Virossa on kattava tiekirkkojen
verkosto. Tältä sivulta saat vinkkejä, miten näitä kohteita
voi tavoittaa yleisillä kulkuneuvoilla ja varsinkin junalla.
Lukuisista mahdollisuuksista olen koonnut muutaman
esimerkkiretken vaihtoehtoineen. Matkoille lähdetään yleensä
Tallinnasta, ja reitit on laadittu niin, että takaisin on
mahdollista palata jo samana päivänä tai - mukavan majapaikan
osuessa kohdalle - myöhemminkin. Ja jo Tallinna tarjoaa
kohteita koko päiväksi tai vaikka vain junaa odotellessa,
usein raitiovaunumatkan varrella. Katso tästä Tallinnan
kirkkoja!
Tallinnasta lähtee rautatie kolmeen suuntaan, itään
(Narvaan ja Tarttoon), etelään (Viljandiin ja Pärnuun) ja
länteen (Paldiskiin ja Turbaan). Narvan radan varressa
vierailemme Rakveressa
ja Kadrinassa sekä Narvassa,
Tarton suunnalla Tartossa
sekä Nõossa, Elvassa ja Valgassa,
Viljandin suunnalla Viljandissa,
Türissa ja Raplassa sekä Pärnussa,
Haapsalun radalla Keilassa
ja Nississä ja Paldiskin radan pääteasemalla Paldiskissa. Linkitän usein
Viron tiekirkkojen sivuille mutta myös muihin tietolähteisiin ja
aineistoihin. 1) Rakvere sijaitsee
puolimatkassa Tallinnasta Narvaan. Junat kulkevat Tallinnan
suunnasta klo 6.36 (perillä 8.04), 11.31 (perillä 12.48), 14.10
(perillä 15.43), 16.19 (17.56), 18.47 (20.13) ja 22.58 (0.21).
Rakvere on säveltäjämestari Arvo Pärtin nuoruusvuosien
kotikaupunki. Kolminaisuuden
kirkon urut (kuva oikealla) on rakentanut Kriisan
urkurakentamo vuonna 1926. Rakentamon toimipaikka on juuri
Rakvere. Rakveresta Tallinnan suuntaan junat lähtevät klo 5.59,
8.17, 10.59, 15.44, 18.44 ja 20.54. Rakveresta on myös hyvät
bussiyhteydet Tallinnaan, ja yhtä kätevää on jatkaa matkaa
Narvaan junalla tai bussilla.
Matkalla Rakvereen on mahdollista poiketa Kadrinan kirkossa ja
vaikkapa tilata kirkon ja sen historiallisten Herrmann-urkujen esittelykonsertti.
Konsertin tilausmaksu menee urkurahastoon. Jos Tallinnasta
lähdetään klo 14.10 junalla, ollaan Kadrinassa klo 15.33. Täältä
voidaan sitten jatkaa Rakvereen klo 20.05 (perillä 20.13).
Mikäli on tarpeen palata Tallinnaan jo samana iltana, se
onnistuu junalla Kadrinasta klo 18.52. Jos Kadrinassa poiketaan idän
suunnasta palatessa, saadaan siellä vietettävää aikaa
tiivistetyksi saapumalla Narvasta (lähtö 14.31) tai Rakveresta
(lähtö 15.44) klo 15.52 Kadrinassa pysähtyvällä junalla ja
jatkamalla Kadrinasta Tallinnaan klo 18.52.
NarvanAleksanterin
kirkossa oli Walckerin rakentamon 30-äänikertaiset urut,
jotka tuhoutuivat kirkon pommituksessa vuonna 1944. Peräti
38-äänikertainen soitin, Kriisan rakentamon vuonna 1936
valmistunut, oli Narvan Pietarin kirkossa, joka niin ikään
tuhoutui vuonna 1944. Aivan aseman lähellä sijaitseva
Aleksanterin kirkko on rakennettu uudelleen, mutta Pietarin
kirkon raunioiden kiviainesta kerrotaan käytetyn Narvan
rautatieaseman uudelleen rakentamiseen. Asemalla on puhutteleva
muistomerkki Memento mori, 'muista kuolevaisuutesi'.
