^
Jyväskylään tuli rautatie vuonna 1896. Se rakennettiin lännestä, Haapamäeltä. Näin Keski-Suomesta saatiin yhteys Pohjanmaan radalle. Saman tien rataa jatkettiin pohjoiseen, Suolahden satamaan ja myöhemmin edelleen pohjoiseen, vuonna 1960 aina Haapajärvelle asti, jolloin tavoitettiin yhteys Ylivieskan-Iisalmen rataan. Suolahden jälkeen rakennettiin yhteys itään, Savon radalle. Jyväskylä-Pieksämäki -osuus valmistui kuitenkin vasta vuonna 1918. Viimeisin Jyväskylän ratayhteyksistä on "oikorata" etelään. Rataosa Jyväskylästä Jämsään valmistui 1977. Orivedeltä Jämsään oli paperiteollisuuden tarpeisiin saatu ratayhteys jo vuonna 1950. Näiden ratojen asemat edustavat siten useaa eri aika- ja tyylikautta.

Lännestä: HaapamäkiKeuruuKaletonAsuntaPetäjävesiKintausKuohuVesankaJyväskylä

Itään: VaajakoskiLeppälahtiMetsolahtiLievestuoreNiemisjärviHankasalmiVenetmäkiPaltanenPieksämäki

Etelään: Jämsä • Halli • LänkipohjaTalviainenTorkkeliOrivesi

Pohjoiseen: Leppävesi • Vihtavuori • LaukaaSuolahtiÄänekoski • Hietama • Parantala • Linna • Saarijärvi • Enonjärvi • Kannonkoski • Varanen • Kutemainen • Keitelepohja • Pihtipudas • Alvajärvi • Muuras • Haapajärvi
Tällä rataosalla en ole vielä päässyt matkustamaan kameran kanssa. Jyrki Längman on kuvannut mainion rataosavideon koko osuudelta Jyväskylästä Haapajärvelle. Se nappaa ainakin vilauksen myös asemista seuraavissa kohdin: Leppävesi (10 min.), Vihtavuori (14), Laukaa (20), Suolahti (35), Äänekoski (45), Äänekosken keskusta (48), Hietama (1 tunti), Parantala (1:07), Linna (1:16), Saarijärvi (1:26), Enonjärvi (1.55), Kannonkoski (2:02), Varanen (2:18), Kutemainen (2:35), Keitelepohja (2:42), Pihtipudas (3:02), Alvajärvi (3:12), Muuras (3:28), Haapajärvi (4). Keitele-museon Dm7-museojuna käväisee myös Haapajärven varikkoalueella Haapajärven rannassa. Jyväskylä-Äänekoski -osuuden sähköistys valmistui vuonna 2017.