- takaisin -

2025

• Hymnariun 2 julkistettiin

• Arvo Pärt 90 • Aulis Sallinen 90

• Syksyn tapahtumia meillä ja muualla

• Maskun Hemmingin Piae Cantiones -laitos 400 vuotta
Vuonna 1582 ensi kertaa julkaistu Piae Cantiones -kokoelma sai täydennetyn laitoksen Hemminki Maskulaisen toimittamana vuonna 1625, tarkalleen 400 vuotta sitten. Tässäpä oiva juhlan aihe! Vuonna 1967 julkaistu käytännöllinen laitos (Harald Andersén - Timo Mäkinen) on saamassa kuluvana vuonna Sulasolin julkaisemana Pekka Kivekkään uusia suomennoksia sisältävän kahden vihkon valikoiman. Käytettävissämme on myös alkuperäisjulkaisun näköispainos Kansalliskirjaston digitoimana sekä Mats Lillhannuksen toimittama latinankielinen editio.

• Kirkkomusiikin osaston julkaisuja on saatavilla myös digilaitoksina.
Monien edelleen ajankohtaisten julkaisujen painokset on loppuunmyyty. Taideyliopisto tarjoaa omaan käyttöön nyt myös kirkkomusiikin julkaisusarjan kirjoja digitoituina laitoksina. Tutustu oheisesta linkistä digitoituun aineistoon! Samalla kannattaa tutustua myös Sibelius-Akatemian eri julkaisusarjoihin, joista löytyy usein aineistoa myös aivan käytännön työhön.

• Kanttoripäivät Vaasassa
Kanttoripäivät 2025 pidettiin Vaaasassa 4.–6.2.
Kurkkaa tästä päivien kotisivuille.

• Kirkkomusiikkilehti 100 vuotta
Suomen vanhin edelleen ilmestyvä musiikkilehti Kirkkomusiikki juhli sataa vuottaan Kallion kirkolla Helsingissä 20.1.25. Tilaisuuteen pääset mukaan siitä striimatun videon välityksellä.

• Loppiainen toi uuden junayhteyden Riikaan ja Vilnaan
Loppiaisesta 6.1.2025 alkoi uusi junayhteys Tallinnasta Riian kautta Vilnaan. Aamutuimaan Helsingistä lähtien voit tavoittaa iltapäiväksi Riikaan ja illaksi Vilnaan. Junaa vaihdetaan kahdesti, Valgassa ja Riiassa, mutta yhteys on nyt synkronoitu. Perjantaista sunnuntaihin käytettävissä on myös toinen yhteys Riikaan saakka. Lue näistä ja aikatauluista lisää junasivulta tai junakirkkosivulta!

• 25 vuotta uutispalstaa...
Vuonna 2000 aloitin uutispalstan pitämisen kotisivullani. Kesti tosin pari vuotta, ennen kuin hoksasin, että nettisivujen rakenne sallii myös uutisten säilyttämisen ja arkistoinnin, eikä aiempaa aineistoa tarvitse poistaa uuden tieltä. Niinpä säilynyt uutisarkisto alkaa vuodesta 2002. Vuosien varrella olen myös oppinut, että uutisten välittäminen on vaativaa työtä. Mikä on uutinen, ja kuka saa määritellä sen? Luultavasti vastausta ei olekaan. Varmaa on, että ”yhden hengen uutistoimitus” on aina subjektiivinen ja synnyttää aineistoa, jota itse pitää tärkeänä. Siitä huolimatta olen jatkanut. Nimittäin suuri osa siitä, mitä palstalle on koottu, olisi jo päätynyt tunnistamattoman ja ajoittamattoman tulvan vietäväksi. Painettu sana säilyttää yhtä lailla subjektiivista ja usein vähemmän tärkeäksi osoittautuvaa aineistoa. Arkistoitu uutinen kuitenkin mahdollistaa siihen palaamisen myöhemmin, jos siihen on tarvis. Mistä saamme aineistoa esimerkiksi tutkimusta varten, jos sitä ei ole talletettu, senkin uhalla, ettei se sittenkään olisi ollut sen arvoista...

Uutissivut sisältävät paljon linkkejä. Se on netin vahvuus ja heikkous. Suuri osa linkeistä muuttuu tai mitätöityy ajan kuluessa. Osa vanhentuneista linkeistä on mahdollista korjata, osasta uutisia tulee linkin kokonaan puuttuessa tynkiä, usein vain kuin otsikoita. Silti nekin voivat joskus antaa virikkeen lähteä etsimään, onko tällä asialla enää mitään uutisarvoa. Kiitos, kun olet lukenut uutisia, myös tältä palstalta. Ehkä ne sittenkin voivat synnyttää myös uusia uutisia!


2024

• Sanctorale eli Muistopäivien kirja ilmestyi

• Suomalaisen sielun messu
Miikka Lehtoahon teoksen kantaesitys oli Järvenpään kirkossa 1.11.
• Syksy saa virkistyneen mielen innostumaan.
Kurkista seurakuntien rikkaaseen musiikkitarjontaan tai lähde retkelle Viroon!

• Hugo Lepnurm 110
Suomessakin vieraillut Viron urkutaiteen luova hahmo, ”legenda jo eläessään”, sai 17 urkurin kunnianosoituksen Tallinnan tuomiokirkon konsertissa lauantaina 2.11. klo 12. - Lue lisää Hugo Lepnurmista - Kuuntele Tiia Järgin ohjelma Hugo Lepnurm 110 - Maestron omaa soittoa voi kuunnella Klassikaraadiosta tai jopa YouTubesta.
• Pohjoismaiset kirkkomusiikkipäivät pidettiin Kööpenhaminassa

• Anton Bruckner (s. 4.9.1824) on juuri nyt erityisen muistelun kohteena.
Tiesitkö, että sinfonikko Bruckner oli myös urkuri?

• Helsingin Musiikkitalon konserttisalin urut otettiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 2024. Koko avajaisviikko oli täynnä tapahtumia, ja juhlat jatkuvat ympäri vuoden. Yle Areenassa voit edelleen palata moniin alkuvuoden tapahtumiin esim. hakusanoilla urut, rso, hko tai säveltäjä/esittäjänimillä kuten Kujala, Poulenc, Saariaho, Salonen jne. Haku sanoilla 'Maan varjot' etsii kuultavaksi myös Kaija Saariahon urkukonserton esitykset sekä ennen uusia urkuja (vuodelta 2015) ja juuri käyttöönsä vihityillä Rieger-uruilla. Tuleviin tapahtumiin voit kurkistaa  tapahtumakalenterista. Musiikkitalossa on myös urkusali Organo, jonka kolmet urut soivat usein päivämatineoissa ja iltakonserteissa. Nämäkin tapahtumat löydät myös koko talon tapahtumakalenterista.


