^
Kouvola-Kuopio-Iisalmi-Kajaani
• Kouvola
• Harju
• Multamäki
• Selänpää
• Vuohijärvi
• Kirjokivi
• Hillosensalmi
• Voikoski
• Mouhu
• Kinni
• Varpanen
• Mäntyharju
• Mynttilä => Ristiina
• Hietanen
• Otava => satama
• Vuolinko
• Mikkeli
• Hiirola
• Kalvitsa
• Haukivuori
• Kantala
• Lamminmäki
• Pieksämäki => Jyväskylä ja Joensuu
• Haapakoski
• Suonenjoki => Iisvesi
• Salminen
• Kurkimäki
• Kuopio
• Toivala
• Siilinjärvi => Joensuu
• Pöljä
• Alapitkä
• Lapinlahti
• Peltosalmi
• Iisalmi => Ylivieska
• Soinlahti
• Kauppilanmäki
• Sukeva
• Kalliomäki
• Murtomäki => Otanmäki / Talvivaara
• Kajaani
• Kontiomäki

Savon rata valmistui Kouvolasta Kuopioon vuonna 1889. Tästä meni toistakymmentä vuotta, ennen kuin jatko Iisalmeen valmistui (v. 1902) ja vielä pari vuotta Kajaaniin saakka. Asemarakennusten valossa rataosa on vieläkin moni-ilmeisempi, sillä monet vanhat asemarakennukset korvattiin uusilla ja isommilla varsinkin 1930-40 -luvuilla. Näin miltei kaikki Suomen merkittävät asema-arkkitehdit Knut Nylanderista ja Bruno Granholmista alkaen ovat jättäneet kädenjälkensä rataosaan, joka laskutavasta riippuen on lähes 500 kilometrin mittainen. Henkilöjunat pysähtyvät nykyisin vain Mäntyharjun, Mikkelin, Pieksämäen, Suonenjoen, Kuopion, Siilinjärven, Lapinlahden, Iisalmen, Sukevan ja Kajaanin asemilla. Kesäsesongin aikaan myös Hillosensalmelle pääsee junalla.

Vuonna 1923 valmistui poikittaisyhteys Iisalmesta Pyhäsalmeen ja kaksi vuotta myöhemmin aina Ylivieskaan saakka. Rataosan nykyiset asemat ovat:
• Iisalmi
• Runni
• Kiuruvesi
• Pyhäsalmi
• Haapajärvi => Jyväskylä
• Nivala
• Ylivieska
Näiden edelleen henkilöliikenteen piirissä olevien asemien lisäksi rataosalla ovat säilyneet seuraavat asemarakennukset: Oksava, Komu, Lavapuro, Aittojärvi ja Honkaranta, jotka ovat vielä kuvaamatta.