Juurun Mikaelin kirkon urut saivat nimikko-CD:n

Suomessakin opiskellut ja esiintynyt sekä myös kuoronjohtajana toiminut virolainen urkutaiteilija, kirkkomuusikko ja pedagogi Kristel Aer julkaisi kesäkuussa 2009 ensilevynsä Juuru Mihkli kiriku orel. Juuru sijaitsee Tallinnasta nelisenkymmentä kilometriä etelään, Raplan lähellä. Juurun seurakunnan Mikaelin kirkko sai nykyiset urkunsa vuonna 1897. Reilut sata vuotta myöhemmin urut on nyt restauroitu, ja Juurun kirkosta on tullut suosittu kesäkonserttien ja kurssien paikka. Urut kunnosti Hardo Kriisa. Suomalaiset Kalevi Mäkinen ja Helmuth Gripentrog vastasivat soinnillisesta toteutuksesta.

Kristel Aerin edustava äänite esittelee Jakob Saarmannin urut hienolla tavalla. Levyn ohjelmisto Sweelinckistä Bachiin ja Rossista Muffatiin antaa monipuolisen kuvan instrumentista, joka on toisaalta aika tyypillinen 1800-luvun lopun virolainen kirkkosoitin mutta jossa samalla on monia omanlaatuisia piirteitä. Jälkimmäiseen seikkaan on vaikuttanut mm. se, että Saarmann käytti Juurun urkuihin useamman vanhan soittimen osia.

Levy alkaa komeasti Bachin d-molli -toccatalla ja fuugalla ja hiljentyy sitten Orgelbüchlein-koraaliin O Mensch, bewein dein Sünde gross. Toisaalta äänitteen rikas ohjelmisto houkuttaa kuulijan kokeilemaan epätavallisempaa lähestymistapaa kuin vain alusta loppuun kuunteleminen, varsinkin jos haluaa makustella urkujen jaloa sointia askel askeleelta edeten. Tämä kiinnostaa siksikin, että käytetyt rekisteröinnit on huolella dokumentoitu muutenkin asianmukaiseen kommentaarilehtiseen.

Aloitan siten raidan 3 aamuvirrellä, Georg Böhmin muunnelmilla koraalista Christe, der du bist Tag und Licht. Ensin huiluja, sitten principaleja, ja lopuksi molemmat sormiopillistöt kisailussa jalkion cantus firmuksen yllä. (-tässä näyte-)

Jatkan vielä eri sointivärien parissa ja siirryn Böhmin koraaliin Vater unser. Sen soolon kruununa soi läpikuultava Quinte 2 2/3. Raita vaihtuu Ciaconaksi ja säveltäjäksi Georg Muffat. Nyt saan kuulla myös kaikutehon (Echo) vaikutuksen kakkospillistön kaapin avautuessa ja sulkeutuessa. Runsaat trillit soivat vapautuneesti ja merkitsevästi, ja jo pelkkä Gedackt hurmaa yhtä hyvin ylä- kuin alarekisterissään. (-näyte-)

Olen kypsä siirtymään Michelangelo Rossin avantgardistisen Toccatan pariin ja avaamaan korvani myös plenolle Mixtur-kruunua myöten. Miten kouraisevasti soitin vastaakaan Rossin hurjiin harmoniavyörytyksiin! Ja miten vahva tulkinta! (-tässä lopputahdit- ) Tämän puhdistautumisen jälkeen on huoletonta kuljeksia hetki lehmusten alla J.P. Sweelinckin tahdittamana. Jälleen uusi väri: Hohlflöte soi ensi kertaa yksin ja niin hellyttävästi. (-näyte-)

Saavun lopuksi tutuimpiin maisemiin. Kristel Aer avaa myös paljon soitettuihin Buxtehuden Passacagliaan ja Preludiin D-duuri tuoreen kuulokulman. Georg Böhmin C-duuri -preludi on raikas ja helmeilevä.

Nyt olen valmis myös Bachin pariin. Toccata saa virtuoosisen ja samalla persoonallisen esityksen. Sen perään on hyvä kuunnella rauhoittava Orgelbüchlein-meditaatio.

Juurun upea soitin on saanut arvoisensa esittelyn; Kristel Aer on yhtä soittimensa ja soittamansa musiikin kanssa. Urkurin assistenttina on toiminut Virge Kadarik, ja onnistunut äänitys ja masterointi ovat Tanel Klesmentin. Tyylikkään levykansion kuvat otti Kaupo Kikkas, ja ulkoasusta vastaa Kirjastuskeskus. Esittelytekstit Kristel Aer ja Göran Grahn.

jh -09

p.s. Varsinkin kesäisin voit kuulla Juurun urkuja ihka elävinä Juurun kirkon musiikkikesässä!