Peeter Süda (30.1.1883 – 3.8.1920) – virolainen säveltäjä, urkutaiteilija ja pedagogi – oli erityisen muistamisen kohteena vuonna 2008, jolloin hänen syntymästään tuli kuluneeksi 125 vuotta. Myös 130-vuotissyntymäpäivä huomioitiin mm.  Klassikaraadiossa ja Viron Teatteri- ja Musiikkimuseossa. Tässä pieni videoklippi kotoisasta ja täynnä pikku yllätyksiä olleesta juhlahetkestä Teatteri- ja Musiikkimuseossa 30.1.2013 :
jh 2013
Videon aloittaa juhlakuoron harjoitus Peeter Südan ainoasta säilyneestä kuorolaulusta. Tässä kansanlaulussa lauletaan pellavankorjuusta (lina katkumine). Kuoroa johtaa Raul Talmar. Tämän jälkeen jo koolle tullut juhlaväki saa laulaa saarenmaalaisen kansanlaulun, ilmeisesti Peeter Südan talteen keräämän, jonka sävelmää Süda käytti urkukappaleensa 'Pastorale' teemana. Laulun komppasi Ene Salumäe Artur Kappin harmoonilla. Salumäe myös soitti Peeter Südan opiskeluaikaisen modulaatioharjoituksen tämän kotiuruilla, jotka kuuluvat museon arvosoittimiin. Museon soittimiin kuuluu myös posetiiveja, ja juhlan päätteeksi kuultiinkin Peeter Südan 'Scherzino' posetiiville sovitettuna, posetiivarina juhlahetken juontaja, museon musiikkiosaston johtaja Risto Lehiste. Videolla flyygelin ääressä istahtava Ivalo Randalu palautti juhlaväen mieliin Peeter Südan elämänvaiheet ja persoonan. Tätä elävöittivät myös Argo Aadlin lukemat ja Riina Roosen kommentoimat katkelmat aikalaisten muistikuvista Peeter Südasta.

Videolla näkyvissä muotokuvissa ovat Rudolf Tobias (Südan kotiurkujen yllä) ja Südan läheinen ystävä ja säveltäjätoveri Mart Saar. Peeter Südan kuva on tällä sivulla vähän alempana.

Tässä muutama Süda-linkki:
Peeter Süda (EMIC)
Peeter Süda. Helilooja ja organist. (Kirja ja CD. Teksti myös englanniksi.)
• 4. heinäkuuta -08 järjestettiin Südan kotipitäjässä Saarenmaan Kihelkonnan kirkolla Ines Maidren luento ja konsertti
• Tutustu Peeter Südan ehkä suosituimpiin teoksiin Ave Maria ja Pastorale
• Tai arvuuttele kanssani, miksi Passacaglia jäi kesken?

Lue alta jh:n esittely Ines Maidren Süda-levytyksistä!

Ines Maidre toi Peeter Südan estradille

Peeter Süda, composer & organist; EMIC 2005, kirja + CD
Peeter Süda, The Complete Organ Music; Carillon Music 2006, CD

Viron urkutaiteen tienraivaajiin kuuluva, edelleen ajankohtainen säveltäjä Peeter Süda (1883 – 1920) vastaa monessa suhteessa idealistisimpiakin käsityksiämme teeskentelemättömästä taiteilijasta. Süda oli syntyisin Saarenmaan sydänmailta, luonnon keskeltä mutta samalla otollisista oloista. Peeterin vanhemmat harrastivat musiikkia (Südan perheen kotiurut ovat nykyisin Tallinnan teatteri- ja musiikkimuseossa), ja Peeter sai hyvän tuen omalle kiinnostukselleen vilkkaasta paikallisesta musiikkielämästä. Kihelkonnan kirkossa oli kelpo urut (joita parhaillaan restauroidaan), ja seurakunnan musiikkielämää ohjasi taitava ja innostunut kanttori Ado Knaps. Kun Südan koulukin oli ”nykyaikainen” ja taiteita suosiva, oli aivan luonnollista, että pikkuisen Atlan kylän Tammikun talon 19-vuotias nuorukainen suuntasi opintielle Pietarin konservatorioon, aikansa arvostetuimpiin kuuluvaan taidelaitokseen.

Peeter Süda viihtyi Pietarissa kymmenen vuoden ajan opettajinaan mm. maineikkaat Louis Homilius ja Jacques Handschin. Vuonna 1912 Süda asettui pysyvästi Tallinnaan, missä hän toimi arvostettuna konserttiurkurina, pedagogina ja säveltäjänä kesällä 1920 odottamatta tapahtuneeseen, punataudin aiheuttamaan kuolemaansa asti. Vasta 37-vuotiaan taiteilijan elämä katkesi kovin varhain.

