Ylistaron
kirkkokuoro piti 80-vuotisjuhlakonserttinsa
sunnuntaina
15.11.2009 Ylistaron
kirkossa. Nykyisin Seinäjoen seurakuntaan kuuluvassa Ylistarossa on edelleen uuden seurakunnan suurin kirkko ja suurimmat urut, joten suotta ei puhuta ”komiasta” kirkosta. Konsertille antoi erityisen sävyn paikkakunnan oman pojan, säveltäjä Jaakko Tuurin (1884 - 1947) syntymän 125-vuotismuisto. Tuurin nuottijäämistöä tutkinut Ylistaron nykyinen kanttori Hanna Petäjä oli löytänyt konserttiin myös sen arvolle sopivan pääteoksen, aiemmin painamattoman kantaatin Ylös Herran Siioniin. Kantaatin syntyaika kuten sen mahdolliset esitykset ovat vielä selvittämättä. Todennäköisesti kyseessä on nuoruudenteos, jonka tyyli etenee erilaisten kokeilujen kirjossa. Kantaatti on kokonaan runoiltu (Hannes Autero), säkeistömuotoisten laulujen sarja. Noin 12 minuutin kokonaismuoto on silti vaihteleva, sillä tekstissä on perinteisen dialogikantaatin ainekset (syntisen ihmisen ja Kristuksen kohtaaminen), ja säveltäjä vuorottelee solistien (basso ja tenori) ja kuoron kesken. Jo kantaatin alkusoitto etenee kuin vuoropuhelu. - näyte1 - Kuoron ensimmäinen esittäytyminen, Riennä, Herran kansa, on yksiääninen. Sitä seuraa 'syntisen' ensimmäinen aaria, jossa tämä valittaa kelvottomuuttaan: - näyte2 - Kuoron vastaus on rohkaiseva: muista Jeesuksen lupaus! - näyte3 - Syntinen empii edelleen, voiko hän muuttua kelvolliseksi. - näyte4 - Nyt kuoro muistuttaa, että muutos tuleekin muualta, Kristuksen sovitustyöstä. Tätä seuraa tenorin uskonvarma aaria Siis mullekin, näin kurjalle. - näyte5 - Kantaatti huipentuu päätösosan tuttiin, jossa kuoro ja tenorisolisti veisaavat ylistystä. - näyte6 - Konsertin ohjelmassa kuultiin myös Jaakko Tuurin paljon viljelemiä duettoja, sekä piano- että urkusäestyksin, ja luonnollisesti kuorolauluja, joista tunnetuin lienee Kätes, Jeesus, siunaten hiljaa. Nykyisin se tunnetaan yhtä lailla yksinlauluna kuten myös yhdessä laulettavana hengellisenä lauluna. Aivan sen veroisena on pidettävä Lars Stenbäckin runoon sävellettyä laulua Mä lepään luona Jeesuksen. Laulussa Tuuri yhdistää soinnikkaan homofonian lyhyeen polyfoniseen jaksoon ja liikkuu taitavasti duurin ja rinnakkaismollin välimaastossa, mikä tuo muutenkin ilmavaan kudokseen raikkautta. - näyte - Runsaslukuinen seurakunta veisasi sekin taidolla ja antaumuksella. Näin myös urkurin tehtävä oli kiitollinen. Tämän raportin äänet päättyvätkin 12-säkeistöiseen yhteiseen virteen 151, Nyt yhdessä jo lähtekää. |
Ylistaron upeat urut ovat Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1952 rakentamat. Uruissa on neljä sormiota ja 56 äänikertaa. (Kuvat suurentuvat klikkaamalla.) Kuoro parvella. Etualalla solistit Tommi Niskala, tenori (oik.), ja Esa Kärnä, baritoni. Urkujen ääressä Juhani Haapasalo. Kuoro kuorissa johtajanaan Hanna Petäjä. Kukitus. Kuvat Artturi Kivineva ja Esko Petäjä. Äänitykset Raimo Loukola. Raportin laati Juhani Haapasalo. |