2023

• Varia Voce -kuoro 40 v
Vuonna 1983 perusti kanttori Marjo Danielsson Porvoon suomalaisen seurakunnan nuorisokuoron, jonka toiminta on jatkunut keskeytyksettä jo 40 vuotta. Marjon jälkeen kuoroa johti Marja Lammi, ja syyskuussa 1991 johtajaksi tuli Jarkko Yli-Annala. Kuorosta muodostui 90-luvulla lähes 40-jäseninen sekakuoro ja se sai nimen Varia Voce. Tällä hetkellä Varia Voce on naiskuoro, ja sen rinnalla jo monikymmenvuotisena partnerina toimii kamariyhtye Fantasmi.

Varia Vocen ja Fantasmin ohjelmisto on laaja-alainen barokista nykymusiikkiin ja klassisesta poppiin. Porvoon tuomiokirkossa 8.10.2023 pidetyn juhlakonsertin säveltäjänimet olivat Andersson, Bach, Bartling, Farnell, Fletcscher, Hieta, Kivimäki, Moody, Mårtenson, Simojoki, Ulvaeus ja Yli-Annala.


• Syksy on toiminnan aikaa
- mikä päivä nyt onkaan?
- etsi virikkeitä tapahtumavihjeistä
- lähde junalla luontoon tai kirkkoreissulle



• Sirkku Rintamäen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus pidettiin Sibelius-Akatemian Kallio-Kuninkalan Leonora-salissa Järvenpäässä torstaina 2.3. Tohtorintutkinnon otsikko kertoi sen sisällöstä: Löytöretki virren sieluun – näkökulmia virren affektinmukaiseen toteuttamiseen. Tutkielman otsikko Villivirrestä virsileikkiin: Virren luomisesta luovaan virteen paljastaa puolestaan työskentelyn tarkemman kohteen ja erään sen päämääristä. Lue lisää tutkinnon sisällöstä ja tarkastustilaisuuden ohjelmasta.
Videolla MuM Sirkku Rintamäki, tarkastustilaisuuden valvoja, MuT Peter Peitsalo ja taiteellisen opinnäytteen lautakunnan jäsenet, MuT Annikka Konttori-Gustafsson (pj.), MuT Päivi Järviö, säveltäjä Olli Kortekangas, FT Karin Johansson, MuT Timo Kiiskinen ja MuT Jorma Hannikainen sekä tutkielman tarkastaja dosentti Teija Löytönen saapuvat runsaslukuisen yleisön eteen Kallio-Kuninkalan Leonora-saliin.

 • Max Regerin syntymästä tuli 150 vuotta 19.3.
    - Regerin teosluettelo
     - teokset opusnumeroittain
     - YouTubesta löydät myös koraalikantaatit Enkeli taivaan ja Oi rakkain Jeesukseni
     (nuotit saatavilla IMSLP:n arkistossa)
x
• Rudolf Tobias 150 v. 29.5. ja Peeter Süda 140 v. 30.1.
  - Lue lisää mm. Viro-sivulta!
x
• J.S. Bachin pääsiäiskantaatti Askolassa 12.4. klo 18
x
• Helsingin Urkufestivaali 7.-12.3.
  - Max Reger - Jacques-Nicolas Lemmens - Olli Saari
 • Katedraali soi Turussa 6.-12.2.
• Loputon Käpylä -ooppera Käpylän kirkossa
  - ensi-ilta 26.1.

...ja paljon muuta...



2022

Askolan kirkkokuoro juhli 90-vuotissynttäreitään 6.11.2022
Yli 200-vuotias Askolan kirkko on siis kuoron koko toiminnan ajan ollut sen koti, ja askolalaiset ovat aina löytäneet tiensä kirkkoon myös kuoroa kuulemaan.

Kirkon harvinaisen kaunis akustiikka sallii laulamisen niin kuorista kuin pohjoissakarasta, uusien urkujen edestä. Illan päätteeksi kajahti kanttori Olga Mäkisen johtamana G.F. Händelin Halleluja-kuoro oratoriosta Messias https://fb.watch/gF9tNOpOfq/

Takaparvelle kuoro ei mahtuisikaan, mutta vanhat urut (Kangasala 1892) soivat sieltä yhä upeasti.
 
- - - - -
• Vihdin kirkko 250 vuotta. Juhlamessussa sai ensiesityksensä Jorma Hannikaisen kuorofantasia Rauhan maja.
• Järvenpään seurakunta 70 vuotta
• Kaj-Erik Gustafsson 80 v
• Kaija Saariaho 70
• Matkalla Bachin kanssa
• Leipzigin pruuvi 300 vuotta sitten
• Radiokonsertteja televisiossa
• Tapahtumia Suomenlahden molemmin puolin

Kesän tapahtumia
• Paljon musiikkia
• Junalla luontoon
• Dona nobis pacem

Talven ja kevään tapahtumia
• Uusia julkaisuja
• Oratorio Neitsyt Mariasta
• Uusia suomalaisia urkusävellyksiä ja seminaari
• Uusi suomalainen passio
• Suomalainen hymnikirja julkaistiin
• Uusia alkusoittoja ilmestyi
• Seurakuntien tarjontaa
• Radion tv-konsertteja
• Viroon virtuaalisesti
• Ester Mägi 100 vuotta Viron radiossa
• Tutustu rautateihin ja asemiin Suomessa ja Virossa
• Tutustu Viron kirkkoihin ja urkuihin
• Junalla kirkkoon, jollei muuten niin virtuaalisesti


2021
Syksyn tapahtumia
• Joonas Kokkonen 100-juhlakonsertti Järvenpäässä 13.11.
• Pohjoismainen kirkkomusiikkisymposium Helsingissä 26.–28.8.
• Sibelius-Akatemian musiikkia YouTubessa


Kevään musiikkia ja puhetta verkossa:
  – J.S. Bach: Pääsiäisoratorio (useita taltiointeja)
  – Katseita ristiin Pekka Kivekkään ja Sirkku-Liisa Niemen hiljaisen viikon keskusteluissa (Rekolan seurakunta, tiistai / keskiviikko)
  – Joachim von Burgkin Johannes-passio (Esbo svenska församling)
  – Lintujen pääsiäinen:
 

• Kotonakin voi tehdä kaikenlaista kivaa:
  – tunnetko striimilinkkejä? Tässä muutama: ERR • Yle • YouTube • Seurakuntien linkkejä • Lisää linkkejä •
  – kaipaatko matkalle? Tässä jh:n virtuaalilinkkejä: • rautatieasemia ja junia • kirkkoja naapurissa •
  – myös Sibelius-Akatemia lähettää runsaasti musiikkiohjelmaa
• J.L. Runebergin päivänä 5.2.2021 Sirkku-Liisa Niemi ja Pekka Kivekäs lauloivat Runebergin virsiä Rekolan seurakunnan suorassa verkkolähetyksessä Runebergin torttu ja virsi-live
• Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus lähetettiin suoratoistona Helsingin tuomiokirkosta 3.2.2012 klo 12


