”Junalla kirkkoon...”

Virossa on kattava tiekirkkojen verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja varsinkin junalla. Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut muutaman esimerkkiretken vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan osuessa kohdalle - myöhemminkin. Ja jo Tallinna tarjoaa kohteita koko päiväksi tai vaikka vain junaa odotellessa, usein raitiovaunumatkan varrella. Katso tästä Tallinnan kirkkoja!

Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään (Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja länteen (Paldiskiin ja Riisipereen). Narvan radan varressa vierailemme Rakveressa ja Kadrinassa sekä Narvassa, Tarton suunnalla Tartossa sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa, Viljandin suunnalla Viljandissa, Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa, Riisiperen radalla Keilassa ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja aineistoihin.

1) Rakvere sijaitsee puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan suunnasta klo 6.51 (perillä 8.12), 10.55 (perillä 12.04), 13.41 (perillä 15.02), 16.23 (17.32), 19.12 (20.33) ja 22.41 (0.01). Rakvere on säveltäjämestari Arvo Pärtin nuoruusvuosien kotikaupunki. Kolminaisuuden kirkon urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan urkurakentamo vuonna 1926. Rakentamon toimipaikka on juuri Rakvere. Rakveresta Tallinnan suuntaan junat lähtevät klo 6.00, 8.12, 11.13, 15.18, 18.06 ja 20.57. Rakveresta on myös hyvät bussiyhteydet Tallinnaan, ja yhtä kätevää on jatkaa matkaa Narvaan junalla tai bussilla.

Matkalla Rakvereen on mahdollista poiketa Kadrinan kirkossa ja vaikkapa tilata kirkon ja sen historiallisten Herrmann-urkujen esittelykonsertti. Konsertin tilausmaksu menee urkurahastoon. Jos Tallinnasta lähdetään klo 13.41 junalla, ollaan Kadrinassa klo 14.53. Täältä voidaan sitten jatkaa Rakvereen klo 20.24 (perillä 20.32). Mikäli on tarpeen palata Tallinnaan jo samana iltana, se onnistuu junalla Kadrinasta klo 18.14 tai Rakveresta klo 20.57. Jos Kadrinassa poiketaan idän suunnasta palatessa, saadaan siellä vietettävää aikaa tiivistetyksi saapumalla Narvasta (lähtö 14.00) tai Rakveresta (lähtö 15.18) klo 15.42 Kadrinassa pysähtyvällä junalla ja jatkamalla Kadrinasta Tallinnaan klo 18.14.
 
Narvan Aleksanterin kirkossa oli Walckerin rakentamon 30-äänikertaiset urut, jotka tuhoutuivat kirkon pommituksessa vuonna 1944. Peräti 38-äänikertainen soitin, Kriisan rakentamon vuonna 1936 valmistunut, oli Narvan Pietarin kirkossa, joka niin ikään tuhoutui vuonna 1944. Aivan aseman lähellä sijaitseva Aleksanterin kirkko on rakennettu uudelleen, mutta Pietarin kirkon raunioiden kiviainesta kerrotaan käytetyn Narvan rautatieaseman uudelleen rakentamiseen. Asemalla on puhutteleva muistomerkki Memento mori, 'muista kuolevaisuutesi'. Narvan Maarjan seurakunta viettää messua Aleksanterin kirkossa sunnuntaisin klo 10 (viroksi) ja klo 12 (venäjäksi). Suomenkielinen jumalanpalvelus on kuukauden 2. ja 4. lauantaina klo 11. Kirkossa meneillään olevien restaurointitöiden aikana ei järjestetä konsertteja, mutta kirkko on avoinna jumalanpalvelusten aikaan ja 20.3. alkaen keskiviikosta lauantaihin klo 11–15.

Narvan junat lähtevät Tallinnasta klo 6.51 (Narvassa klo 9.29), 10.55 (perillä 13.07), 13.41 (perillä klo 16.25), 16.23 (perillä 18.36) ja 19.20 (perillä 21.51). Paluuvuorot lähtevät Narvasta klo 6.55 (Tallinnassa klo 9.28), 10.08 (12.18), 14.00 (16.27), 16.34 (Tallinnassa klo 19.22) ja 19.50 (22.06). Narvaan on myös tiheät bussiyhteydet. Narvan linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä.

