Isokoskelo on kokonsa puolesta erottuva,
joskin sen ”pikkuveli”, tukkakoskelo, ei ole paljonkaan pienempi.
Kumpikin pesii kernaasti isoilla ja karuilla järvillä. Ensimmäisen
ja kolmannen videon isokoskelot osuivat kameraan Tallinnan
edustalla, Paljassaaren luontopolun varresta muuttomatkalla –
elleivät olekin talvehtineet Suomenlahden sulapaikoissa.
Muuttomatkoilla isokoskelon voi bongata vaikkapa keskeltä
kaupunkia kuten pikkuvideolla Tallinnan vallihaudassa huhtikuun
puolivälissä. Pikkuvideolla voit kuulla myös naaran vienoa
ääntelyä. Koiraan ääntely muistuttaa hieman sinisorsaa.Tukkakoskelo
on isokoskeloa pienempi – ja vielä hiljaisempi. Molemmat viihtyvät
karuilla vesillä, joten Tuusulanjärvi lienee osunut tänä
koskelonaaraan reitille välietappina (alempi pikkuvideo).
Haahka on vielä isokoskeloakin kookkaampi. Sekin viihtyy
videolla Paljassaaren rannoilla ja saattaisi pesiäkin, vaikka
onkin myös ulkosaariston lintu. Suuremman videon haahkat pitivät
siestaa merimetsojen seurassa. Paikalla heinäkuun alussa oli vain
haahkanaaraita ja nuoria yksilöitä, sillä koiraat lienevät jo
palanneet etelämmäs Itämerelle sulkasadon takia. Videolla kuuluu
hetken naaraiden hanhimainen kaakatus, vaikka tuuli vei äänet aika
kuulumattomiin. Pikkuvideon pääosassa on kaksi koirasta. Nyt
ollaan siis keväässä, ja pesintä lienee jo alkanut. Koiraan kumeaa
keväthuutoa vielä tavoittelemme äänitearkistoon.
Harmaasorsapari lipui yllättäen ohi Tallinnan vallihaudan
puistossa. Harmaasorsan nimi on osuva, mutta kauneutta siltä ei
puutu. Kun lintu kohottaa siipiään, tyylikkään harmaan alta
paljastuu hienoja värisävyjä. Toisaalta varsinkin
harmaasorsanaaras sekoittuu helposti sinisorsaan vaikka on tätä
pienempi, kun sen ääntelykin hämää ja muistuttaa sinisorsaa.
Videolla linnut eivät kylläkään ääntele. Suomessa harmaasorsa on
Viroa harvinaisempi.
Haapanapari oli lyöttäytynyt kanadanhanhien seuraan
keväisellä Tuusulanjärvellä. Molemmat voivat myös pesiä
Tuusulanjärvellä. Haapana-koiraan tunnistaa keväisin punaruskeasta
päästä ja kaulasta ja päälaen kellanvalkeasta alueesta. Koiraan
soidinääni on pirteä vihellys (kuuntele näyte äänisivulta tai alemmalta videolta, jolta
tarkoin korvin voidaan erottaa myös naaraan matalia narahduksia).
Koiraan vihellys voidaan merkitä sanalla viuu. Haapanaa
onkin kansankielessä kutsuttu myös viusorsaksi. Tuleeko
nimi haapana puolestaan haapapuun kuoren väreistä?
Sorsien sukukunta on laaja ja siihen kuuluu aika erilaisen
näköisiäkin lajeja kuten pikkuvideon haapanat, sinisorsapoikue ja
joutsenet. Pikkuvideo yllä on Jokelan entisen tiilitehtaan
savilammilta, joista on ajan myötä tullut kuin luonnonpuisto.
Alemmilla videoilla palataan Tuusulanjärvelle. Haapana-koiras
kutsuu puolisoaan, joka saapuukin ja näyttää samalla suunnan.
Pikkulokit lentelevät lähellä veden pintaa. Ne nappaavat
syötäväkseen hyönteisiä. Haapana on sorsien tavoin kasvissyöjä ja
laiduntaa joskus myös pellolla tai jopa kaupunkipuistossa kuten
pikkuvideolla (alla) Järvenpään rantapuistossa. Koiraan sulkasato
on jo alkanut. Syksyä kohti se saa samankaltaisen ruskean
yleisvärin kuin naaras. Pikkuvideolla ei ääntele haapana vaan ohi
lentävä meriharakka.