2020

 • Enzio Forsblom 100 vuotta -symposium pidettiin Helsingissä 21.11. Tästä avaat YouTube-tallenteet: osa1 ja osa2
• Kuopiossa juhlittiin kirkkomusiikkikoulutuksen kuutta vuosikymmentä konsertein ja seminaarein
• Syksy alkoi, mutta moni riento pysyy vielä verkossa. Tästä avaat seurakuntien linkit. Ks. myös virtuaalikirkko.fi sekä yleisradioyhtiöt YLE ja ERR
• Arvo Pärt 85
• Pohjoismainen kirkkomusiikkisymposium siirtyy vuodella eteenpäin
• Helsingin urkufestivaali järjestettiin ensi kertaa festivaali-nimisenä. Aiemmin Helsingin urkupäivinä tunnettu tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 1970.
• Pekka Kivekäs ja Annukka Laine saivat kirkon kulttuuripalkinnon 2019. Juhlaa vietettiin kirkon toimitalossa Helsingissä, ja palkinnon luovutti kuvataiteilija Annukka Laineelle ja runoilija Pekka Kivekkäälle arkkipiispa Tapio Luoma. Juhlahetken taiteilijavieraana oli Corvus Laurencij -kuoro Vantaalta Samppa Laakson johdolla.


• Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on saanut jälleen käyttöönsä vanhan toimitalonsa, R-talon. Eduskuntatalon naapurissa Pohjoisella Rautatiekadulla sijaitseva perinteikäs rakennus palveli vuosina 2015–2017 eduskuntaa, kun eduskuntatalossa tehtiin peruskorjaus. Tämän jälkeen R-talo joutui remonttiin, joka valmistui syksyllä 2019.

R-talo on taas perinteisessä käytössään, ja vanha tuttu ala-aula narikoineen ja tyyliovineen on kuin ennen vanhaan. Myös konserttisalin sivuseinien lamput ovat ennallaan, mutta muutoin sali on läpikäynyt melkoiset muutokset.


Talossa on paljon entistä ja tuttua, jopa aiemmilta ajoilta. Pikkusali on taas pikkusali, kun väliin urkusalina toimineen salin soittimet siirtyivät vuosia sitten Musiikkitalon eli M-talon Organo-saliin.


Nykyaikaa ovat lisätyt lukitut väliovet, joista kulku vaatii avainkortin. Alkuperäisessä asussa säilynyt porrashissikin on siten tavoittamattomissa ilman kulkuoikeutta.


Kaappitilaa on lisätty käytävien avaruuden kustannuksella, mutta perinteikäs viidennen kerroksen, ”muinaisen” urkukerroksen, leponurkkaus on melkeinpä entisellään! Tosin maisema on vuosien varrella muuttunut. Entinen näkymä suoraan asema-alueelle on nyt saanut uudisrakennuksia, kuin kaukokaipuuta hillitsemään!

Ensimmäinen konsertti remontoidussa konserttisalissa 26.1.20 oli omistettu Arvo Pärtin musiikille. Arvo Pärt täyttää vuonna 2020 85 vuotta.





2019

 • Ene Salumäe sai Aino Kallas -palkinnon
Viro-säätiön jakama vuoden 2019 Aino Kallas -palkinto ojennettiin 12.11. urkutaiteilija Ene Salumäelle kulttuurisillan rakentamisesta Suomen ja Viron välillä.
Katso ETV:n uutinen tai kuuntele Klassikaraadion haastattelu!
• Järvenpään kirkkokuoro vietti 70-vuotissynttäreitään Järvenpään kirkossa sunnuntaina 13.10.19
Kuoro on hiukan vanhempi kuin Järvenpään seurakunta, sillä se perustettiin Seurakuntatalon kuorona vuonna 1949. Nimi muuttui Järvenpään kirkkokuoroksi seurakunnan itsenäistyttyä Tuusulasta vuonna 1952. Kuoroa ovat johtaneet opettaja Ilmari Kokkonen (1949-54) ja kanttorit Olavi Rahkonen (1954-57), Aulis Jääskeläinen (1957), Antti Kuisma (1958-71), Jorma Savolainen (1971-75), Juhani Haapasalo (1975-82), Timo Olli (1982-84), Katri Takala (1984-2017) ja Toni Hintsala (2017-). Juhlakonserttiin kuoro tilasi Juhani Haapasalolta laulusarjan Pekka Kivekkään runoihin, Toukka - Tie - Lapsi.

 
Konsertin jälkeen siirryttiin juhlakahville Kirkonkulman juhlasaliin, jossa kuoro myös harjoittelee. Kuvassa oikealla kuoron pitkäaikaisin johtaja Katri Takala ja kymmenes johtaja Toni Hintsala.

• Eero Annalan (1960–2018) muistokonsertissa 29.8. Keravan kirkossa soittivat hänen kurssitoverinsa Kari Vuola ja Markku Hietaharju. Konsertissa kuultiin Eeron ohjelmistossa usein olleita, hänelle läheisiä urkuteoksia. Karin osuutena olivat Bachin Contrapunctus I d-molli (Die Kunst der Fuge), urkukoraali Schmücke dich, o liebe Seele ja Fantasia ja fuuga g-molli. Markku soitti ranskalaista, Louis Viernen Arabesquen ja César Franckin Grande Piece Symphoniquen. Kirkko oli täynnä Eeroa muistavia. Eero Annala toimi Keravan seurakunnan kanttorina vuodesta 1990 alkaen. Hänen aikanaan sekä kirkko että kappeli saivat uudet urut. Katso tästä video, jolla Eero esittelee kappelin juuri valmistuneita urkuja jouluna 2014.


• Risto Ainalin urkukoraaleita ilmestyi kokoelmana
• Capella reader saatavilla myös iOS:lle ja Androidille
• Uusia urkukouluja ja teoksia nuorille
• Laulusarja Siionin virsistä sai ensiesityksen Turun taidekappelissa kynttilänpäivänä 3.2.2019. Esa Ruuttunen ja Risto Lauriala esittivät sarjan Vaivatun vaellus keväällä myös Helsingin Lauttasaaren kirkossa (7.4.) ja kesän Herättäjäjuhlilla Nivalan kirkossa 5.7.2020.
Nivalassa julkistettiin myös tuore levytys (HYCD 040). Sarjan esitykset jatkuivat syksyn korvalla Suomussalmen kirkossa (29.8.), Rovaniemen kirkossa (30.8.), Kolarissa (1.9. Pyhän Laurin kappeli Ylläksellä) ja Oulussa (2.9. Pyhän Andreaan kirkko) sekä edelleen Joensuussa, Vantaan Hämeenkylässä ja Helsingin Myllypuron kirkossa. Esitys Kuopion Puijon kirkossa 15.3.20 peruuntui pandemian takia mutta toteutui Järvenpään kirkossa 4.8.20.
• Musiikkia messuun ilmestyi Sulasolilta
• Nettivirsikirja sai uuden ulkoasun

Helsingin Urkupäivät 28.3.-1.4. päättyivät juhlavasti nuorten urkureiden konserttiin Pakilan kirkossa. Konsertissa esiintyi eri musiikkiopistojen oppilaita, ohjaajina mm. Susanne Kujala, Tomi Satomaa ja Kaisa-Leena Hannikainen. Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtorin Riitta Poutasen juontamassa tilaisuudessa julkistettiin samalla neljä uutta pedagogista julkaisua, joiden ohjelmistoa myös kuultiin. Kuvassa illan nuoret taiteilijat vastaanottamassa järjestäjien ja runsaslukuisen yleisön kiitokset.



Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät pidettiin maaliskuun lopussa Helsingissä.

• Lapualla juhlittiin Viron itsenäisyyspäivää 24.2. •
Elke Unt soitti Suomen suurimmilla uruilla (kuva oikealla) virolaista urkumusiikkia. Konsertin juonsi rovasti Jukka Tupppurainen. Tästä konsertista ei ole taltiointia, mutta Elke Untin ja Suvi Tammisen yhteismusisointia voit kuunnella YouTube-videolta. Elke Untin soittamaa virolaista urkumusiikkia löytyy niin ikään YouTube-kanavilla.

MuseScore-nuottiohjelma päivittyi. MuseScore julkisti version 3 parahiksi jouluaattona. Lue lisää diginuottureista sekä siitä, milloin käyttäjän kannattaa päivittää ohjelmaversionsa.

2018


Nicholas Söderlund ja Jonna Vartiainen (kuvissa yllä) kantaesittivät kolme uutta joululaulua, jotka olen säveltänyt Pekka Kivekkään runoihin. Ensiesitys oli Nurmijärven kirkon adventtikonsertissa su 2.12.2018 klo 19. Toistamiseen laulut kuullaan Tarvasjoen kirkossa pe 14.12. klo 19. Konsertin urkurina oli Kari Vuola. Konsertissa kuultiin ensi kertaa myös Fuuga a-molli uruille. (Videoklippi harjoituksista Nurmijärven kirkossa.)

Järvenpään kirkko 50 vuotta adventtina 2018
• 50-vuotiasta kirkkoa ja urkuja juhlittiin monin tavoin. Tuomiosunnuntaina 25.11. klo 18 Canzonetta Nova -kuoro Anne Viljamaan johdolla lauloi Viernen Messe solennellen, urkurina Pétur Sakari. Adventin juhlamessussa saarnasi piispa emeritus Eero Huovinen.
  

Kari Jussila 75. Juhlakonsertti Finladia-talossa 11.11.  Ville Urponen, Daniel Zaretsky ja Olli Porthan.

 Eero Sipilän (1918-1972) syntymästä 100 vuotta.
Urkuri Peter Peitsalo ja Suomalainen kamarikuoro, joht. Eric-Olof Söderström, esittivät Eero Sipilän keskeiset kuoro- ja urkuteokset Meilahden kirkossa sunnuntaina 28.10. klo 18.

Toivo Kuulan (1883-1918) keskeisiä teoksia (mm. Stabat mater) esitettiin Kallion kirkossa 28.10. klo 18.

Järvenpään Kamarikuoro täytti 40 vuotta
Järvenpään Mieslaulajat täytti 70 vuotta


 Roman Toi (1916-2018) oli laajalti tunnettu virolainen kuoromaestro, säveltäjä ja urkuri. Sotien jälkeen hän emigroitui Kanadaan, mutta piti kiinteää yhteyttä kotimaahansa vieraillen Virossa säännöllisesti. Myös Suomessa Toi oli tunnettu ja arvostettu. 30.9. järjestetty muistokonsertti on edelleen kuultavissa Klassikaraadiossa.

Myös tältä sivulta löydät lisää Roman Toin elämäntyöstä.

 Sibelius-nuottiohjelmasta ilmestyi ilmaisversio
- Jo 25 vuotta digitaalisen nuotinkirjoituksen johtaviin tietokoneohjelmiin kuulunut Sibelius uudisti jakeluaan. Uutta on nyt ilmaisversio Sibelius First. Entinen maksullinen mutta edullinen First jatkaa pelkällä Sibelius-nimellä, ja ohjelman täysversion nimi on nyt Sibelius Ultimate. Uusi First on samalla reader-ohjelma, jolla voi avata kaikki Sibelius-dokumentit.

Kirkkomusiikin päivää vietettiin 19.9.
- Ensimmäistä kirkkomusiikin päivää vietettiin keskiviikkona 19. syyskuuta. Päivän tavoitteena on lisätä kirkkomusiikin näkyvyyttä ja kuuluvuutta ja kutsua uusiakin ihmisiä kirkkomusiikin pariin kuten kuorotoimintaan.
 
• Mäntsälän kirkkokuoro juhli 100-vuotissyntymäpäiväänsä helatorstaina 2018. Kuoron perustamisesta päätettiin jo vuonna 1916, mutta väliin tulleet vaikeat ajat viivyttivät perustamistoimia kahdella vuodella. Kuorolla on ollut vain kolme pidempiaikaista johtajaa, kanttorit Väinö Seppä, Kalevi Elomaa ja Johanna Linna. Kanttorien vaihtuessa kuoroa ovat johtaneet lyhyitä aikoja muutamat muutkin, mm. Hannu Salmenkallio nuorena, vasta valmistuneena kanttorina vuonna 1959. Kuoron perustamisen "kummina" oli Mäntsälän kirkkoherrana vuosina 1916-1936 toiminut Kustaa Hallio. Hän piti jumalanpalveluksen musiikista huolehtimista ensiarvoisen tärkeänä. Hallio tunnetaan uraauurtavasta tutkimuksesta Suomalaisen virsikirjan virret (SKS 1936).
    
Juhlakonsertin johtivat kanttorit Johanna Linna ja Enni Pöykkö. Konsertissa soi myös Johanna Linnan Kuoromessu n:o 2. Kuoro on myös levyttänyt Linnan jouluajan kantaatteja.

• Roman Toi (1916-2018) kuoli 7.5.2018 lähes 102 vuoden iässä kotonaan Kanadan Torontossa. Sotien jälkeen Kanadaan emigroitunut Roman Toi oli laajalti tunnettu virolainen kuoronjohtaja, urkuri ja säveltäjä. Toin urkuteosten julkaisu ilmestyi vuonna 2013 ja saatavilla on myös äänite. Yhteiskustannus on julkaissut suomeksi Roman Toin kantaatin Sua kiitämme (Sind täname) kuorolle SATB ja uruille (YK n:o 164).