Narvan Maarjan seurakunta viettää messua Aleksanterin kirkossa
sunnuntaisin klo 10 (viroksi) ja klo 12 (venäjäksi).
Suomenkielinen jumalanpalvelus on kuukauden 2. ja 4. lauantaina
klo 11. Kirkossa meneillään olevien restaurointitöiden aikana ei
järjestetä konsertteja, mutta kirkko on avoinna
jumalanpalvelusten aikaan ja 20.3. alkaen keskiviikosta
lauantaihin klo 11–15.
Narvan junat lähtevät
Tallinnasta klo 6.36 (Narvassa klo 9.17), 11.31 (perillä 13.49),
14.10 (perillä klo 16.56), 16.19 (perillä 18.39) ja 18.47
(perillä 21.29). Paluuvuorot lähtevät Narvasta klo 7.02
(Tallinnassa klo 9.41), 9.59 (12.33), 14.31 (17.08), 17.27
(Tallinnassa klo 20.11) ja 19.54 (22.11). Narvaan on myös tiheät
bussiyhteydet. Narvan linja-autoasema sijaitsee aivan
rautatieaseman vieressä.
Narvaan ja Tarttoon vievän radan varressa on useita muitakin
kirkkoja asemien läheisyydessä. Jo puolen tunnin matkan päässä
Tallinnasta on Raasiku. Raasikun asemalta on kilometrin
kävelymatka Harju-Jaanin kirkolle. Edelleen Aegviidun,
Tapan ja Jõhvin kirkot sijaitsevat asemien
lähellä. Jõhvin kirkossa soivat kahdetkin urut, toiset kuorissa
ja toiset parvella. Jõhvista on myös hyvät bussiyhteydet eri
suuntiin, ja kaupunkiin valmistui Viron uusin konserttitalo
vuonna 2005.
HUOM! Ratatöiden takia
aikatauluissa voi olla muutoksia. Tarkista päivän tilanne
tämän sivun alareunan linkeistä!
2) Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki ja hyvien
liikenneyhteyksien varrella. Bussilla Tallinnasta Tarttoon
pääsee vähintään puolen tunnin välein, mutta juna on nykyisin
nopein yhteys ja kulkee kymmenkunta kertaa päivässä kumpaankin
suuntaan. Kaikki Tarton junat pysähtyvät myös Jõgevan
asemalla puolisen tuntia ennen Tarttoa (Tallinnan suunnasta) tai
päinvastoin. Jõgevalla kannattaa poiketa, sillä vain parin sadan
metrin kävelymatkan päässä asemalta sijaitsee Jõgevan
uusi kirkko. Se vihittiin käyttöönsä jouluna 2023. Kirkko
on rakennettu vanhan vesitornin yhteyteen ja edustaa modernia
kirkkoarkkitehtuuria. Jumalanpalvelukset Jõgevan uudessa
kirkossa alkavat sunnuntaisin klo 11, joten niihin ehtii
Tallinnasta klo 9.02 lähtevällä Tarton pikajunalla. Jõgevan
asemalla kannattaa pistäytyä myös runoilija Betti Alverin
kotimuseossa. Se on avoinna tiistaista perjantaihin klo 10-17 ja
lauantaisin klo 10-14.
Jos lähdemme Tallinnasta klo 7.32, saavumme Jõgevalle klo 9.15
ja Tarttoon klo 9.51 (tai lähtö Tallinnasta klo 9.02, saapuminen
Jõgevalle klo 10.48 ja Tarttoon klo 11.27). Kävelymatka Tarton
asemalta kaupungin keskustaan voidaan tehdä suomalaisarkkitehti
Eliel Saarisen piirtämän Paavalin
kirkon kautta. Kirkon yhteydessä on kirjakauppa. Kirkossa
valmistui vuonna 2015 laaja remontti, ja kirkkosali on
palautettu alkuperäiseen asuunsa. Samalla valmistuivat suurehkot
urut, jotka toimitti saksalainen Paschenin rakentamo. Paavalin
kirkossa on usein konsertteja ja jumalanpalvelus lähetetään joka
sunnuntai klo 10 suorana YouTube-kanavalla.
