| Viron ja Suomen
kulttuurisiltaa
on rakennettu vuosisatoja. Kirjailijat Lydia Koidulasta
Jaan Krossiin tai muusikot Jean Sibeliuksesta Juha
Kankaaseen ovat pitäneet yhteyksiä aktiivisina.
Kulttuurisuhteet Viron ja Suomen välillä toimivat
välittöminä ja vähällä byrokratialla. |
Kulttuuriyhteistyösopimus Suomen ja
Viron tasavaltojen kesken solmittiin vuonna 1937 ja
ratifioitiin vuonna 1938. Viron Suomen-instituutti
perustettiin vuonna 1989 ja Suomen Viron-instituutti
vuonna 1994. Kansalaisjärjestöjen tasolla suhteita
vaalii mm. Tuglas-seura.
Monilla kunnilla ja seurakunnilla on keskenään
ystävyyssopimuksia ja kulttuurivaihtoa. Virallisia
yhteistyösopimuksia on myös oppilaitoksilla kuten Sibelius-Akatemialla
Viron Musiikki- ja
Teatteriakatemian sekä Viljandin Kulttuuriakatemian
kanssa. • ETV:n ja radion suoria (otse) lähetyksiä ja tallenteita voit seurata linkistä http://err.ee/ [onnistuu myös kännykällä (mobiil), joko selaimella tai ERR-sovellus lataamalla] |
| Viron ammattimaisen
musiikkielämän tienraivaajiin kuuluu urkuri ja säveltäjä Rudolf Tobias
(1873 - 1918). Tobiasin urkukoraalikokoelma Zwölf Choralvorspiele
(ERES Edition) on edustava kokonaisuus, jossa yhdistyvät
erilaiset urkukoraaliperinteet ja persoonallinen ilmaisu.
Vaikka 12 koraalialkusoittoa viittaa nimenä vain yhteen
urkukoraalin funktioon, koraalit ovat samalla itsenäisiä
ja usein laajamuotoisia. Niistä suurin osa on sävelletty
suomalaisessakin virsikirjassa edelleen laulettaviin
virsiin. Ines
Maidre on levyttänyt Tobiasin urkuteokset kahteenkin
kertaan. Keväällä 2015 ilmestyneellä uudella levyllä
Maidren partnerina on laulajatar Arete Teemets. CD-levy Rudolf
Tobias - Complete Organ Works on ostettavissa myös verkosta
joka levynä tai mp3-tiedostoina. Säveltäjästä ja hänen
musiikistaan lisää myös Tobias-sivullani. Artur Kapp (1878 - 1952) on Kappin muusikkosuvun ehkä tunnetuin edustaja, säveltäjä, urkuri ja  pedagogi. Kappin urkutuotantoon
kuuluu mm. kaksi urkukonserttoa (uruille ja orkesterille),
kaksi urkusonaattia ja myös kamarimusiikkia, jossa urut
kuuluvat soitinkokoonpanoon. Vuonna 1932 sävelletyt neljä
urkukoraalia (Vier Choralvorspiele, ERES 2761) ovat
syvällisiä meditaatioita, joissa on poikkeuksellista
harmonian eksperessiivisyyttä ja samalla kontrapunktista
sommittelua.- näyte - (Pille Metsson soittaa Kappin kotikirkon, Suure-Jaanin (kuva kesältä 2009) Kriisa-urkuja vuodelta 1937 levyllä Artur Kapp: Oreli- ja Kammermuusikat, ERES-cd 32) Nuorena kuollut Peeter Süda (1883 - 1920) toimi Tallinnassa vuodesta 1912 urkurina, säveltäjänä ja pedagogina. Südan valitettavan vähälukuiset sävellykset kuuluvat yhä virolaisten urkuteosten soitetuimpiin (kuten Ave Maria). Ines Maidre on levyttänyt Südan urkuteokset pääosin Tallinnan tuomiokirkon Ladegast-Sauer -uruilla. Ene Salumäe soitti Südan Pastoralen konsertissaan Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. Kansansävelmät ovat aina antaneet vaikutteita virolaiseen musiikkiin, myös urkumusiikkiin. Niinpä Südan Pastoralekin pohjautuu kansanlauluun Saarenmaalta, josta säveltäjä oli syntyisin. Sävelmä esitellään ensin jalkiosoolona: - näyte - Duurinen sävelmä kääntyy seuraavaksi molliin: - näyte - Lyhyen kehittelyn jälkeen päätaite palaa diskanttiobligaton kera: - näyte - Peeter Südasta lisää Süda-sivullani.  