Varpunen ja pikkuvarpunen viihtyvät samoissakin parvissa. Edellisen tunnistat harmaasta päälaesta, jälkimmäisen suklaanruskeasta. Lisäksi pikkuvarpusen oiva tuntomerkki on musta poskilaikku. Varpuset ovat pihapiirien lintuja. Varsinkin talviaikaan niiden seuraan lyöttäytyy tiaisia, tyypillisesti talitiainen ja sinitiainen. Mutta viihtyy varpunen myös mm. vesien äärellä. Pikkuvideoilla pikkuvarpuset nauttivat keinahtelusta Tuusulanjärven rantaruovikossa ja osoittautuvat melkoisiksi akrobaateiksi. Seuraavilla videoilla (alla) kuullaan myös ääniä.

Pikkuvarpusen ääntelyä kuvataan soinnukkaammaksi kuin varpusen, mutta usein on vaikea erottaa ääniä toisistaan. Tässä näytteessä tirskuttelevat molemmat lajit, kunnes pikkuvarpunen intoutuu hetkeksi rastaanomaiseen livertelyyn.

Vihervarpusen saattaa bongata varpusten seurassa, mutta se on peipon sukuinen metsälintu, ja niinpä sen voi nähdä myös punatulkun vierellä kuten pikku videolla (alla). Vihervarpusen kevätlaulu on näitä molempia rikkaampaa livertelyä, mutta sitä pääsee harvemmin kuulemaan. Vihervarpusen kerrotaan myös osaavan improvisoida ja matkia muita. Tavallisimmin vihervarpusen tunnistaa hiukan venytetystä vihellyksestä tsii-(di), jonka päätöstavu voi erottua heikommin. Kutsu voi kuulua myös ylöspäisenä intervallina tai glissandona eli liukuvana äänenä. Kevätlauluna voidaan kuulla myös toistuva säe, usein livertelyä jäsentämässä. Tämä ”kertosäe” on rytmikäs ja päättyy yleensä säkeen matalimpaan säveleen. Vihervarpusen ääniin kuuluu myös hieman rastaan raksutusta muistuttava ”narina”.

Vihervarpunen on peippolintujen pienimpiä mutta varsinkin keväällä äänekäs ja vilkas. Naaras (oik.) on väreiltään hieman hillitympi.

Vihervarpusen perusravintoa ovat puiden siemenet, keväällä männyt ja kuusen, syksyllä koivun ja lepän. Syysmuuttoon valmistautuessa tervalepän siemenet ovat suoranaista herkkua. Alemmilla videoilla vihervarpusparvet nautiskelivat Tuusulanjärven rantalepikon herkkupöydässä ja meidän vajan katolla, jossa syyslehtien seasta tuntui löytyvän naposteltavaa.


Jatka eteenpäin: fasaani, haahka, haapana, haarapääsky, harakka, harmaahaikara, harmaalokki, harmaapäätikka, harmaasieppo, harmaasorsa, helmipöllö, hemppo, hernekerttu, hiirihaukka, hippiäinen, huuhkaja, härkälintu, hömötiainen, isokoskelo, jalohaikara, järripeippo, kaakkuri, kalalokki, kalasääski, kalatiira, kanadanhanhi, kanahaukka, kaulushaikara, kehrääjä, keltasirkku, keltavästäräkki, kesykyyhky, kirjosieppo, kiuru, korppi, koskikara, kottarainen, kuikka, kulorastas, kultarinta, kuovi, kurki, kuusitiainen, kyhmyjoutsen, käenpiika, käki, käpytikka, lapintiira, laulujoutsen, laulurastas, lehtokerttu, lehtokurppa, lehtopöllö, leppälintu, liejukana, liro, luhtakerttunen, meriharakka, merikotka, merilokki, merimetso, metso, metsähanhi, metsäkirvinen, metsäviklo, mustapääkerttu, mustarastas, mustavaris, naakka, naurulokki, niittykirvinen, nokikana, nuolihaukka, närhi, pajulintu, pajusirkku, palokärki, peippo, pensaskerttu, peukaloinen, piekana, pikkujoutsen, pikkukäpylintu, pikkulokki, pikkusieppo, pikkutikka, pikkuvarpunen, pohjantikka, pulmunen, punajalkaviklo, punakylkirastas, punarinta, punatulkku, punavarpunen, puukiipijä, pyrstötiainen, pyy, pähkinähakki, pähkinänakkeli, rantasipi, rastaskerttunen, rautiainen, ruisrääkkä, ruokokerttunen, ruskosuohaukka, rytikerttunen, räkättirastas, räystäspääsky, satakieli, selkälokki, sepelkyyhky, silkkiuikku, sinisorsa, sinisuohaukka, sinitiainen, sirittäjä, suokukko, taivaanvuohi, talitiainen, tavi, teeri, telkkä, tervapääsky, tikli, tilhi, tiltaltti, tukkakoskelo, tundrahanhi, tunturipöllö, tuulihaukka, töyhtöhyyppä, töyhtötiainen, urpiainen, uuttukyyhky, valkoposkihanhi, valkoselkätikka, valkoviklo, varis, varpunen, varpushaukka, varpuspöllö, viherpeippo, vihervarpunen, viiksitimali, viitakerttunen, viitatiainen, västäräkki
- äänet - täydennystä - palaa alkuun -