Valitse: Jaani  /  Kaarli  /  Niguliste  /  Püha Vaimu  /  Toomkirik  /  Oleviste 
Muista myös: Metodistikirkko / Nõmme Rahu / Peeteli / Peeter-Pauli / Rootsi Mihkli / Viimsi 


Videolla kuullaan katkelmat Jaakko Tuurin Legendasta ja Ernst Miljanin Preludista A-duuri.

 Tallinnan Toompealla eli tuomiokirkonmäellä sijaitseva tuomiokirkko on Tallinnan vanhin kirkko. Kirkkoon valmistuivat vuonna 1878 saksalaisen urkurakentaja Friedrich Ladegastin urut, jotka kuuluivat jo tuolloin rakentamon suurimpiin. Kolmen sormion ja jalkion soittimessa oli neljättäkymmentä äänikertaa. Kolme vuosikymmentä myöhemmin urut päätettiin ajanmukaistaa ja laajentaa. Vuosina 1911–1912 kirkon urkurina toimineen saksalaisen Karl Hoyerin mukaan soittimen koneisto oli aivan liian raskas hänen herkälle soittotekniikalleen. Hoyer ehti palata Saksaan ennen uudelleenrakentamisen valmistumista vuonna 1914. Työn teki niin ikään saksalainen Wilhelm Sauer, joka laajensi urut kooltaan kaksinkertaiseksi ja vaihtoi raskaan mekaanisen koneiston ajan tyyliin pneumaattiseksi.

Kirkossa edelleen soivista Ladegast-Sauer -uruista tuli onnistunut klassisen ja romanttisen perinteen yhdistänyt synteesi. Vuonna 1998 soitin restauroitiin (Christian Schaeffler) vuoden 1914 hengessä. Restauroinnin jälkeisestä juhlakonsertista tehtiin äänite Orelikontsert Toomkirkus. CD:llä soittavat Hugo Lepnurm, Andres Uibo ja Olli Porthan. Ines Maidre levytti vuonna 2006 Peeter Südan urkutuotannon pääosin näillä uruilla. Martin Rost on julkaissut levytuplan Orgellandschaft Estland ja Scene Tallinna Toomkirik. Jälkimmäisellä soivat Tallinnan tuomiokirkon urut, edellisellä myös kahdeksan muuta historiallista virolaista soitinta. Ene Salumäe on levyttänyt Roman Toin urkuteoksia (Roman Toi Orelimuusika) yhdessä Piret Aidulon kanssa, joka soittaa Kaarlen kirkon urkuja. Saatavilla on sekä levytys että nuottikirja. Tuomiokirkon urkupuolituntinen soi lauantaisin klo 12, ja 28.1.-23 vietettiin urkujen restauroinnin 25-vuotisjuhlaa järjestämällä kolmituntinen urkumaraton.


Kaksitorninen Kaarlen kirkko valmistui vuonna 1870. Kirkko sai tuomiokirkon Ladegast-Saueriakin suuremmat urut vuonna 1923, kun E. F. Walcker rakensi kirkkoon Viron yhä suurimmat urut. Myös Kaarlen kirkon akustiikka on katedraalimainen. Tiistaisin klo 17.30 urut soivat usein Kaarlen kirkon musiikki-illoissa. 15.1.2013 musiikki-illassa julkistettiin Roman Toin urkuteosten nuottilaitos. Saatavilla on myös Piret Aidulon ja Ene Salumäen kahden cd-levyn kansio Roman Toin urkumusiikista. Messut sunnuntaisin klo 10 striimataan suorana YouTuben kautta.
 
Kristel Aer ja Messiaen
Martin Rostin levyllä Orgellandschaft Estland Kaarlen kirkon Walcker on saanut kunnian aloittaa. Myös seurakunnan musiikkityön omia cd-tallenteita on useita. Oheisessa linkissä soi Kristel Aerin soittamana Karl Hoyerin (ks. esittelyä ylempää!) meditaatio koraalista O Lamm Gottes (kokoelmasta Vier Charakterstücke op. 35; yksityinen live-äänitys huhtikuulta 2009). Urkujen täyskunnostus valmistui keväällä 2018. Vuonna 2023 urut viettivät jo satavuotisjuhlaansa.


