-tilanteesta Viron itsenäisyyspäivän konsertista 24.2.2009.

Karindin esimerkin innostamana syntyneet kaksi urkukoraalia hiljaisen viikon virsiin 57 (Jeesus, olet elämäni) ja 71 (Laupias Jeesus) sopivat hyvin vastausmusiikin tehtävään sekä myös alkusoitoksi, urkukoraaliksi tai päätössoitoksi. Nuottikuvaa klikkaamalla saat soimaan
ääninäytteen. Koraalit on julkaistu Sulasolin kokoelmassa Kirkkovuoden urkumusiikkia II.
  
_ _ _

Psalmilaulu
on vanhastaan saanut elävöittäjäkseen urut.
Huomattava osa pienimuoisesta versettiohjelmistosta on ollut psalmilaulun, kantikumien ja hymnien vuorolauluun liitettyä. Urut voivat osallistua myös responsoriseen psalmilauluun. Katso tästä kolme "nykyaikaista" esimerkkiä!

_ _ _

Vuonna 2009 merkkivuottaan viettäneistä säveltäjistä yksi oli Henry Purcell (1659 - 1695), jonka syntymästä oli kulunut 350 vuotta.
Purcellin sävellysten kirjossa kirkkomusiikilla on merkittävä osuus. Anthemit (saksalaisittain kantaatit) ovat edelleen mitä ajankohtaisinta musiikkia. Henry Purcellin teoksia on saatavilla myös netissä, ks. esim. sivua http://www.cpdl.org/wiki/index.php/Purcell

Purcell kirjoittaa usein neliääniselle (SATB) kuorolle tai yhtyeelle ja solisteille. Soittimien osuus ja miehitys voi ajan tyyliin vaihdella mm. resurssien mukaan. Psalmin 96 (O sing unto the Lord) päätöksen Halleluja (mp3-näyte) soi tässä nettiradion (http://klassikaraadio.err.ee) esityksessä (Ars Nova Vocal Group ja Concerto Copenhagen, joht. Andrew Lawrence-King). Urkujen rooli voi keskittyä basso continuon värittämiseen, mutta muiden soittimien puuttuessa urkuri voi myös poimia niiden stemmoja kudokseen.


_ _ _

Ernst Miljan
on nimi, josta edes internetissä ei tiedetä muuta, kuin että Martin Rost on levyttänyt hänen preludeitaan.
Saksan Stralsundissa urkurina toimiva Martin Rost on tehnyt upeita levytyksiä mm. Baltian maiden historiallisista uruista. Organ Landscape Estonia sisältää useita Ernst Miljanin Vorspiel tai Nachspiel -nimisiä pikku kappaleita. Ne ovat oivaa käyttömusiikkia ja improvisaatioharjoitteita. Martin Rost kertoi löytäneensä Miljanin julkaisun tallinnalaisesta antikvariaatista. Enempää tästä todennäköisesti saksalaissyntyisestä, todennäköisesti 1800-luvulla eläneestä ja todennäköisesti Virossa toimineesta urkurista emme toistaiseksi tiedä. Toivottavasti arkistoista pulpahtaa vielä esille jotakin henkilökohtaista - Miljanin sävellysten lisäksi!

Olen toimittanut opetuskäyttöön kolme Ernst Miljanin preludia, Alkusoitot F-duuri ja d-molli sekä Päätössoiton A-duuri. Nuottikuvia klikkaamalla saat soimaan Helsingin Vanhan kirkon uruilla nauhoitetut näytteet. Koko kappaleet voit tulostaa pdf-dokumentteina tästä: F-duuri, d-molli ja A-duuri

 
_ _ _

J. S. Bachin ”uusia koraaleita” ilmestyi

Bach on neron leimansa ansainnut. Silti on antoisaa ja usein vieläpä hyödyllistä päästä mukaan myös nuoren Bachin tai pedagogi-Bachin tai kiireisen kanttori-Bachin praktiikkaan sellaistenkin teosten kautta, jotka eivät ehkä olisi tulleet koskaan julki, ellei se kaikki keskeinen olisi jo moneen kertaan painettu!