Hiottua niukkuutta
Süda oli säästeliäs niin konsertoijana kuin säveltäjänä. Syvällisesti sivistynyt taiteilija, jonka jäämistö käsitti lähes 700 nuottijulkaisua ja kirjaa, käytti mieluusti aikaansa lukemiseen ja uuden opiskeluun, ja erinomainen improvisoija saattoi hioa sävellyksiään vuositolkulla. Olosuhteet Tallinnassa olivat mainiot. Estonian konserttisali ja Jaanin kirkko saivat kumpikin suurehkot Terkmann-urut vuosina 1913 ja 1914, ja molemmissa Süda tapasi esiintyä. Myös Tallinnan tuomiokirkon urkujen laajennus valmistui vuonna 1914, mutta koska kirkko oli tuolloin saksalaisen seurakunnan käytössä, ei ole varmaa, soittiko Süda koskaan näitä myöhemmin niin maineikkaita Ladegast-Sauer  urkuja.

Viron tämän päivän nimekkäimpiin urkutaiteilijoihin kuuluva, nykyisin Bergenin Grieg-akatemiassa toimiva ja ympäri Eurooppaa konsertoiva Ines Maidre on tutkinut ja esittänyt ahkerasti Peeter Südan urkutuotantoa, jonka julkaiseminen eteni aikanaan hitaasti. Südan soitetuin teos Ave Maria painettiin 1930-luvulla, mutta säveltäjän kaikkiaan seitsemän valmiiksi saattamaa urkukappaletta tulivat julki vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Vuonna 2004 ilmestyneessä uudessa kokonaislaitoksessa (Estonian Organ Society) on pyritty korjaamaan aiempien nuottilaitosten virheitä ja palattu mahdollisimman tarkasti Südan käsikirjoituksiin. Niinpä Maidren kaksi noin 10 vuoden välein tehtyä kokonaislevytystä tarjoavat monella tapaa antoisan mahdollisuuden myös vertailuun.

Koko tuotanto yhdellä CD:llä – tai kahdella!
Ines Maidren levytyksistä vanhempi, joka (Tallinnan tuomiokirkon urkujen ollessa remontissa) on äänitetty Helsingin Johanneksen ja Vanhankirkon uruilla vuonna 1996, on liitetty osaksi Maidren toimittamaa kirjaa (Peeter Süda, composer & organist; EMIC 2005). Viime jouluna Tallinnan tuomiokirkossa äänitetty CD (Peeter Süda, The Complete Organ Music; Carillon Music 2006) on Maidren ”päivitetty versio”, vakuuttava ja valloittava äänidokumentti säveltäjästä, joka omistautui miltei tyystin uruille.

Myös Tallinnassa tehdylle uutuuslevylle on otettu pari Helsingin nauhoitetta, mikä sopii kokonaisuuteen yllättävän hyvin. Ennen omia remonttejaan levylle taltioidut Johanneksen ja Vanhankirkon urut ovat kuitenkin kovassa kilvassa Tallinnan tuomiokirkon upean soittimen ja akustiikan kanssa. Südan täydellinen helmi Ave Maria voisi tuskin soidakaan muualla niin aidosti kuin Tallinnassa, ja yhtä persoonallisen Basso ostinaton muhkeat bassosoinnit hakevat todella vertaistaan.

Südan suurimuotoisin urkuteos, Preludi ja fuuga g-molli, valmistui vain pari viikkoa ennen taiteilijan kuolemaa. Teostaan säveltäjä hioi vuosikaudet ja jätti lopultakin jälkeensä useampia eri versioita, kuin asettaen soittajan valitsemaan. Süda-kirjansa CD:llä Ines Maidre aloittaa preludin nopealla sävelkuviolla. Tallinnan uusi versio alleviivaa pitkin aika-arvoin preludin alun säveliä Es (=S) - D - A, jotka tuovat säveltäjän oman signeerauksen esiin koskettavasti.


Peeter Südan urkuteokset:
Fuuga f-molli 1910
Ave Maria (en forme de variations) 1914
Basso ostinato 1914
Scherzino 1916 - 1918
Gique (á la Bach) 1918 - 1919
Pastorale 1920
Preludi (1920) ja fuuga (1914) g-molli

Useita keskeneräisiä käsikirjoituksia
Sovituksia uruille; mm. Lisztin sinfoninen runo Tasso (mukana Ines Maidren levyllä)

Juhani Haapasalon artikkeli on julkaistu Organum-lehdessä 4 / 2006.
Ines Maidren Süda-levy on kätevästi tilattavissa internetin välityksellä.
Ines Maidre vieraili Suomessa syyskuussa 2008 pitäen kurssin ja soittaen konsertissaan Peeter Südan kaikki urkuteokset.