Nicholas Söderlund, joka on
kantaesittänyt suuren joukon vokaalimusiikkiani, tilasi syyskuussa
2013 kaksi uutta joululaulua. Istahdimme yhdessä tekstivalikoiman
ääreen, mutta lopullisen valinnan sai tehdä
säveltäjä. Ihastuin kahteen L. Onervan runoon, eri aikakausilta oleviin ja keskenään aivan erilaisiin ja
eripituisiin. Myöhempi, aforistinen runo vuodelta 1952 sopi hyvin
aloittavaksi, ja joulun runsautta pursuava runo vuodelta 1922
olisi
sitten diptyykin päätös. Joulukellot-runossa
on neljä
pitkää säkeistöä, joten sen pituus lauluna
olisi ollut epäsuhtainen aloittavaan Jouluinen lumi -lauluun verrattuna.
Niinpä rohkenin valita kaksi säkeistöä.
Jouluinen lumi on
hiljainen
mietiskely, vaikkei mitenkään levollinen. Sen
ytimekkäässä ilmaisussa on patoutuneita tunteita, jotka
hakevat purkautumistaan varsinkin sellon stemmassa.
Joulukellot pursuaa
nuoren
mielen raikasta ilakointia. Siinä iloitaan myös
ympärillä olevasta ja olevista. Näin sen musiikillinen
ilmaisu avautuu kuin tanssien ja täynnä
elämänuskoa. Kummastakin laulusta (ensimmäisen 1.
säkeistöstä ja toisen 2. säkeistöstä)
voit kuulla
ääninäytteen nuottikuvaa klikkaamalla. Bassosolistina
laulaa Nicholas Söderlund ja selloa soittaa Helena Vuola.
Äänite on livenauhoitus kantaesityksestä
Tarvasjoen kirkossa 22.12.2013. Kiitokset Helenalle ja
Nicholakselle!