Jos liikut raitiovaunulla (n:o 3, 4 tai 5), jää pois Vapaudenaukion (Vabaduse väljak) pysäkillä, josta tavoitat helposti Kaarlen ja Jaanin kirkot sekä hieman edempää muutkin vanhankaupungin alueella sijaitsevat kirkot.


Jaanin eli Johanneksen kirkko sijaitsee Vapaudenaukion laidalla Tallinnan keskustassa ja valmistui nopeasti kasvavan kaupungin tarpeisiin vain pari vuotta ennen Kaarlen kirkkoa. Helposti kävellen tai raitiovaunulla tavoitettava Jaanin kirkko on suosittu myös konserttipaikkana. Jaanin kirkon lehteriurut, jotka rakensi August Terkmann vuonna 1913 – samoihin aikoihin kuin tuomiokirkon urut laajennettiin – restauroitiin 100-vuotisjuhliinsa. Kun tuomirkon uruista puhutaan Ladegast-Sauer -urkuina, myös Jaanin kirkon urkuja voidaan kutsua Normann-Terkmann -uruiksi, sillä Terkmann lienee säilyttänyt edellisten Normann-urkujen äänikertoja ja myös julkisivun luonteen. Jaanin kirkko sai myös barokkiset kuoriurut vuonna 2006 (Haseborg).

Urkujen ääressä Kristel Aer ja Kadri Kuks


Lähellä Vapaudenaukiota, aivan Nigulisten kirkon ja sen mahtavan tornin naapurissa sijaitsee huomaamaton Rootsi Mihkli kirik eli ruotsalaisen seurakunnan Mikaelin kirkko. Samassa kirkossa kokoontuu myös Tallinnan suomalainen seurakunta. Mikaelin kirkon vanhimmat tunnetut urut rakensi Johann Andreas Stein (ks. Kihelkonna) vuonna 1813. Nämä urut soivat nykyisin Käsmun kirkossa, sillä uruista luovuttiin, kun Ernst Kessler rakensi Mikaeliin uudet urut ilmeisesti 1800-luvun puolivälissä. Sota-aikana puolestaan nämä urut lienee käytännössä jaettu osaksi useampia urkuja. Nykyisin kirkossa soivat vuonna 1950 rakennetut ruotsalaiset urut (Åkerman & Lund), jotka Täbyn seurakunta lahjoitti seurakunnalle vuonna 2000. Urut edustavat tasokasta urkujenuudistusliikkeen vaihetta ja soivat hienosti juuri tässä kirkossa. Video esittelee urkujen muutaman "tyyppisoinnin" kirkkaasta plenosta yläsävelrikkaisiin huiluihin ja aukollisiin soolorekisteröinteihin.

Nigulisten museokirkko oli aikoinaan jumalanpalveluselämän keskus. Siellä oli jo ainakin 1500-luvulla kahdet urutkin. Viime sodassa kirkko tuhoutui niin perin juurin, että sen rakentaminen uudelleen kesti vuosikymmeniä. Vuonna 1984 se avattiin museona. Kirkon nykyiset urut rakensi Rieger-Kloss. Ne yllättävät uljaalla soinnillaan, jota katedraaliakustiikka vain jalostaa. Lauantaisin ja sunnuntaisin klo 16 kirkossa soi urkupuolituntinen, ja konsertteja upeassa kirkkosalissa on viikon varrellakin. Nigulisten kirkon barokkityyliset kuoriurut valmistuivat vuonna 2012. Ne rakensi Ago Tint.
 


Pyhän Hengen kirkko (Püha Vaimu) sijaitsee vanhankaupungin sydämessä Pitkäkadun (Pikk) ja Püha Vaimu -kadun riteyskohdassa (kuva Ella Haapasalo). Kirkko erottuu kyllä tornistaan, mutta sen sisäänkäynti on aika huomaamaton. Sitäkin rauhoittavampaa on istahtaa kirkon penkkiin ja hiljentyä sen taideaarteiden keskellä. Kirkon urut rakensti August Terkmann vuonna 1929. Kirkossa on säännöllisesti musiikki-ilta maanantaisin klo 18.

Olga Gams ja Arro

Kun Püha Vaimu -katua laskeudetaan kirkolta alaspäin, tullaan Tallinnan katolisen seurakunnan Pietarin ja Paavalin katedraaliille. Myös täällä on August Terkmannin urut, vuodelta 1919. Oheisella videolla urkuja soittaa seurakunnan kanttori Mari Järvi.


