Kuvaa klikkaamalla soi Jaakko Tuurin Legenda (jh 2008)

 Tallinnan tuomiokirkkoon valmistui vuonna 1878 saksalaisen urkurakentaja Friedrich Ladegastin urut, jotka olivat tuolloin rakentamon suurimpia. Kolmen sormion ja jalkion soittimessa oli neljättäkymmentä äänikertaa. Jo kolme vuosikymmentä myöhemmin urut päätettiin ajanmukaistaa ja laajentaa. Vuosina 1911–1912 kirkon urkurina toimineen saksalaisen Karl Hoyerin mukaan soittimen koneisto oli aivan liian raskas hänen herkälle soittotekniikalleen. Hoyer ehti palata Saksaan ennen uudelleenrakentamisen valmistumista vuonna 1914. Työn teki niin ikään saksalainen Wilhelm Sauer, joka laajensi urut kooltaan kaksinkertaiseksi ja vaihtoi raskaan mekaanisen koneiston ajan tyyliin pneumaattiseksi.

Kokonaisuudesta tuli onnistunut klassisen ja romanttisen perinteen yhdistänyt synteesi. Vuonna 1998 soitin restauroitiin (Christian Schaeffler) vuoden 1914 hengessä, ja se soi edelleen upeasti hyvässä akustiikassa. Restauroinnin jälkeisestä juhlakonsertista tehtiin äänite Orelikontsert Toomkirkus. CD:llä soittavat Hugo Lepnurm, Andres Uibo ja Olli Porthan. Ines Maidre levytti vuonna 2006 Peeter Südan urkutuotannon pääosin näillä uruilla. Martin Rost on julkaissut levytuplan Orgellandschaft Estland ja Scene Tallinna Toomkirik. Jälkimmäisellä soivat Tallinnan tuomiokirkon urut, edellisellä myös kahdeksan muuta historiallista virolaista soitinta. Ene Salumäe on levyttänyt Roman Toin urkuteoksia (Roman Toi Orelimuusika) yhdessä Piret Aidulon kanssa, joka soittaa Kaarlen kirkon urkuja. Saatavilla on sekä levytys että nuottikirja. Tuomiokirkon urkupuolituntinen soi lauantaisin klo 12.


Kaksitorninen Kaarlen kirkko sai tuomiokirkon Ladegast-Saueriakin suuremmat urut vuonna 1923, kun E. F. Walcker rakensi kirkkoon Viron yhä suurimmat urut. Myös Kaarlen kirkon akustiikka on katedraalimainen. Tiistaisin klo 17.30 urut soivat usein Kaarlen kirkon musiikki-illoissa. 15.1.2013 musiikki-illassa julkistettiin Roman Toin urkuteosten nuottilaitos. Saatavilla on myös Piret Aidulon ja Ene Salumäen kahden cd-levyn kansio Roman Toin urkumusiikista.
 
Kristel Aer treenaa Messiaenia

Martin Rostin levyllä Orgellandschaft Estland Kaarlen kirkon Walcker on saanut kunnian aloittaa. Myös seurakunnan musiikkityön omia cd-tallenteita on useita. Oheisessa linkissä soi Kristel Aerin soittamana Karl Hoyerin (ks. esittelyä ylempää!) meditaatio koraalista O Lamm Gottes (kokoelmasta Vier Charakterstücke op. 35; yksityinen live-äänitys huhtikuulta 2009). Urkujen täyskunnostus on valmistunut keväällä 2018.


Jaanin eli Johanneksen kirkko sijaitsee Vapaudenaukion laidalla Tallinnan keskustassa. Kirkko on suosittu myös konserttipaikkana. Jaanin kirkon lehteriurut, jotka rakensi August Terkmann vuonna 1913 – samoihin aikoihin kuin tuomiokirkon urut laajennettiin – restauroitiin 100-vuotisjuhliinsa. Kun tuomirkon uruista puhutaan Ladegast-Sauer -urkuina, myös Jaanin kirkon urkuja voidaan kutsua Normann-Terkmann -uruiksi, sillä Terkmann lienee säilyttänyt edellisten Normann-urkujen äänikertoja ja myös julkisivun luonteen. Jaanin kirkko sai myös barokkiset kuoriurut vuonna 2006 (Haseborg).