• Buxtehuden Membra Jesu nostri
Sibelius-Akatemian laulun, vanhan musiikin ja kirkkomusiikin ja urkujen aineryhmien yhteistyönä soi Diderich Buxtehuden kantaattisarja Membra Jesu nostri Helsingin musiikkitalon Organo-salissa to 19.4. klo 18

• Uutta passiomusiikkia:
- Säde Bartling: Passiodraama kahdelle kuorolle Helsingin Kallion kirkossa 27.3. klo 19.
- Osmo Honkanen: Passio Matteuksen mukaan Tampereen tuomiokirkossa 30.3. klo 18.

• Paastonajan lauantaikonsertit Tarton Jaanin kirkossa olivat tavoitettavissa vaikkapa junalla!

• Helsingin Urkupäivät ja Bach 333
Organum-seuran vuosittain järjestämät Helsingin Urkupäivät osuivat tällä kertaa lähelle juhlittavan säveltäjän, J.S. Bachin synttäreitä.

Katedraali soi Turussa 5.-11.2.
Musiikkia Cyrillus Kreekin Requiemistä Jyrki Linjaman Laestadius-oopperaan kuultiin Turun tuomiokirkossa. Jyrki Linjaman ooppera myös taltioitiin ja se radioidaan 17.2. klo 19 Ylen ykkösellä sekä on sen jälkeen kuultavissa Yle Areenassa.

Ulf Långbackan säveltämä Moninaisuuden ajan messu televisioitiin Turusta 11.2. Messun tv-taltiointi oli kuukauden ajan katsottavissa Yle Areenassa.
 
Kanttoripäivät Tapiolassa
Parin vuoden välein vuodesta 2002 järjestetyt valtakunnalliset kanttoripäivät olivat ensi kertaa kaksikieliset. Espoossa 6.-8.2. järjestettyjen päivien teema oli Anna sen soida! - Låt den klinga! Päivien yhteydessä julkistettiin myös vuoden kanttorin valinta. Vuoden kanttori 2018 on Ismo Savimäki.
Vaan muistatko vielä ne ensimmäiset kanttoripäivät Järvenpäässä helmikuussa 2002!



2017

Olli Porthan sai juhlakirjan
Sibelius-Akatemia ja Organum-seura ovat julkaisseet juhlakirjan joulukuussa 60-vuotta täyttäneen professori Olli Porthanin kunniaksi. Ars et usus musicae organicae on Jan Lehtolan ja Peter Peitsalon toimittama, ja muhkean juhlapaketin kirjoittajina on parikymmentä koti- ja ulkomaista asiantuntijaa ja kulttuurivaikuttajaa. Kirja on saatavilla Ostinatosta.

• Hymnipäivä Helsingissä

Hymnarium-hankkeen tavoitteena on julkaista noin 130 hymniä sisältävä hymnikokoelma suomeksi käännettyjä keskiaikaisia latinankielisiä hymnejä. Hankkeen "väliraporttina" järjestettiin Studium Catholicumissa Helsingissä 21.11. seminaari, jossa hanketta esiteltiin. Hyvä syy kokoontua juuri Studium Catholicumissa oli hankkeen valmistelun aikana selvinnyt kiintoisa seikka, että Suomessa käsikirjoituksina säilyneet hymninuotit ovat yleensä yhteneväisiä dominikaaniveljestön aineiston kanssa. Dominikaanisesta rukoushetkiperinteestä ja hymnisävelmätraditiosta alustikin veli Marie-Augustin OP. Hymnarium-hankkeen työskentelystä ja löydöistä kertoi Osmo Vatanen ja hymnisävelmistä ns. turkulaisissa reformaatioajan käsikirjoituksissa Jorma Hannikainen. Kiintoisan päivän päätteeksi hankkeessa suomentajana toimiva Pekka Kivekäs esitteli latinankielisten hymnien kääntämistä suomeksi ja laittoi osallistujat myös laulamaan. Tähtäimessä on julkaisu vuoden 2018 aikana. Työryhmän puheenjohtajana toimii Jouko Martikainen ja sihteerinä Osmo Vatanen, ja mukana on useita musiikin ja kielen asiantuntijoita kuten Samppa Asunta, Tuomo Nikkola, Hilkka-Liisa Vuori ja Jorma Hannikainen.

• Reformaation merkkivuosi 2017 tuotti myös uutta musiikkia. Oheisella YouTube-videolla soi Elke Untin säveltämä Psalmi 46, joka sai ensiesityksensä Tarton Peetrin kirkossa 31.10. vietetyssä uskonpuhdistuksen muistopäivän messussa. Video on kuvattu Tarton Paavalin kirkon uusien Paschen-urkujen ääressä. Solistina laulaa Atlan Karp ja urkuja soittaa säveltäjä Elke Unt.


• Capella-nuotinnusohjelmasta ilmestyi myös Mac-versio

 • Ilmari Krohn 150 vuotta -juhlaseminaari pidettiin Helsingissä 8.11.

 • Martti Laitisen kirkkomusiikin taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin
Sibelius-Akatemian ensimmäinen kirkkomusiikin taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin 23.9.
Martti Laitisen tutkinnon otsikko on Liturgisen musiikin suunnittelu ja toteutus taiteellisesti hedelmällisessä vuorovaikutuksessa jumalanpalveluksen muun sisällön kanssa.
 
• Andres Lemban Orelimissa ja Celia Roosen Eesti karjaselaulude süit orelile ja häälele saivat ensiesityksensä kesällä sekä Virossa että Suomessa. Ajankohtainen julkaisu on myös Veljo Tormisin Kolmteist pilku oreli poole. Lue lisää!


• Reformaation merkkivuosi jatkui läpi syksyn.
Monen festivaalin teemoissa yhdistyivät tänä vuonna Reformaatio 500 ja Suomi 100. Espoossa vietettävä Urkuyö ja aaria tarjosi kesän alkajaisiksi Kari Tikan Luther-oopperan ja runsaasti suomalaista musiikkia pitkin kesää.
• Kirkon musiikkijuhlat 19.-21.5. saatiin viettää aurinkoisessa ja lämpmässä kesäsäässä. Vuoden kanttorin julkistus tapahtui juhlien avajaisissa. Vuoden Kanttori 2017 on Marko Hakanpää.

• Lohjan rovastikunnassa vietettiin reformaation juhlavuoteen liittyvää seminaari-iltaa ja juhlamessua toukokuun alussa. Messuun sunnuntaina 6.5. klo 18 Lohjan kirkkoon oli tilattu musiikkia seurakunnan kanttorilta Harri Kerkolta ja lehtori Juhani Haapasalolta. Sävellystilaukset korostivat luterilaisen liturgisen musiikin erityisiä tehtäviä: Jumalan sanan julistamiseen osallistumista ja tähän viestiin vastaamista. Uudet sävellykset liittyivät päivän psalmiin, epostolaan ja evankeliumiin, ja seurakunnan yhteiset virret saivat tuekseen ja värikseen vuoroveisuuta, johon puolestaan urkujen perinteisen tehtävän rinnalla liittyi myös muita soittimia. Messun musiikkia olivat toteuttamassa seurakunnan kamariorkesteri, Collegium Musicum, urkurina Vihdin seurakunnan kanttori Kaisa-Leena Hannikainen sekä Espoon hiippakunnan kanttorikuoro, Kamarikuoro Gloria, jota johti Helsingin tuomioseurakunnan urkuri ja kuorokapellimestari Seppo Murto.
• Porvoon tuomiokirkon vieressä on 1700-luvun puolivälistä seissyt puinen Pikkukirkko, alkuaan kaupungin suomenkielisen väestön oma jumalanpalvelushuone. Se on saanut palvella kuin huomaamatta, ajan muutoksia uhmaten, ja niinpä kirkkoon vuonna 1887 valmistuneet pienet urut ovat säilyneet, kun taas tuomiokirkossa on ollut tänä aikana jo neljät urut.