Narvaan ja Tarttoon vievän radan varressa on useita muitakin kirkkoja asemien läheisyydessä. Jo puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta on Raasiku. Raasikun asemalta on kilometrin kävelymatka Harju-Jaanin kirkolle. Edelleen Aegviidun, Tapan ja Jõhvin kirkot sijaitsevat asemien lähellä. Jõhvin kirkossa soivat kahdetkin urut, toiset kuorissa ja toiset parvella. Jõhvista on myös hyvät bussiyhteydet eri suuntiin, ja kaupunkiin valmistui Viron uusin konserttitalo vuonna 2005.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
   
2) Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon pääsee vähintään puolen tunnin välein, mutta juna on nykyisin nopein yhteys ja kulkee kymmenkunta kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Kaikki Tarton junat pysähtyvät myös Jõgevan asemalla puolisen tuntia ennen Tarttoa (Tallinnan suunnasta) tai päinvastoin. Jõgevalla kannattaa poiketa, sillä vain parin sadan metrin kävelymatkan päässä asemalta sijaitsee Jõgevan uusi kirkko. Se vihittiin käyttöönsä jouluna 2023. Kirkko on rakennettu vanhan vesitornin yhteyteen ja edustaa modernia kirkkoarkkitehtuuria. Jumalanpalvelukset Jõgevan uudessa kirkossa alkavat sunnuntaisin klo 11. Jõgevan asemalla kannattaa pistäytyä myös runoilija Betti Alverin kotimuseossa. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-17 ja lauantaisin klo 10-14.

Jos lähdemme Tallinnasta klo 7.08, saavumme Jõgevalle klo 9.01 ja Tarttoon klo 9.42 (tai lähtö Tallinnasta klo 9.03, saapuminen Jõgevalle klo 10.53 ja Tarttoon klo 11.33). Kävelymatka Tarton asemalta kaupungin keskustaan voidaan tehdä suomalaisarkkitehti Eliel Saarisen piirtämän Paavalin kirkon kautta. Kirkon yhteydessä on kirjakauppa. Kirkossa valmistui vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Samalla valmistuivat suurehkot urut, jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo. Paavalin kirkossa on usein konsertteja ja jumalanpalvelus lähetetään joka sunnuntai klo 10 suorana YouTube-kanavalla.

Kävely Paavalin kirkolta kohti Tarton keskustaa voi jatkua Marian seurakunnan restauroitavan kirkkorakennuksen kautta (Kuperjanovin ja Peplerin kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Jaanin eli Johannes Kastajan kirkko on nykyisin Tarton suosituimpia matkailukohteita, ja siellä järjestetään Paavalin kirkon tavoin runsaasti konsertteja. Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon, päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W. Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen arvosoitin on Tarton katolisessa kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931.

Tallinnaan on mahdollista palata pikajunilla klo 13.19, 15.30, 17.10, ja 19.17. Lähtöajat Jõgevalta kohti Tallinnaa ovat vastaavasti 13.59, 16.09, 17.53 ja 19.59. Paikallisjunat Tartosta Tallinnaan lähtevät lisäksi klo 11.57, 18.06 ja 19.58, ja Jõgevalta 12.42, 18.51 ja 20.44. Mutta kun on päästy alkuun, on varmasti kiintoisaa harkita myös yöpymistä Tartossa (tai Jõgevalla) ja lisälenkin tekemistä seuraavana päivänä Tartosta etelään.

Nõo sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan (ja edelleen Riikaan) vievän rautatien varrella. Nõon keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä: heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua. Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä kirkkoa.

Aleksander Läte (1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia. Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko, säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa säilyy nimikkokadun ansiosta myös Nõossa.

Nõon kylälle pääsee Tartosta neljästi päivässä junalla. Tartosta Nõon taajamaan ja takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne. Useimmat busseista liikennöivät Tarton ja Elvan väliä, joten matkaa voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan Valgaan saakka ja tutustua Elvan pieneen uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan harvinaislaatuiseen, ovaalin muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Valgan rautatieasemalta on vajaan kilometrin kävelymatka aivan kaupungin keskustaa hallitsevalle kirkolle. Jos tykkää istua junassa, Valgan retki onnistuu yhdessä päivässä Tallinnastakin asti. Tällöin lähdetään Tallinnasta klo 7.08 (Valgassa 11.01) tai 12.55 (Valgassa 16.47). Paluu Tallinnaan on klo 15.47 (Valgasta 12.01) tai 21.43 (Valgasta 17.56). Valgasta voi jatkaa matkaa vielä Riikaan ja käydä ihastelemassa Latvian pääkaupungin Riian tuomiokirkon upeita Walcker-urkuja vuodelta 1884. Riika on toki tällöin otettava yöpymiskohteeksi. Tällä YouTube-videolla pääset suoraan Riian sydämeen. Kesästä 2016 alkaen Valgasta Riikaan ja päinvastoin on kulkenut vain kaksi junavuoroa aiemman kolmen sijaan, ja vain kerran päivässä on mahdollista päästä Tallinnasta asti Riikaan tai päinvastoin, tällöinkin Valgassa tuntikausia odottaen, paitsi lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin Tallinnasta klo 13.07 lähtevälta junalta vaihdetaan Valgassa Riian junaan (vaihtoaika vain 5 minuuttia, lähtö klo 16.52) ja Riikaan saavutaan jo klo 19.47. Paluu Tallinnaan onnistuu Riiasta klo 11.00 lähtevällä junalla (Tallinnassa klo 21.43). Kun palatessa vaihtoaikaa Valgassa jää runsaasti, voi Valgan ottaa myös paluumatkan kohteksi. Valgaan ja Valgasta on kyllä myös hyvät bussiyhteydet Tarttoon ja Tallinnaan. Aina kannattaa myös harkita Valgassa yöpymistä. Tällöin Riiasta voidaan lähteä iltajunalla klo 18.30 (Valgassa 21.11).