Priit Ardna (1892 - 1981), urkuri, säveltäjä ja kapellimestari, muutti neuvostomiehityksen jaloista syksyllä 1944 pakolaiseksi Ruotsiin. Värikkäistä improvisaatioistaan tunnettu Ardna sävelsi optimistisen koraalifantasian Eks mu kohus tänu teha (Enkö Herraa Jumalaani) jo pakolaisleirillä Gotlannissa lokakuussa -44. Ene Salumäe soitti Ardnan fantasian konserttinsa päätösnumerona Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. - näyte - Priit Ardna oli ennen toista maailmansotaa Viljannin Paavalinkirkon urkuri. Kirkon urut ovat 1860-luvulta. Alfred Karindi (1901 - 1969) edustaa sukupolvea, josta moni sai kokea maastakarkotuksen mutta myös maineenpalautuksen. Ahkerasti myös uruille säveltäneen Karindin "hitteihin" kuuluu Berceuse vuonna 1944 sävelletystä urkusonaatista n:o 3 (juk. ERES). Vuonna 2005 edesmennyt Rolf Uusväli soittaa tässä Tarton Vanemuise-konserttisalin urkuja (Forte FD 0002/2). Karindin teoksiin kuuluu myös koraalipohjaisia urkusäellyksiä. Voit kuunnella Elke Untin tulkintaa koraalista Herzliebster Jesu. Nauhoitus on Viron itsenäisyyspäivän konsertista Järvenpään kirkossa 24.2.2009. Edgar Arro (1911 - 1978) oli virolaiseen tapaan monialainen urkuri, säveltäjä ja pedagogi. Arron erityisen kiinnostuksen kohde olivat kansansävelmät, laulut ja soitteet, joita hän sovitti uruille kymmenittäin. (Voit lukea tästä lisää Arro-sivultani, jolta löydät myös näytteitä.) Helsingin tuomiokirkon konsertissaan elokuussa 2006 Ene Salumäe soitti Arron sävellyksen Mõtisklus (Mietiskely). |
 Arron kansanlaulusovitukset on
julkaissut ERES, ja niistä on saatavilla myös Andres Uibon
levytys. Myös urkusonaatti, sarja Viisi kontrastia sekä
urkukoraali O Haupt,
voll Blut und Wunden on painettu.Sekä Edgar Arro että Hugo Lepnurm soittivat usein Estonia-konserttisalin urkuja. Niiden ääressä Arro lienee luonut monet urkuteoksistaan. (Kuva Lepnurm 90 -muistokonsertista lokakuulta 2004.) Hugo Lepnurm (1914 - 1999) tuli suomalaisille tutuksi 1970-luvulla Lahden kansainvälisen urkuviikon vierailijana. Suomessa Lepnurm vieraili ensi kertaa jo vuonna 1932. Hän kertoo muistelmissaan kuulleensa tuolloin prof. Ilmari Krohnin musiikinteorian luennon, tutustuneensa Helsingin Kallion kirkon uusiin (edellisiin) urkuihin ja ihastelleensa prof. Elis Mårtensonin esitystä Bachin Passacagliasta Johanneksen kirkossa. Lepnurm oli arvostettu pedagogi, vaikka olikin sodan jälkeen usein valtaa pitävien tahojen pannassa. Lepnurm palasi oman tien kulkijanakin aina myös takaisin kulttuurielämän huipulle. Hän kantoi merkittävän vastuun myös Tallinnan teologisen instituutin kirkkomusiikin