”Junalla kirkkoon...”

Virossa on kattava tiekirkkojen verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja varsinkin junalla. Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut viisi esimerkkiretkeä vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan osuessa kohdalle - myöhemminkin.

Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään (Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja länteen (Paldiskiin ja Riisipereen). Narvan radan varressa vierailemme Rakveressa ja Kadrinassa sekä Narvassa, Tarton suunnalla Tartossa sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa, Viljandin suunnalla Viljandissa, Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa, Riisiperen radalla Keilassa ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja aineistoihin.

1) Rakvere sijaitsee puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan suunnasta klo 8.52 (perillä 10.10), 15.27 (perillä 16.46), 18.53 (20.12) ja 21.26 (22.44). Kesälauantaisin klo 12 Rakveren Kolminaisuuden kirkossa soi orelipooltund-konsertti. Sunnuntain jumalanpalvelus vietetään klo 11. Rakvere on säveltäjämestari Arvo Pärtin kotikaupunki. Kolminaisuuden kirkon urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan urkurakentamo vuonna 1926. Rakentamon toimipaikka on juuri Rakvere. Rakveresta Tallinnan suuntaan junat lähtevät klo 6.15, 8.29, 14.26 ja 20.54. Rakveresta on myös hyvät bussiyhteydet Talinnaan, ja yhtä kätevää on jatkaa matkaa Narvaan junilla klo 16.46 tai 20.12.

Matkalla Rakvereen on mahdollista poiketa Kadrinan kirkossa ja vaikkapa tilata erikseen kirkon ja urkujen esittelykonsertti. Konsertin tilausmaksu menee kirkon historiallisten urkujen kunnostusrahastoon. Jos Tallinnasta lähdetään klo 15.27 junalla, ollaan Kadrinassa klo 16.37. Täältä voidaan sitten jatkaa Rakvereen klo 20.03 (perillä 20.12). Mikäli on tarpeen palata Tallinnaan jo samana iltana, se onnistuu junalla Kadrinasta klo 21.03 tai bussilla Rakveresta klo 21.25.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
 
Narvan Aleksanterin Suurkirkon vironkieliset jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin klo 11, ja joka kuukauden toisena ja neljäntenä lauantaina on seurakunnan pikkukirkossa, Mihklin kirkossa (os. Kreenholmi 22) suomenkielinen jumalanpalvelus niin ikään kello 11. Nykysillä junayhteyksillä Narvaan ei ehdi Tallinnasta niin aikaisin yöpymättä Narvassa. Narvaan on luonnollisesti myös tiheät bussiyhteydet. Narvan linja-autoasema sijaitsee aivan rautatieaseman vieressä. Narvan junat lähtevät Tallinnasta klo 8.52 (Narvassa klo 11.35) ja 15.27 (perillä klo 18.07) ja 18.53 (perillä 21.38). Paluuvuorot lähtevät Narvasta klo 7.05 (Tallinnassa klo 9.47), 13.03 (15.44) ja 19.32 (Tallinnassa klo 22.12).

Narvan yhteyksiin voi käyttää myös Pietariin ja Moskovaan päivittäin kulkevaa junaa. Näihin kansainvälisiin juniin on liput hankittava etukäteen.
  
2) Tartto
on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon pääsee vähintään puolen tunnin välein, mutta juna on nykyisin nopein yhteys ja kulkee yhdeksän kertaa päivässä kumpaankin suuntaan. Jos lähdemme Tallinnasta klo 8.05, saavumme Tarttoon klo 10.07. Kävelymatka Tarton asemalta kaupungin keskustaan voidaan tehdä suomalaisarkkitehti Eliel Saarisen piirtämän Paavalin kirkon kautta. Kirkon yhteydessä on erinomainen kirjakauppa. Itse kirkossa valmistui vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Samalla valmistuivat suurehkot urut, jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo.

Matka voi jatkua Marian seurakunnan vastikään seurakunnalle takaisin saadun kirkkorakennuksen kautta
(Kuperjanovin ja Peplerin kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Kirkko on nykyisin Tarton suosituimpia matkailukohteita, ja siellä järjestetään Paavalin kirkon tavoin runsaasti konsertteja, esim. joka tiistai ja perjantai klo 12.15 varttitunnin mittainen musiikkituokio. Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon, päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W. Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen arvosoitin on Tarton katolisessa kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931.

Tallinnaan on mahdollista palata pikajunilla klo 15.20 tai 18.16. Paikallisjunat Tartosta Tallinnaan lähtevät iltapäivällä klo 14.08, 17.22 ja 19.58. Mutta kun on päästy alkuun, on varmasti kiintoisaa harkita myös yöpymistä Tartossa ja lisälenkin tekemistä seuraavana päivänä Tartosta etelään.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!

Nõo
sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan vievän rautatien varrella
(oikealla sisäkuva Valgan näyttävästä asemahallista). Nõon keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä: heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua. Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä kirkkoa.

Aleksander Läte (1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia. Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko, säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa säilyy nimikkokadun ansiosta myös Nõossa.