Kangasalalaisen B.A. Thulén rakentama soitin on kaunisääninen ja pienestä koostaan (vain yksi sormio) huolimatta tilansa täyttävä. Urut otettiin käyttöön 20.4.1887. Samalla päivämäärällä vuonna 2017 vietettiin Porvoossa urkujen 130-vuotisjuhlaa. Kanttori Jarkko Yli-Annalan kirjoittaman esittelytekstin mukaan urut rakennettiin parvelle, mutta kun parvi purettiin 1970-luvulla, urkujen sijoituspaikaksi tuli kirkon takaosa. Samalla jalkioon lisättiin matala Subbas-äänikerta ja puisen Gedackt-huilun tilalle vaihdettiin metalliset pillit, nekin vanhasta soittimesta Helsingin pitäjän kirkosta. Muuten soittimen dispositio on alkuperäinen. Tuhdin prinsipaalikuoron (8, 4 ja 2-jalkaiset) väriläiskänä on Qvinta, ja huilujen (Flöjt harmonique ja Gedackt) vastapainona on viuluäänikerta Fugara. Kaikesta tästä syntyy monipuolinen sointikirjo, ja urut toimivat yhtä lailla konserttisoittimena kuin erinomaisena säestysinstrumenttina. Live-videolla soittavat Porvoon kanttorit Mikael Helenelund (alku Conrad Greven Fuugasta D-duuri ja katkelma Toivo Kuulan Preludista e-molli), Jarkko Yli-Annala (päätös Juhani Haapasalon urkukoraalista Katseesi nosta yli maan) ja Reidar Tollander, joka myös säesti Jarkko Yli-Annalan johtaman Varia Voce -kuoron Léo Delibesin Messe Breven esitystä.

• Lapuan tuomiokirkon kuoro on kanttori Riitta Jukkolan johdolla julkaissut uutuuslevyn nimeltä Toivoni maa. Otsikko viittaa paitsi yhteen äänitteen virsistä myös levyn perusteemaan: se sisältää erityisesti surutilanteessa laulettua ja soitettua musiikkia. Levyä voi kuitenkin kuunnella missä tilanteessa tahansa. Se on nimensä mukaisesti toivoa tuova, suorastaan terapeuttinen kattaus. Levy sisältää pääosin suomalaista, tuttuakin ohjelmistoa, jonka parissa kuoro yltää todella koskettavaan ja lämpimään ilmaisuun. Kokonaisuuteen kuuluu myös ensilevytyksiä, jotka tarjoillaan sopivasti annosteltuna. Mukana ovat myös Lapuan musiikkiopiston nuoret, taitavat soittajat, niin soolotehtävissä kuin kamariorkesterina. Orkesterin johtaja Anu Haavisto saa nuorten kamariorkesterin soimaan suloisesti ja samalla tavoin rauhallisesti hengittäen kuin kuoro; itse asiassa koko levyn ilme on levollinen ja silti eteenpäin virtaava. Reilun tunnin kuuntelukokemuksen jälkeen tuntee todella tulleensa ravituksi, jos kohta tätä mannaa olisi halukas nauttimaan vaikka heti enemmänkin!

On mainio oivallus, että levyn solisteina esiintyvät nuoret instrumentalistit, viulisti Anniina Kivimäki ja pasunisti Valtteri Kosola. Valtterin pasuunasoolo Jukka Kankaisen teoksessa In memoriam on värisyttävä, ja Anniinan esitys Mikko Tienhaaran meditaatiosta Vieraina ja muukalaisina kirkkaan lohduttava. Levyn urkurina soittaa hienostuneesti Eliina Somppi, eikä sovi unohtaa kauniin levykannen kuvaajaa, kuoron alttoa Eeva-Liisa Övermarkia. Äänitys on Jouko Aheran, ja graafiset työt Katri Ylituomaalan. CD:n vihkonen sisältää myös Riitta Jukkolan kirjoittaman esittelyn lapualaisesta hengellisestä musiikkikulttuurista ja musiikkiterapeuttien Risto Jukkolan ja Katri Karhusen tekstin musiikista surun kohdatessa.
 

• Organum-seuran kiertopalkinto jaettiin Helsingin urkupäivien yhteydessä. Palkinnon sai tänä vuonna Länsi-Helsingin musiikkiopisto, joka on satsannut lasten ja nuorten urkujensoiton opiskeluun hankkimalla omat urut.
Kuvassa seuran puheenjohtaja Tomi Satomaa ojentaa kiertopalkinnon Länsi-Helsingin musiikkiopiston rehtorille Riitta Poutaselle, jonka mukana palkinnosta iloitsivat opiston urkujensoiton opiskelijat ja heidän opettajansa Susanne Kujala.
Palkinnon luovutus tapahtui Johanneksen kirkossa 4.3. urkutaiteilija Ville Urposen konsertin alkajaisiksi.

• Pentti Pellon uusi kirja Hyvä, paha urkujenuudistus julkaistiin Helsingin urkupäivien yhteydessä 3.3. Musiikkitalon Organo-salissa pidetyn urkufoorumin yhteydessä.

• Virsikirjan lisävihko otettiin virallisesti käyttöön adventtina 2016. Virsikirjan verkkoversio on nyt yhtenäisenä kirkon jumalanpalveluselämän sivulla.

• Nuotinnusohjelmien markkinoilla on ollut viime aikoina hiljaista. Finale, Sibelius ja ilmainen Musescore ovat saaneet päivityksiä, mutta pitkästä aikaa on ilmestynyt kokonaan uusi ohjelma Dorico, joka on nyt jakelussa. Ohjelman hinta sijoittuu haitarin yläpäähän, mutta siihen voi tutustua kuukauden ajan ilmaiseksi.



