Urkukirjallisuutta käyttötarpeisiin

Koraalimusiikki

1600-luku

- Samuel Scheidt: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen) ja pieniä urkukoraaleja (Das Görlitzer Tabulaturbuch), Edition Peters

- Heinrich Scheidemann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter

- Matthias Weckmann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter

- Johann Christopf Bach: koraalialkusoittoja (44 Choräle...), Bärenreiter; ks. http://juhaniha.fidisk.fi/jcb/

- Johann Michael Bach: urkukoraaleita, Hänssler

- Dieterich Buxtehude: koraalialkusoittoja, urkukoraaleja, variaatiosarjoja ja fantasioita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Buxtehude/

- Johann Pachelbel: koraalialkusoittoja ja urkukoraaleita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Pachelbel/

- Georg Böhm: urkukoraaleita (Sämtliche werke II), Breitkopf

- F.W. Zachow: urkukoraaleita ja koraalifuugia (Gesammelte Werke I), Breitkopf

1700-luku

- J.S. Bach: koraalikokoelmia:

  • Neumeister-koraalit, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/Neumeister/Taustat.html

  • Orgelbüchlein (pienimuotoisia figuroituja koraaleita)

  • Leipzig-koraalit (suurimuotoisia koraaleita)

  • Clavierübung III (nk. katekismuskoraalit)

  • Schübler-koraalit (sovituksia kantaattikoraaleista)

  • yksittäisiä urkukoraaleita, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#bach

- G.F. Kauffmann: urkukoraaleita (Harmonische Seelenlust), Bärenreiter

- G.Ph. Telemann: urkukoraaleita (Choralvorspiele), Bärenreiter

- J.G. Walther: urkukoraaleita (Choralbearbeitungen), Breitkopf

- J.L. Krebs: urkukoraaleita (Sämtliche Werke III–IV), Breitkopf

- suuri joukko Bachin oppilaita ja oppilaanoppilaita

- ranskalaiset mestarit: Couperin, Clerambault, Guilain, Marchand, Nivers, Dandrieu ja D'Aquin (joululaulumuunnelmia)


1800–2000 -luvut

- Joh. Brahms: urkukoraaleita (Sämtliche Orgelwerke), Breitkopf

- Max Reger: koraalifantasioita, urkukoraaleita, pieniä koraalialkusoittoja

- Siegfrid Karg-Elert: urkukoraaleita ja koraalifantasioita

- Hugo Distler, Ernst Pepping, H.F. Micheelsen, Volker Gwinner, Egil Hovland, Mogens Wöldike, N.O. Raasted, Torsten Sörenson, Waldemar Åhlen

- Suomessa mm. Armas Maasalo, Sulo Salonen, Taneli Kuusisto, Viljo Mikkola, Jarmo Parviainen, Eero Sipilä, Asko Rautioaho, Pentti Pelto, Tuomo Nikkola, Risto Ainali, Olli Linjama, Kari Vuola, Martti Syrjäniemi, Harri Viitanen, Kaj-Erik Gustafsson, Juhani Haapasalo

- Virossa mm. Rudolf Tobias, Artur Kapp, Hugo Lepnurm, Roman Toi, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#romantoi

Koraalipohjaisten ja vapaitten teosten välimaastossa on runsaasti liturgisiin sävelmiin, psalmikaavoihin ja näitten moodeihin pohjautuvaa aineistoa, erityisesti pieniä versettejä ja fugettoja (kuten Scheidt, Scheidemann, Frescobaldi, Zipoli, Pachelbel), jota voidaan soittaa originaalissa yhteydessään psalmilauluun tai canticumiin (kuten Magnificat) tai aivan vapaasti.


Vapaat teokset

1600–1700 -luvut

- Freie Orgelstücke alter Meister I–II, Bärenreiter; pääosin 1600-luvun mestareiden preludeita, toccatoja ja fuugia, I osassa suppeahkoja ja pääosin ilman jalkiota, II osassa vaativampia ja laajempia

- G. Frescobaldi: Toccaten... , Fiori musicali ym. (Bärenreiter), koottujen teosten osat 4 ja 5 tarjoavat aineistoa mm. vastausmusiikiksi, ehtoollismusiikiksi ja urkumessuun

- D. Buxtehude: preludit, toccatat, canzonat ym. toimivat myös osasina

- J. Pachelbel: suuri määrä usein suppeita preludeita, toccatoja, fantasioita, fuugia sekä ricercar- ja ciacona-muotoja

- G.Ph. Telemann: elegantteja fuugia, joihin voidaan improvisoida preludi annetun sointukaavan pohjalta (Bärenreiter)

- D. Zipoli: monikäyttäisiä pikku fugettoja, alternatim-aineistoa sekä ehtoollismusiikkia, vrt. Frescobaldi (Willy Müller)

- J. Stanley: Voluntaries I–III (Oxford University Press), moniosaisten teosten osat toimivat myös itsenäisinä, käyttökohteet hyvin vapaat (alkusoitto, päätössoitto, vastausmusiikki, ehtoollismusiikki, toimitusten musiikki)


1800–2000 -luvut

- Boely: Pieces d'Orgue (Schola Cantorum), mm. urkumessuaineistoa

- Boellmann: Heures Mystiques (Enoch), karaktäärikappaleita liturgiseen käyttöön

- Franck: L'Organiste (Enoch), sarjoja eri sävellajeissa kuten barokin mestareilla; löytyy myös osoitteesta http://imslp.org/

- Liszt: Organ Works III (Editio Musica Budapest), pienimuotoista ohjelmistoa

- Mendelssohn: Orgelwerke, esim. sonaattien osia voidaan erottaa itsenäisiksi

- Bruckner: Orgelwerke (Doblinger), suuren säveltäjän pienumuotoisia urkukappaleita

- Emil Sjögren: Legender I–II (Nordiska Musikförlaget), 24:n karaktäärikappaleen sarja eri sävellajeissa; muista myös Otto Olsson

- Max Reger, poikkeuksellisen laaja urkutuotanto

- uusklassikot Distler, Reda, Pepping, Bornefeld, Micheelsen

- ranskalaiset Tournemire, Langlais, Dupré, Messiaen, Alain; kaikilla myös pienimuotoisia teoksia, ks. esim. Alainin koottujen urkuteosten III osa (Leduc)

- pohjoismainen laatukokoelma: Lux aeterna, musiikkia hautajaisiin - mutta käytännössä paljon muuhunkin

- virolaisen urkumusiikin helmiä: • Ernst Miljan • Peeter Südan urkuteokset  • Edgar Arron kansansävelmäsovitukset • Arvo Pärt, Alfred Karindi, Hugo Lepnurm, Roman Toi, Ester Mägi, Anti Marguste, Veljo Tormis*, Erkki-Sven Tüür, ks. http://juhaniha.fidisk.fi/viro.html

- suomalaisen urkumusiikin lyömättömät lähdeteokset: Folke Forsman, Suomalaiset urkusävellykset; Ville Urponen, Intomielisen nuoruuden vääjäämätäntä voimaa - Suomalainen urkumusiikki toiseen maailmansotaan asti

*Veljo Tormis tunnetaan parhaiten kuorosäveltäjänä. Alkuaan urkurin koulutuksen saanut Tormis ei olekaan juuri säveltänyt suoraan uruille, mutta Ene Salumäen sovittama kokoelma Kolmteist pilku oreli poole (Kolmetoista katsetta urkuihin) on oiva johdattaja kansanilmaisun keinovaroihin.