Kävely Paavalin kirkolta
kohti Tarton keskustaa voi jatkua Marian seurakunnan
restauroitavan kirkkorakennuksen kautta (Kuperjanovin ja Peplerin
kulmauksessa) alakaupunkiin Johanneksen eli Jaanin kirkkoon. Jaanin
eli Johannes Kastajan kirkko on nykyisin Tarton suosituimpia
matkailukohteita, ja siellä järjestetään Paavalin kirkon tavoin
runsaasti konsertteja.
Jos ehditään Emajoen toiselle puolelle Pietarin kirkkoon,
päästään näkemään ja ehkä kuulemaankin Tarton kaksista
säilyneistä historiallisista uruista suurempia, W.
Müllverstedtin hienoa soitinta 1800-luvun lopulta. Toinen
arvosoitin on Tarton katolisessa
kirkossa, Georg Glatzlin rakentamat urut vuodelta 1931.
Tallinnaan on mahdollista
palata pikajunilla klo 13.47, 15.11, 16.57, ja 19.03. Lähtöajat
Jõgevalta kohti Tallinnaa ovat vastaavasti 14.23, 15.47, 17.38
ja 19.39. Iltapäivän paikallisjunat Tartosta Tallinnaan lähtevät
klo 12.12, 18.12 ja 20.07, ja Jõgevalta 12.55, 18.53 ja 20.51.
Mutta kun on päästy alkuun, on varmasti kiintoisaa harkita myös
yöpymistä Tartossa (tai Jõgevalla) ja lisälenkin tekemistä
seuraavana päivänä Tartosta etelään.
Nõo sijaitsee Tartosta Latvian rajalle Valgaan (ja
edelleen Riikaan) vievän rautatien varrella. Nõon
keskiaikaisen kirkon torni näkyy myös junaan, vaikkei
paikkakunnalla pysähtyisikään. Mutta kannattaa kyllä pysähtyä:
heti Nõon asemalta kylille lähdettäessä saadaan kävellä pitäjän
kuuluisimman lukkarin, Aleksander Läten mukaan nimettyä katua.
Kun siltä käännytään Tarton maantielle, ollaan jo lähellä
kirkkoa.
Aleksander Läte
(1860-1948) on Viron musiikkikulttuurin uranuurtajia.
Dresdenissäkin opiskellut Läte oli monialainen muusikko,
säveltäjä, pedagogi, kapellimestari, oppikirjailija ja
musiikkikriitikko. Nõon vuodet ennen vuosisadan vaihdetta olivat
nuoren muusikon kehityksen ja opiskelunkin aikaa. Yli puolet
pitkästä elämästään Läte vietti Tartossa, mutta hänen muistonsa
säilyy nimikkokadun tavoin myös Nõossa. Nõon kirkon pääurut on rakentanut
saksalainen E. F. Walcker vuonna 1890, muutamaa vuotta myöhemmin
kuin Riian tuomiokirkkoon, mutta uruissa lienee myös vanhempien
urkujen osia. Arvellaan, että Nõon kirkossa on ollut urut jo
1700-luvun lopussa.
Nõon kylälle pääsee
Tartosta neljästi päivässä junalla. Tartosta Nõon taajamaan ja
takaisin kulkee myös tiheä bussiliikenne. Useimmat busseista
liikennöivät Tarton ja Elvan
väliä, joten matkaa voi jatkaa Valgan suuntaan Elvaan tai aivan
Valgaan saakka ja
tutustua Elvan
pieneen uusromaaniseen kirkkoon ja/tai Valgan
harvinaislaatuiseen, ovaalin muotoiseen Johanneksen eli Jaanin kirkkoon.