2016
• Luterilaisia ydinkoraaleita reformaation juhlavuodeksi
- Tutustu Johann Christoph Bachin (1642–1703) urkukoraaleihin ja koraalialkusoittoihin – vaikka jo arvelisit tuntevasikin ne! Aineistoa on transponoitu myös nykyvirsikirjojen sävellajeihin.
• Åbolands svenska kyrkosånskrets vietti 60-vuotisjuhliaan Turun tuomiokirkossa isänpäivänä 13.11.2016.
Juhlakuoro esitti Erik Anderssonin runoileman ja Juhani Haapasalon säveltämän messumusiikkikonaisuuden Se människan.
Kuoroa johti Marjo Danielsson ja urkurina oli Vesa Mäkeläinen. Solisteina lauloivat Hanna Lehtonen ja Harry Dahlström.
• Roman Toi (s. 1916), sotien jälkeen Kanadaan emigroitunut virolainen kuoronjohtaja ja pedagogi, urkuri ja säveltäjä, vietti 100-vuotissyntymäpäiviään 18.6.2016. Maestron syntymäpäivää juhlittiin yhtä lailla Tallinnassa kuin Torontossa ja monella muullakin paikkakunnalla. Juhlahumuun pääsi mukaan myös 30.10. Estonia-teatterin konserttisalissa, jossa Eesti Kooriühing järjesti juhlakonsertin. Se radioitiin suorana ja oli seurattavissa myös internetin välityksellä.
- Tämän palstan toimittajalla oli kunnia tavata säveltäjä Roman Toi Tallinnassa, kun juhlittiin hänen 90-vuotissynttäreitään. Lehtori Erkki Rajamäen kera opastamamme Sibelius-Akatemian opiskelijaryhmän kanssa olimme mukana juhlakonsertissa Tallinnan tuomiokirkossa toukokuussa 2007, tarkkaan ottaen siis vajaan vuoden verran jälkijunassa, mutta sen ansiosta maestro itsekin oli saatu juhlaan mukaan. Toin 95-vuotissyntymäpäiville ilmestyi Piret Aidulon ja Ene Salumäen kahden cd:n levykansio Roman Toi / Orelimuusika. Noin vuosi myöhemmin ilmestyi urkuteosten nuottilaitos. Näistä voit lukea vinkkisivulta. Roman Toin vokaalimusiikista on julkaistu suomeksi ainakin kantaatti Sind täname (Sua kiitämme) kuorolle (SATB) ja uruille (Yhteiskustannus n:o 164).
• Kirkonrotta Luterius seikkailee nyt myös suomeksi
- Elke Unt loi muutama vuosi sitten lastenkirjan hahmon, rotta Luteriuksen, joka ystäviensä kanssa asustaa Tarton Jaanin kirkossa. Luteriuksen seurassa voi keskustella mistä vain - ja tutustua samalla vaikkapa kirkkovuoteen!
• Dieterich Buxtehude (1637-1707) on urkurien kestosuosikki. Vokaalimusiikin esittäminen on ollut hankalampaa nuottien vaikean saatavuuden takia. Ton Koopman on antanut Buxtehude-levytystensä nuottimateriaalin Kansainvälisen Buxtehude-seuran käyttöön ja vapaaseen levitykseen.
• Syyskuussa Helsingissä järjestetyn Harald Andersén -kamarikuorokilpailun voitti latvialainen Youth Choir Kamer.
• Virsikirjan lisävihko ilmestyi keväällä 2016.
• Useista nuotinkirjoitusohjelmista on julkaistu päivitysversioita. Finalen uusi versionumero on nyt 14.5, Sibeliuksen 8.5 ja MuseScoren 2.0.3.
Myös Capella-ohjelman versio 7 on päivittynyt versioksi 7.1 ja julkaistu jälleen myös suomeksi. Jos Capellan versiosi on vaatinut manuaalista operointia nuottivälistyksen säädöissä, versio kannattaa päivittää. Lue lisää tästä.
• Helsingin urkupäivät ja Kirkko soikoon festivaali järjestettiin Helsingissä maaliskuussa. Organum-seura julkisti nuorten urkupedagogista julkaisua varten tilatut teokset konsertissa 6.3.
• Maaliskuussa järjestettiin myös Kuopion Bach-viikko ja Hakunilan seurakunnan musiikkiviikko.
• Sibafest järjestettiin taas tammi-helmikuun vaihteessa Helsingin Musiikkitalossa ja Helsingin kirkoissa. Juhlaviikon messu vietettiin kynttilänpäivänä Temppeliaukion kirkossa. Messun urkuri ja kuoronjohtaja Kent Tritle piti myös mestarikurssin, jonka konsertti oli puolestaan Kallion kirkossa.
• Liturgisen urkumusiikin kansainvälinen konferenssi pidettiin 20.-22.1.2016 Sibelius-Akatemiassa.

2015
• Suvi-Päivi Koski löysi vuonna 1607 Rostockissa painetun suomalaisen virsikirjan kappaleen Saksasta Dresdenistä.


• Kirkkovuoden motetteja -kokoelma (45 tekstimotettia) ilmestyi. Lue lisää!

Näyte Juhani Haapasalon motetista loppiasena. "Tästä alkoi osaltani tekstimotettien säveltäminen jouluna 1975."

• Harald Andersénin musiikkikirjasto lahjoitettiin Sibelius-Akatemialle

• Marko Kupari levytti Jämsän uruilla
Jämsän seurakunnan kanttori, urkutaiteilija Marko Kupari esittelee Jämsän kirkon vuonna 1934 rakennetut urut marraskuussa 2015 ilmestyneellä äänitteellä Laudatio trinitatis. CD:n nimi viittaa Einojuhani Rautavaaran kolmiosaiseen urkuteokseen, joka aloittaa levyn. Kun 1930-luvun suomalaisilla arvosoittimilla levytetään usein romantiikan ajan urkuteoksia, Marko Kupari on tehnyt hienon palveluksen 1900-luvun urkumusiikille ja Jämsän kirkon upeille uruille, jotka sopivat erinomaisesti yhteen. Rautavaaran lisäksi levyllä soi kaksi Väinö Raition teosta (Umbra beata ja Canzone), Väinö Haapalaisen Passacaglia ja kolme Kai Niemisen uutuutta. Jyväskyläläistä Kai Niemistä (s. 1953) voisi pitää levyn nimikkosäveltäjänä, sillä Marko Kupari on kantaesittänyt Niemisen kaikki kolme urkuteosta. Säveltäjän ja urkutaiteilijan yhteistyö on ollut tiivistä, ja niinpä on lupa olettaa, että Kuparin tulkinnat antavat autenttisen kuvan Niemisen teoksista.  Näistä laajin, levyn päättävä Preghiera (di Francesco di Assisi) [Franciscus Assisilaisen rukous] on sävelletty Jämsän kirkon Kangasala-urkujen 80-vuotisjuhlaan vuonna 2014. Lisätietoa taiteilijoista ja levystä www.pilfink.fi
• Järvenpään kanttorit levyttivät
Järvenpään seurakunnan nykyiset ja pari entistäkin kanttoria tallensi musiikkimaisemiaan cd-levylle. Maisema-levyn pääosassa ovat kuitenkin Järvenpään kirkon urut. Ne valmistuivat vuonna 1968 ja alkavat olla lajissan jo historialliset. Kirkon hyvä akustiikka suosii niin ikään urkujen sointia, jota näin haluttiin tallettaa myös kodeissa kuultavaksi.