kouluttajana ja ehti toimia myös eri seurakuntien urkurina. Säveltäjänä Lepnurm saattoi valitella, ettei toiminta esiintyvänä taiteilijana ja pedagogina antanut tilaa opiskella säveltämisen uusia virtauksia. Perinteisen sävelkielen käyttäjänä hän kuitenkin loi persoonallisen tuotannon, jonka aikajänne on melkoinen. Viimeiset teokset syntyivät yli 80 vuoden iässä 1990-luvulla, jolloin hän myös viimeisteli syksyllä 2009 julkaistun urkukoraalikokoelman Koraalieelmängud. Lepnurmen Toccata kuten  Tallinnan tuomiokirkon
urkujen restauroinnin valmistumisen juhlakonserttiin
vuonna 1998 sävelletty Ouverture
on niin ikään julkaistu (ERES). Uusklassinen,
musikanttinen Toccata on sävelletty jo vuonna 1943
Lepnurmen palvellessa virolaisista taiteilijoista kootussa
armeijan yksikössä Jaroslavlissa. Seuraava ääninäyte on
Ene Salumäen konsertista Helsingin tuomiokirkossa
elokuussa 2006. - näyte -Roman Toi (1916 - 2018) emigroitui sotien jälkeen Torontoon. Oli varsinainen musiikin monitoimija ja -taitaja. Toin urkuteosten kokonaisjulkaisu ilmestyi Tallinnassa tammikuussa 2013. Saatavilla on myös kahden cd-levyn kansio. Ester Mägi (1922 - 2021) oli Viron säveltaiteen 'First Lady'. Mägi on kirjoittanut uruille mm. soolosoittimena ja kamarimusiikkipartnerina. Konsertto uruille ja cembalolle kuultiin viimeksi Suomessa kesällä 2008, jolloin sen esittivät Helsingin urkukesän konsertissa Vanhassa kirkossa Ene Salumäe ja Ene Nael. Prelüüd koraaliga (Preludi ja koraali) on julkaistu vuonna 1993 ja myös levytetty. Myös uruille sävelletyt Kyrie ja Gloria on painettu. Jälkimmäinen perustuu koraaliin Jumala ompi linnamme. - näyte - (Ene Salumäe, Helsingin tuomiokirkko, elok. 2013) Veljo Tormis (1930 - 2017) tunnetaan ennen kaikkea kansanmusiikkiin pohjautuvista vokaaliteoksistaan, mutta alkuaan hänkin sai urkurin koulutuksen. Urkuri Ene Salumäe on puolestaan laulanut Tormisin musiikkia useissa kuoroissa ja haaveillut sen sovittamisesta uruille. 13 eesti lüürilist rahvalaulu -kokoelma muuntuikin urkusarjaksi vuonna 2011 ja sai nimen Kolmteist pilku oreli poole. Nuottiesimerkkeihin voi tutustua kustantajan (SP Muusika) kotisivuilla, samoin kuin säveltäjän saatesanoihin. Salumäe esitti osia sarjasta Helsingin tuomiokirkon konsertissaan elokuussa 2013. Tässä näyte ”laulusta” Lauljaid otsitakse (Laulajien haku). Anti Marguste (1931 - 2016) oli reheväksi humoristiksikin luonnehdittu tuottelias säveltäjä. Ines Maidre on levyttänyt kokonaisen cd:n Margusten urkuteoksia. Netin God´s Jukebox -muistosivulla voit kuunnella Margusten Fantaasian ja fuugan, urkurina Hugo Lepnurm. Arvo Pärt (synt. 1935) lienee tällä hetkellä Viron tunnetuin säveltäjä. Pärtin runsaaseen kirkkomusiikkituotantoon kuuluu urkumessu Annum per Annum vuodelta 1980. Erkki-Sven Tüür (synt. 1959) on esittelysivumme kuopus. Tüürin Spectrum I (1989) on jo klassikko lajissaan (julk. ERES). Ene Salumäe soitti teoksen elokuussa 2006 Helsingin tuomiokirkossa. - näyte - |