Nicholas Söderlund, joka on kantaesittänyt suuren joukon vokaalimusiikkiani, tilasi syyskuussa 2013 kaksi uutta joululaulua. Istahdimme yhdessä tekstivalikoiman ääreen, mutta lopullisen valinnan sai tehdä säveltäjä. Ihastuin kahteen L. Onervan runoon, eri aikakausilta oleviin ja keskenään aivan erilaisiin ja eripituisiin. Myöhempi, aforistinen runo vuodelta 1952 sopi hyvin aloittavaksi, ja joulun runsautta pursuava runo vuodelta 1922 olisi sitten diptyykin päätös. Joulukellot-runossa on neljä pitkää säkeistöä, joten sen pituus lauluna olisi ollut epäsuhtainen aloittavaan Jouluinen lumi -lauluun verrattuna. Niinpä rohkenin valita kaksi säkeistöä.

Jouluinen lumi on hiljainen mietiskely, vaikkei mitenkään levollinen. Sen ytimekkäässä ilmaisussa on patoutuneita tunteita, jotka hakevat purkautumistaan varsinkin sellon stemmassa.

Joulukellot pursuaa nuoren mielen raikasta ilakointia. Siinä iloitaan myös ympärillä olevasta ja olevista. Näin sen musiikillinen ilmaisu avautuu kuin tanssien ja täynnä elämänuskoa. Kummastakin laulusta (ensimmäisen 1. säkeistöstä ja toisen 2. säkeistöstä) voit kuulla ääninäytteen nuottikuvaa klikkaamalla. Bassosolistina laulaa Nicholas Söderlund ja selloa soittaa Helena Vuola. Äänite on livenauhoitus kantaesityksestä Tarvasjoen kirkossa 22.12.2013. Kiitokset Helenalle ja Nicholakselle!