Lähellä Vapaudenaukiota, aivan Nigulisten kirkon naapurissa sijaitsee huomaamaton Rootsi Mihkli kirik eli ruotsalaisen seurakunnan Mikaelin kirkko. Samassa kirkossa kokoontuu myös Tallinnan suomalainen seurakunta. Mikaelin kirkon vanhimmat tunnetut urut rakensi Johann Andreas Stein (ks. Kihelkonna) vuonna 1813. Nämä urut soivat nykyisin Käsmun kirkossa, sillä uruista luovuttiin, kun Ernst Kessler rakensi Mikaeliin uudet urut ilmeisesti 1800-luvun puolivälissä. Sota-aikana nämä urut lienee käytännössä jaettu osaksi useampia urkuja. Nykyisin kirkossa soivat vuonna 1950 rakennetut ruotsalaiset urut (Åkerman & Lund), jotka Täbyn seurakunta lahjoitti Mikaelin kirkolle vuonna 2000. Urut edustavat tasokasta urkujenuudistusliikkeen vaihetta ja soivat hienosti juuri tässä kirkossa. Pieni näyte harjoitustilanteesta esittelee urkujen "tyyppisointeja" käheästä principalista yläsävelrikkaisiin huiluihin ja kirkkaasta plenosta aukollisiin soolorekisteröinteihin (jh 2018).


Pyhän Hengen kirkko (Püha Vaimu) sijaitsee vanhankaupungin sydämessä Pitkäkadun (Pikk) ja Püha Vaimu -kadun riteyskohdassa (kuva Ella Haapasalo). Kirkko erottuu kyllä tornistaan, mutta sen sisäänkäynti on aika huomaamaton. Sitäkin rauhoittavampaa on istahtaa kirkon penkkiin ja hiljentyä sen taideaarteiden keskellä. Kirkon urut rakensti August Terkmann vuonna 1929. Kirkossa on säännöllisesti musiikki-ilta maanantaisin klo 18.

Olga Gams treenaa Edgar Arron Maestosoa

Kun Püha Vaimu -katua laskeudetaan kirkolta alaspäin, tullaan Tallinnan katolisen seurakunnan Pietarin ja Paavalin katedraaliille. Myös täällä on August Terkmannin urut, vuodelta 1919.

Youtube / Nada
Olevisten kirkko on useinkin Tallinnaan tulijan ensimmäinen kohde, koska se sijaitsee lähellä satamaa. Olevisten kirkko palvelee nykyisin Tallinnan babtistiseurakuntaa. Korkeasta tornistaan tunnetun kirkon salikin on korkea ja soiva. Kirkko sai tunnetut Walcker-urut vuonna 1842. Vuonna 1914 saman rakentamon piti uudistaa ja laajentaa soitinta, mutta sodan takia työ jäi kesken, yli sadaksi vuodeksi kuin prinssessan uni. Urut soivat silti edelleen upeasti, ja paraikaa suunnitellaan myös kolmannen sormion saattamista taas soivaksi. Ennen tätä soitinta Olevisteen valmistuivat J.S. Bachinkin arvostaman H.A. Contiuksen urut vuonna 1771. Valitettavasti ne tuhoutuivat vuoden 1820 palossa.
YouTube / callmeadmin
 
YouTube / aarepaul
  YouTube / SA Eesti Kunstimuuseum
Nigulisten museokirkko oli aikoinaan jumalanpalveluselämän keskus. Siellä oli jo ainakin 1500-luvulla kahdet urutkin. Viime sodassa kirkko tuhoutui niin perin juurin, että sen rakentaminen uudelleen kesti vuosikymmeniä. Vuonna 1984 se avattiin museona. Kirkon nykyiset urut rakensi Rieger-Kloss. Ne yllättävät uljaalla soinnillaan, jota katedraaliakustiikka vain jalostaa. Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 16 kirkossa soi urkupuolituntinen.

Tallinnan modernistinen Metodistikirkko, joka valmistui vuonna 2000, sai upouudet urut (kuva alla) syksyllä 2011. Urut rakensi belgialainen Guido Schumacher. Ne edustavat saksalaista barokkia. Kirkko on myös ahkerassa konserttikäytössä.
 
Tallinnan metodistikirkon uudet urut ovat kaunis osoitus käytännön ekumeniasta. Hugo Lepnurmin muistolle omistetut urut rakensi belgialainen Guido Schumacherin rakentamo, ja varat hankkeeseen kerättiin laajalti lahjoituksina. Hugo Lepnurmin koraalialkusoitot sisältävä cd on tallennettu näiden urkujen ääressä.

Tallinnan naapurissa, Viimsin kirkossa, joka sekin on uusi, vihittiin käyttöön urut keväällä 2017 (Orgelbau Mühleisen).

YouTube / Stuudio Navona
Tallinnan esikaupunkialueella sijaitsevalla Nõmme Rahu -seurakunnalla on kaksikin kirkkoa ja kolmet urut. Nõmmen tavoitat kätevästi vaikkapa Tallinnan paikallisjunilla.

Junilla ja busseilla on mahdollista tavoittaa suurin osa Viron kirkoista. Ks. tästä juna-aikatauluja! Tästä avaat bussien aikatauluhaun. Viron kirkoista ja uruista olen laatinut epävirallisen nettisivun sekä pienen junakirkkosivun. Viron kirkkojen neuvosto pitää yllä erinomaisia tiekirkkosivuja.