Bärenreiter on julkaissut pääosin autenttisuudeltaan epävarmoja J. S. Bachin urkukoraaleita kokonaisen nuottikirjan verran. Autenttisuuden kyseenalaisuus ei tee koraaleista sen huonompia tai parempia. Nyt julkaistu aarteisto sisältää mitä käyttökelpoisinta aineistoa myös suomalaisiin virsiin, esimerkkeinä kolme koraalia:




Yllä alkutahdit ainoasta Bachin (?) urkukoraalista virteen, jota meillä lauletaan varsinkin sanoilla Ei mikään niin voi virvoittaa. Merkintä BWV deest tarkoittaa, ettei koraalilla ole toistaiseksi virallista BWV-numeroa Bachin teosluettelossa.

Alla oleva esimerkki on helluntaikoraalista Oi Pyhä Henki, Herramme (virsi 111). Se on kaanontutkielma, jossa ankara cantus firmus sijoittuu bassoon.


Fugetta tutusta iltavirrestä päättyy vaikuttavaan sävelmän alun (=fugetan teema) ja päätöksen kontrapunktiin ääriäänten välillä:


Kukin yllä olevista esimerkeistä on sävelletty nykykoraalikirjoja korkeampiin sävellajeihin. Koraalit on mahdollista transponoida nykyisiin laulusävellajeihin, mutta ne voidaan liittää lauluun myös dominanttisuhteessa, joko alkusoittoina tai urkusäkeistöinä.

80 urkukoraalia sisältävän niteen hinta on netin kautta ostettuna noin 25 euroa (BA 5251).


_ _ _ _ _




Antifonisävelmät kaikkiin evankeliumikirjan päivän psalmeihin


Kirkkohallituksen asettama työryhmä, varsinaisena työn tekijänä säveltäjä Tuomo Nikkola, on valmistanut kolmiosaisen julkaisun, joka sisältää antifoniset psalmit kaikkiin evankeliumikirjan päivän psalmeihin. Vuosien urakka on nyt valmis, ja sen on julkaissut KJM. Jakelusta huolehtii Sulasol.

Kokoelma on rinnasteinen jo lähes viisi vuosikymmentä sitten ilmestyneeseen Kirkkovuoden introituslaulut -sarjaan, minkä jälkeen Suomessa ei ole julkaistu kokonaisia psalmimusiikin vuosikertoja ylipäätään. Kyseessä on siis merkkitapaus ja sen verran perustavaa laatua oleva työ, että kokoelman esipuheena on kolme johdatusta aiheeseen, ensin lyhyempi ”lähete” ja sen perään kouluttaja Osmo Vatasen artikkeli Psalmilaulu ja jumalanpalvelus sekä Tuomo Nikkolan käytännön ohjeita Psalmilaulajalle.

Yksiääniset päivän psalmit on saatu mahtumaan kukin yhdelle sivulleen, vaikka antifonit on julkaistu sekä nykyaikaista että nk. neliönuottikirjoitusta käyttäen.

 

Psalmiteksti on kirjoitettu esiin totuttua pidempänä, mutta tekstin pituus voidaan valita vapaasti. Psalmisävelmä on esillä vain kerran, joten teksti on varustettu jäsennysmerkein. Kaikki tämä tekee jo visuaalisesta vaikutelmasta käytännöllisen ja kompaktin.

Myös urut voi "ranskalaiseen tyyliin" tulla mukaan yksiäänisen laulun värittäjäksi. Ks. tästä esimerkkejä!

Kolmen vihkon sarjan hinta on kohtuullinen, 8–11 euroa per vihko.

- - -
- takaisin alkuun - takaisin Vinkki-sivulle -