Valgan Jaanin
kirkon saksalaiset Ladegast-urut
vuodelta 1867 ovat historiallisesti arvokkaat ja ne on
kunnostettu vastikään. Valgan rautatieasemalta on
vajaan kilometrin kävelymatka aivan kaupungin keskustaa
hallitsevalle kirkolle. Jos tykkää istua junassa, Valgan retki
onnistuu yhdessä päivässä Tallinnastakin asti. Tällöin lähdetään
Tallinnasta klo 7.32 (Valgassa 11.10) tai 10.25 (Valgassa
13.49). Paluu Tallinnaan on klo 17.34 (Valgasta 14.10) tai 21.25
(Valgasta 17.39).
Valgasta voi kätevästi jatkaa matkaa Latviaan ja Riikaan
ja käydä ihastelemassa Riian tuomiokirkon upeita Walcker-urkuja
vuodelta 1884. Riika kannattaa tällöin ottaa yöpymiskohteeksi,
vaikka samana päivänäkin ehtii palata Valgaan saakka. Kun jatkat
Valgasta klo 14.11 (tai lähdet Tallinnasta klo 10.25 ja vaihdat
tähän junaan Valgassa), saavut Riikaan klo 16.37. Tämän lisäksi
voit perjantaista sunnuntaihin lähteä Tallinnasta klo 13.41 ja
Valgasta klo 17.37 ja saapua Riikaan klo 20.14. Paluu Tallinnaan
onnistuu Riiasta klo 11.16 lähtevällä junalla. Valgassa vaihtaen
olet Tallinnassa klo 17.34. Valgaan ja Valgasta on myös hyvät
bussiyhteydet Tarttoon ja Tallinnaan. Aina kannattaa myös
harkita Valgassa yöpymistä, mennen tai palatessa. Iltajuna
Riiasta Valgaan lähtee klo 18.26 ja saapuu Valgaan klo 20.59.
Viikonloppuisin (pe-la-su) Riiasta voi palata Valgaan jo klo
9.29 lähtevällä junalla, joka saapuu Valgaan klo 12.21. Valgasta
sitten jatketaan Tallinnaan klo 14.10 ja saavutaan Tallinnaan
klo 17.34. Näillä YouTube-videoilla
voit käydä kävelyllä Riian vanhankaupungin kirkkoja ihaillen,
vierailla tuomiokirkon
urkuparvella tai katsella maisemia junan ikkunasta Riiasta
Valgaan. Videolla juna pysähtyy mm. Siguldassa, Cesisissä
ja Valmierassa. Kaikissa niissä on historiallisia kirkkoja
hienoine urkuineen. Riiasta voit matkata junalla myös Liepajaan,
joka muistetaan meillä suomalaisten jääkäreiden
kokoontumispaikkana. Liepajan Pyhän Kolminaisuuden kirkko
tunnetaan myös maailman suurimmista mekaanisista uruistaan.
YouTube-videolla Liepajan ainutlaatuisten urkujen
värikylläisyyttä esittelee Krzystzrof
Urbaniak. Latviassa on tuotettu myös YouTubessa näkyvä
ohjelmasarja Latvian kirkkojen taideaarteista.
Muuten: jos aloitit Tallinnaan tutustumisen raitiovaunun
kyydissä, voit Riiassa ja Liepajassa tehdä samoin. Liepaja sai
sähköllä kulkevat raitiovaununsa ensimmäisenä koko Baltiassa, jo
vuonna 1899. HUOM!
Ratatöiden takia aikatauluissa voi olla muutoksia.
Tarkista päivän tilanne tämän sivun alareunan linkeistä!