Kuvassa vas. kanttorit Juhani Haapasalo (vv. 1975-83), Mikko Haapaniemi, Elina Rantamäki, Katri Takala, viulutaiteilija Johanna Ellenberg-Haapaniemi ja kanttorit Erkki Rajamäki (vv. 1984-2012) ja Heikki Ruokonen, joka aloittaa levyn improvisaatiollaan virrestä Kiitos nyt Herran. Levyn nimi Maisema viittaa Tuusulanjärven maisemaan, jota on levykansioon valokuvannut Tero-Pekka Lehtonen, ja myös järvenpääläiseen kulttuurimaisemaan, jonka perinteitä levyllä jatkavat säveltäjät Mikko Haapaniemi ja Juhani Haapasalo sekä runoilija Otto Pulkkinen.
Kuva Jaakko Harjuvaara.
Maistiaiset levystä avaat Youtube-videosta https://youtu.be/sZVvubdmdVQ

• Uusikaupunki juhlii urkujaan
Uudenkaupungin uuden kirkon Marcussen-urut täyttävät tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuoden konserttisarjan huipentumiin kuului Kalevi Kiviniemen kantaesitys juuri 80-vuotta täyttäneen säveltäjä Aulis Sallisen uudesta urkuteoksesta Variazioni per Organo ”muunnelmi uruil”. Tietoa uruista avaat Sibelius-Akatemian Historiallisten urkujen sivuilta.

• Dokumenttielokuva uruista ja urkureista
- Ensiesitykset Tallinnassa ja Viljandissa

• Tartossa juhlittiin
- Tarton Paavalin kirkko (Pauluse kirik) kiinnostaa suomalaisia jo siksi, että sen arkkitehti on Eliel Saarinen. Tuskin on kummankaan merkkirakennuksen arvoa alentavaa, jos todetaan, että Helsingin rautatieasemassa ja Tarton Paavalin kirkossa on rakennuksina paljon yhteisiä piirteitä. Paavalin kirkon laaja restaurointityö on valmistunut, ja samalla kirkko sai uudet urut. Tätä juhlittiin Tartossa 12.–13.9.2015. Lauantain 12.9. juhlamessua voit viettää edelleen seurakunnan YouTube-linkistä. Kirkon uudelleenvihkimisen musiikin runkona oli Mart Jaansonin Psalmi 84. Lauantai-illan konsertissa esitettiin Rudolf Tobiasin oratorio Joonan lähettäminen. Sunnuntain messussa klo 10 messun musiikin runkona oli Charles Gounod'n Messe solennelle kuorolle, solisteille ja uruille, ja urkukonsertissa klo 17 uusia Paschen-urkuja soittivat Kristel Aer, Göran Grahn, Anna Humal, Hardo Kriisa ja Urmas Taniloo. Paavalin kirkon alttaritaulun tekijä on Kuutti Lavonen.
- Heinäkuun alussa vietettiin Tarton Jaanin kirkon restauroinnin valmistumisen 10-vuotisjuhlaa. Juhlamessuun 1.7.2015 seurakunta tilasi psalmimusiikkia Juhani Haapasalolta psalmin 26 tekstiin, Herra, minä rakastan temppeliäsi, sinun kirkkautesi asuinsijaa. Psalmin solistitriona lauloivat sopraanot Laili Jõgiaas ja Karmen Puis sekä baritoni Atlan Karp (ks. kuvaa keskellä). Soitinyhtyeessä soittivat  Lande Lampe-Kits (huilu), Maimu Kaarde (oboe), Paul Tarand (trumpetti), Elle Fuchs (fagotti), Ranno Tamm (viulu) ja urkurina Elke Unt (kuvassa urkujen ääressä). Juhlavieraitten joukossa (kuva oik.) veisasi myös Helmuth Gripentrog, joka yhdessä Kalevi Mäkisen kanssa on vastannut Paavalin kirkon urkujen äänitystyöstä. Jaanin kirkon juhlamessu on nähtävissä YouTube-linkissä.

Kuvat Helmuth Gripentrog (vas.) ja Gabriela Liivamägi
– – –
• Guillaume-Gabriel Nivers (n. 1632–1714) on soitetuimpia ranskalaisen barokin säveltäjiä myös Suomessa. Niversin urkuteosten sävelmälähteet ovat nyt ensi kertaa helposti löydettävissä, kun Kati Hämäläinen julkaisi keväällä 2015 Sibelius-Akatemian Docmus-julkaisusarjassa kriittisen edition Ranskan barokin gregoriaanisia sävelmiä Guillaume-Gabrien Niversin kirjoista (Docmus-tohtorikoulun julkaisuja n:o 6). Julkaisu mahdollistaa mm. Magnificat-laulujen, hymnien ja messusävelmien alkuperäisen alternatim-esittämisen yhdessä urkujen ja kuoron kesken. Julkaisu on saatavilla painettuna mm. Ostinato-nuottikaupasta.

• Ines Maidre, Arete Teemets ja Tobias
- Lisää Rudolf Tobiasista Viro-sivulla

• Keravan siunauskappeli sai uudet urut
Vuosien odotuksen jälkeen Keravan kappelissa soivat taas varta vasten kappelitilaan suunnitellut ja rakennetut urut. Veikko Virtasen rakentamon soitin saapui Keravalle maarraskuussa, ja urkujen pystytys ja äänitys valmistuivat jouluksi. Eero Annala soitti urkuja ensi kertaa julkisesti lauantaina 20.12. Urut siunattiin käyttöönsä 8.2.2015, kynttilänpäivänä.

Soittimen esikuva on ranskalaisessa Cavaillé-Coll -urkuperinteessä, ja se tuntuu toimivan erityisen hyvin Keravan siunauskappelin hyvässä akustiikassa. Urut ovat 11-äänikertaiset ja soivat näinkin pieninä samalla täyteläisesti ja pehmeästi. Prinsipaalikuoro ulottuu 2-jalkaiseen tasoon ja huiluperhe alkaa matalasta 16-jalkaisesta tasosta. Täydentävien viuluäänikertojen lisäksi kieliäänikerta oboe/fagotti tuo väriä niin sooloihin kuin satsiin ja myös jalkion bassoon. Urkujen ensimmäisessä vihkiäiskonsertissa kynttilänpäivänä 8.2. esiintyivät Eero Annala ja Janne Kaksonen ja viikkoa myöhemmin 15.2. Olli Pyylampi, joka on toiminut urkuhankkeen ulkopuolisena asiantuntijana. Marianpäivän konsertissa 22.3. esiintyivät Markku Mäkinen, Mia Huhta ja Teppo Ali-Mattila ja Sibelius Keravalla -viikon konsertissa 25.4. Kari Vuola ja Nicholas Söderlund.
• avaa uutisia vuosilta 2002-2014 •