Nõon kirkon urut on rakentanut saksalainen E. F. Walcker vuonna 1890, hieman myöhemmin siis kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta uruissa lienee vanhempien urkujen osia. Arvellaan, että Nõon kirkossa on ollut urut jo 1700-luvun lopussa. Elvan pienehkössä kirkkosalissa on urkujen sijaan harmoni. Valgan Jaanin kirkon saksalaiset Ladegast-urut vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on kunnostettu vastikään. Jaanin kirkossa järjestetään runsaasti konsertteja.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!

3) Viljandi on Tallinnasta Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Viiden edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko (Pauluse kirik) 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866) hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon ja myös Paavalin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 11. Niihin ehtii hyvin Tallinnasta klo 7.38 lähtevällä junalla, joka saapuu Viljandiin 9.49. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista klo 14.55 ja 18.27. Viljandin Vanhan musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin konsertteja on myös kirkoissa.
 
Türi on Viljandin radan puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkko sijaitsee kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä tarjolla myös esittelyvideo.

Rapla sijaitsee vain tunnin matkan päässä Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa valmistuneet (Kriisa, 1939). Kesäkeskiviikkoisin klo 20 urut soivat Orelisuvi-konserteissa, joihin ehtii Tallinnasta klo 18.15 lähtevällä junalla. Paluujuna Raplasta lähtee klo 21.42. Raplan asemalta ja asemalle on bussiyhteys kirkon lähellä sijaitsevalta linja-autoasemalta. Raplan kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien keskuspaikka. Jumalanpalvelukset alkavat pyhäisin klo 12. Niihin ehtii Tallinnasta klo 10.31 lähtevällä junalla.

Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai Viljandiin samankin päivän aikana.

Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Valitettavasti henkilöjunaliikenne Lellestä Pärnuun loppui 8.12.2018. Pärnuun pääsee kuitenkin bussilla, erityisesti Tallinnasta noin kerran tunnissa, ja myös Raplasta ja Lellestä Pärnuun kulkee junaa korvaava bussi, joka ajaa Vändran ja Sindin keskusten kautta ja päätyy Pärnussa aivan kaupungin keskustaan, toisin kuin nykyinen ratalinja. Nämä aikataulut löytyvät bussien aikatauluhausta.

Pärnun Elisabetin kirkko on kaunis barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta 1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo 20 pidettävässä konsertissa. Messua vietetään sunnuntaisin klo 10 ja 18. Vuonna 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin urut, Kriisan rakentamon tekemät. Kirkon eteläparven ikkunan lasimaalaus on samalla osa uusien urkujen julkisivua. Talviaikaankin Pärnussa on runsaasti konsertteja, myös konserttitalossa.


 
4) Keila on vilkas kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan välillä kulkee tiheä sähköjunaliikenne, tiheämpi kuin Järvenpäästä Helsinkiin. Keila on risteysasema, sillä täältä rata haarautuu Paldiskiin ja Turbaan, vielä pari vuosikymmentä sitten aina Haapsalun kylpyläkaupunkiin asti. Suunnitelmissa on raiteiden ja junaliikenteen palauttaminen taas Haapsaluun saakka.


Keilan keskiaikaisen kivikirkon Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns. keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta; tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna 1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan sanasta Kegel – joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia, josta voi lukea seurakunnan kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna 1919.

Keilasta matka voi jatkua toisella junalla Nissin entisen kunnan Riisiperen asemalle, josta tulee reilun kilometrin kävelymatka Nissin kirkolle kauniin peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien avarien peltojen ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea torni lienee synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn” (nenä kuin Nissin kirkon torni). Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin klo 12.
 
Vuonna 2019 vanhalle Haapsalun radalle palautettiin kiskot ja junaliikenne osuudelle Riisipere-Turba. Nissin kirkkoa voi nyt ihailla myös junan ikkunasta Riisiperen ja Turban välillä.
5) Paldiski tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.




Paldiski on nykyisin moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin ev.lut. kirkko on koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta 1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin klo 11. Kun Tallinnasta lähtee Paldiskiin junalla klo 9.47, on perillä 10.46 ja ehtii hyvin messuun, sillä Nikolain kirkko sijaitsee vajaan kilometrin päässä asemalta osoitteessa Mere 12. Aikataulut kannattaa aina tarkistaa alla olevista linkeistä!

Tarkista aina aikataulut esim. alla olevista linkeistä!
Linkkejä:
Viron juna-aikataulut
Latvian junat
Bussien aikatauluhaku
Bussien ja junien aikatauluhaku
Tallinnan paikallisliikenne
Viron tiekirkot
Viron kirkkoja ja urkuja
Viron rautatieasemat

jh 2010 (päivitetty 4.11.24)