3) Viljandi on Tallinnasta
Viljandiin vievän rautatien nykyinen pääteasema. Viiden
edestakaisen päivittäisen junavuoron lisäksi Viljandiin kulkee
Tallinnasta myös tiheä bussiliikenne. Viljandin kaksi
luterilaista kirkkoa ovat kumpikin avoinna matkaajalle. Jaanin kirkko on
keskiaikainen (kuva oik.) ja Paavalin kirkko
(Pauluse kirik) 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettu. Kun
asemalta kävellään kaupungin keskustaan, Paavalin kirkko (jossa
on Viron toiseksi suurimmat mekaaniset urut, vuodelta 1866)
hallitsee maisemaa vaikuttavasti. Tästä voit avata videon, jolla
soivat Paavalin kirkon urut. Viljandin Jaanin kirkon ja myös
Paavalin kirkon messut ovat sunnuntaisin klo 11. Niihin ehtii
hyvin Tallinnasta klo 7.38 lähtevällä junalla, joka saapuu
Viljandiin 9.49. Iltapäiväjunat Tallinnaan lähtevät Viljandista
klo 14.55 ja 18.27. Viljandin Vanhan
musiikin festivaalin sekä Folkfestivaalin
konsertteja on myös kirkoissa.
Türi on Viljandin radan
puolimatkan krouvi ja useiden junien pääteasemakin. Türin kirkkosijaitsee kävelymatkan päässä
rautatieasemalta. Türin kirkosta ja seurakunnasta on netissä
tarjolla myös esittelyvideo.
Rapla sijaitsee vain
tunnin matkan päässä Tallinnasta. Raplan asemalta on bussiyhteys
Raplan keskustaan kaikilta junilta ja kaikille junille. Raplan kirkko on
harvinainen kaksitorninen uusromaaninen kirkko. Sen urut ovat
viimeiset ennen toisen maailmansodan syttymistä Virossa
valmistuneet (Kriisa, 1939). Kesäkeskiviikkoisin klo 20 urut
soivat Orelisuvi-konserteissa,
joihin ehtii Tallinnasta klo 18.15 lähtevällä junalla. Paluujuna
Raplasta lähtee klo 21.42. Raplan asemalta ja asemalle on
bussiyhteys kirkon lähellä sijaitsevalta linja-autoasemalta.
Raplan kirkko on myös jokakesäisten musiikkijuhlien
keskuspaikka. Jumalanpalvelukset alkavat pyhäisin klo 12. Niihin
ehtii Tallinnasta klo 10.31 lähtevällä junalla.
Yhteydet Tallinnasta Raplaan ovat tiheät. On siten myös
mahdollista poiketa Raplassa ja jatkaa eteenpäin Türiin tai
Viljandiin samankin päivän aikana.
Viljandin radan puolivälistä, Lellen asemalta, haarautuu Pärnun rata. Valitettavasti
henkilöjunaliikenne Lellestä Pärnuun loppui 8.12.2018. Pärnuun
pääsee kuitenkin bussilla, erityisesti Tallinnasta noin kerran
tunnissa, ja myös Raplasta ja Lellestä Pärnuun kulkee junaa
korvaava bussi, joka ajaa Vändran ja Sindin keskusten kautta ja
päätyy Pärnussa aivan kaupungin keskustaan, toisin kuin nykyinen
ratalinja. Nämä aikataulut löytyvät bussien aikatauluhausta.
Pärnun Elisabetin kirkko on
kaunis barokkikirkko. Kirkon rikassointiset urut ovat vuodelta
1928, ja kesäisin niitä pääsee kuulemaan joka perjantai-ilta klo
20 pidettävässä konsertissa.
Messua vietetään sunnuntaisin klo 10 ja 18. Vuonna 2010 kirkossa vihittiin käyttöön toisetkin urut,
Kriisan rakentamon tekemät.Kirkon eteläparven ikkunan lasimaalaus on samalla
osa uusien urkujen julkisivua. Molemmat urut näkyvät videolla
(yllä), mutta äänessä on tällä kertaa vuonna 1928 valmistunut
klassikko, riikalaisen rakentamon Kolbe & Durejs pian
satavuotias helmi. Pärnussa on runsaasti konsertteja myös konserttitalossa.