Nõon kylälle pääsee Tartosta kolmesti päivässä junalla. Jos ehtii aamujunaan (10.10), voi palata klo 15.00 tai lähteä Tartosta 15.17 ja palata Nõosta 17.57 lähtevillä junilla. Tartosta Nõon taajamaan ja takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne. Useimmat busseista liikennöivät Tarton ja Elvan väliä, joten matkaa voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan Valgaan saakka (jonne pääsee Nõsta myös junilla klo 15.32 tai 17.31) ja tutustua Elvan pieneen uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan harvinaislaatuiseen, ovaalin
muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Kuvassa olevalta Valgan komealta rautatieasemalta (jonka arkkitehdin kerrotaan käyttäneen työnsä pohjana rakentamatta jääneen kirkon piirustuksia!) pääsee junalla Tarttoon klo 14.05 (Elvasta klo 14.49) ja 17.01 (Elvasta klo 17.45). Jos tykkää istua junassa, Valgan retki onnistuu yhdessä päivässä Tallinnastakin asti. Tällöin lähdetään Tallinnasta klo 8.05. Paluu Tallinnaan on klo 20.20. Valgasta voi jatkaa matkaa vielä Riikaan ja käydä ihastelemassa Latvian pääkaupungin Riian tuomiokirkon upeita Walcker-urkuja vuodelta 1884. Riika on toki tällöin otettava yöpymiskohteeksi. Latvia siirtyi euroon vuoden 2014 alusta, joten valuuttapulmia ei tule vastaan spontaanistikaan matkaa jatkettaessa. Tällä YouTube-videolla pääset suoraan Riian sydämeen! (Rataosalla Riika-Valga tehdään parannustöitä, joten aikataulut kannattaa aina tarkistaa; ks. tämän sivun alareunan linkkiä! Kesästä 2016 alkaen Valgasta Riikaan ja päinvastoin on kulkenut vain kaksi junavuoroa aiemman kolmen sijaan.)

Nõon kirkon urut on rakentanut saksalainen E. F. Walcker vuonna 1890, hieman myöhemmin siis kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta uruissa lienee vanhempien urkujen osia. Arvellaan, että Nõon kirkossa on ollut urut jo 1700-luvun lopussa. Elvan pienehkössä kirkkosalissa on urkujen sijaan harmoni. Valgan Jaanin kirkon saksalaiset Ladegast-urut vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on kunnostettu vastikään. Jaanin kirkossa järjestetään runsaasti konsertteja.

3) Viljandi on Tallinnasta Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Neljän (kesällä viiden) edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866) hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 10 ja Paavalin kirkon klo 11. Jälkimmäiseen ehtii hyvin Tallinnasta klo 7.44 lähtevällä junalla, joka saapuu Viljandiin 10.04. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista klo 13.20 ja 17.37, kesäsunnuntaisin vielä klo 20.00.
Viljandin Vanhan musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin konsertteja on myös kirkoissa.

HUOM! Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
 
Türi on Viljandin radan puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkko
sijaitsee kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä tarjolla myös esittelyvideo.

Rapla sijaitsee vain tunnin matkan päässä
Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa valmistuneet (Kriisa, 1939). Raplan kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien keskuspaikka.

Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai jopa Viljandiin asti samankin päivän aikana.

Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Nykyisin ei ehkä ole tyypillistä matkustaa Tallinnasta Pärnuun junalla, sillä bussiyhteydet ovat junia nopeammat ja vievät kaupungin sydämeen. Lomareissaaja voi saada Pärnun paikkurista kuitenkin antoisan kokemuksen. Tallinnasta pääsee päivittäin Pärnuun kahdesti, kesäaikaan kolmesti. Pärnun rautatieasema sijaitsee muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, joten Papiniidun ososkeskuksen kyljessä sijaitsevalta pääteasemalta keskustaan ja takaisin on kuljettava bussilla (junilta ja junille on yhteys Pärnun kaupunkilinjan bussilla n:o 3) tai taksilla. Pärnun Elisabetin kirkko on aito barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta 1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo 20 pidettävässä konsertissa. Messua vietetään sunnuntaisin klo 10 ja 18. Elokuussa 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin urut, Kriisan rakentamat.

4) Keila on vilkas kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun puolen tunnin matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan välillä kulkee tiheähkö sähköjunaliikenne. Keila on risteysasema, sillä täältä rata haarautuu Paldiskiin ja Riisipereen ja vielä muutama vuosi sitten aina Haapsalun kylpyläkaupunkiin asti. Viime aikoina on toistuvasti tehty esityksiä junaliikenteen palauttamisesta taas Haapsaluun saakka.


Keilan kirkon Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns. keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta; tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna 1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan sanasta Kegel - joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia, josta voi lukea seurakunnan kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna 1919.

Keilasta matka voi jatkua toisella junalla Nissin kunnan Riisipereen, jonne Haapsalun rautatie nykyisin päättyy. Riisiperen asemalta tulee parin kilometrin kävelymatka Nissin kirkolle kauniin peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien avarien peltojen ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea torni lienee synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn” (nenä kuin Nissin kirkon torni).


5) Paldiski tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.




Paldiski on nykyisin moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin ev.lut. kirkko on koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta 1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset pidetään sunnuntaisin klo 11, joten Tallinnasta ehtii hyvin Paldiskin messuun klo 9.29 lähtevällä junalla. Talviaikaan jumalanpalvelus vietetään vain kuukauden toisena ja neljäntenä sunnuntaina.

Tarkista aina aikataulut esim. alla olevista linkeistä!

Linkkejä:
Viron juna-aikataulut
Latvian junat
Junat Pietariin ja Moskovaan
Bussien aikatauluhaku
Viron tiekirkot

jh 2010 (päivitetty 25.5.17)