4) Keila on vilkas
kuntakeskus Haapsalun radan varressa, vain reilun puolen tunnin
matkan päässä Tallinnasta. Tallinnan ja Keilan välillä kulkee
tiheä sähköjunaliikenne, tiheämpi kuin Järvenpäästä Helsinkiin.
Keila on risteysasema, sillä täältä rata haarautuu Paldiskiin ja
Turbaan, vielä pari vuosikymmentä sitten aina Haapsalun
kylpyläkaupunkiin asti. Suunnitelmissa on raiteiden ja
junaliikenteen palauttaminen taas Haapsaluun saakka.
Keilan keskiaikaisen
kivikirkon Walcker-urut (joita oheisessa videonäytteessä
soittaa Pille Metsson) ovat urkurakennuksen historiasta
kiinnostuneelle erityisen mielenkiinnon kohde, sillä näissä
uruissa E. F. Walckerin rakentamo käytti ensimmäistä kertaa ns.
keilalaatikkoa keventääkseen urkujen klaviatuurin kosketusta;
tosin Terkmannin rakentamo uudisti ja laajensi soittimen vuonna
1914. Nimiyhteys Keila - keilalaatikko on hauska sattuma, sillä
urkujen keilalaatikon nimitys ei tule paikkakunnasta vaan saksan
sanasta Kegel – joka taas kylläkin on Keilan saksankielinen
nimi! Keilan kirkolla ja seurakunnalla on värikäs historia,
josta voi lukea seurakunnan
kotisivulta myös englanniksi. Keilan pappi Jakob Kukk
valittiin ensimmäisenä virolaisena Viron kirkon piispaksi vuonna
1919.
Keilasta matka voi jatkua toisella junalla Nissin entisen kunnan
Riisiperen asemalle, josta tulee reilun kilometrin kävelymatka Nissin kirkolle kauniin
peltomaiseman halki. Kirkkoa ympäröivien avarien peltojen
ansiosta kauas näkyvä kirkon terävä ja korkea torni lienee
synnyttänyt sanonnan ”nina kui Nissi kiriku torn” (nenä kuin
Nissin kirkon torni). Jumalanpalvelukset alkavat sunnuntaisin
klo 12.
Vuonna 2019 vanhalle Haapsalun radalle palautettiin kiskot ja
junaliikenne osuudelle Riisipere-Turba. Nissin kirkkoa voi nyt
ihailla myös junan ikkunasta Riisiperen ja Turban välillä.
5) Paldiski
tunnetaan tukikohtahistoriastaan. Jo tsaarin laivasto
majaili 1700-luvulta alkaen Paldiskissa, jonka nimi lienee
käännösperua sanoista Baltischport (saks.) tai Baltijski
Port (ven.), Baltian satama. Sataman Paldiskiin rakensivat
alkuaan jo ruotsalaiset suurvaltakaudellaan 1600-luvulla.
Paldiski on nykyisin
moderni satamakaupunki ja samalla myös idyllinen ja
luonnonläheinen pikkukaupunki meren äärellä. Paldiskin
ev.lut. kirkko on
koruttoman vaikuttava uusklassinen kirkkorakennus vuodelta
1842. Paldiskin Nikolain kirkko on siis samanikäinen ja
samanniminen kuin alkuaan Helsingin tuomiokirkko. Jumalanpalvelukset
alkavat sunnuntaisin klo 14.30 (huom. muuttunut aika). Kun
Tallinnasta lähtee Paldiskiin junalla klo 13.17, on perillä
14.16 ja ehtii hyvin messuun, sillä Nikolain kirkko
sijaitsee vajaan kilometrin päässä asemalta osoitteessa Mere
12. Aikataulut kannattaa aina tarkistaa alla olevista
linkeistä!