Olevisten kirkko on useinkin Tallinnaan tulijan ensimmäinen kohde, koska se sijaitsee lähellä satamaa. Jos liikut raitiovaunulla (n:o 1 ja 2), jää pois Linnahallin pysäkillä. Olevisten kirkko palvelee nykyisin Tallinnan babtistiseurakuntaa. Korkeasta tornistaan tunnetun kirkon salikin on korkea ja soiva. Kirkko sai tunnetut Walcker-urut vuonna 1842. Vuonna 1914 saman rakentamon piti uudistaa ja laajentaa soitinta, mutta sodan takia työ jäi kesken, eikä valmista tullut sodan jälkeenkään. Urut jäivät aiottua pienemmiksi, ja niiden julkisivukin on rakennettu osin kartongista ja hopeapaperista. Urut soivat silti edelleen hurmaavasti ja pehmeästikin – tämä sulous tosin johtuu osin kielivärien vähäisyydestä. Ennen tätä kovan onnen historiallista soitinta Olevisteen valmistuivat J.S. Bachinkin arvostaman H.A. Contiuksen urut vuonna 1771. Ne tuhoutuivat vuoden 1820 palossa. Seurakunta lähettää jumalanpalvelukset suorina YouTubessa.

Liina Rahuoja treenaa. Lisää Liinan soittoa levyllä Sest Sina oled minuga (Oleviste kogudus 2009).


Tallinnan modernistinen Metodistikirkko, joka valmistui vuonna 2000, sai upouudet urut syksyllä 2011. Urut rakensi belgialainen Guido Schumacher. Ne edustavat saksalaista barokkia. Kirkko on myös ahkerassa konserttikäytössä ja seurakunta striimaa jumalanpalveluksen joka pyhä suorana.


Jos liikut raitiovaunulla (n:o 1 tai 3), jää pois Koidulan pysäkillä (keskustan suunnasta) tai Yliopiston (Tallinna Ülikool) pysäkillä (keskustan suuntaan).
 
Tallinnan metodistikirkon urut ovat kaunis osoitus käytännön ekumeniasta. Hugo Lepnurmin muistolle omistetut urut rakensi belgialainen Guido Schumacherin rakentamo, ja varat hankkeeseen kerättiin laajalti lahjoituksina. Hugo Lepnurmin koraalialkusoitot sisältävä cd on tallennettu näiden urkujen ääressä.

Peeteli kirik keskustan länsipuolella Pelgulinnan kaupunginosassa oli viimeinen ennen sotia valmistuneista Tallinnan kirkoista. Se kärsi pommituksissa pahoin, ja kesti pitkään, ennen kuin kirkko 90-luvulla restauroitiin. Kirkon nykyiset urut ovat pienet, ruotsalaisen Olof Hammarbergin rakentamat. Niiden ääntä en ole vielä päässyt kuulemaan, mutta kuorokonsertti paljastaa kirkkosalin akustiikan jalouden. Kirkolle (os. Preesi 5) tavoittaa keskustan suunnasta esimerkiksi bussilla n:o 40 ja rautatieaseman suunnasta bussilla n:o 59. Bussista jäädään Härjapean pysäkillä.


Tallinnan pohjoisen naapurin, Viimsin Jaakobin kirkossa, joka valmistui vuonna 2007, vihittiin käyttöön urut keväällä 2017 (Orgelbau Mühleisen). Viimsin kirkon tavoitat Tallinnasta käsin busseilla n:o 114 ja 260 (jää pois Lahen pysäkilllä; kirkko sijaitsee osoitteessa Nurme tee 2, vastapäätä Rannarahva-museota).

YouTube / Stuudio Navona
Tallinnan esikaupunkialueella sijaitsevalla Nõmme Rahu -seurakunnalla on kaksikin kirkkoa ja kolmet urut. Nõmmen tavoitat kätevästi junalla: kaikki Tallinnasta Keilan ja Paldiskin suuntaan kulkevat junat pysähtyvät Nõmmen asemalla, noin 10 minuutin matkan päässä Tallinnan keskusasemalta (Balti jaam), jolle puolestaan pääsee raitiovaunuilla 1 ja 2 (Koplin suuntaan). Kirkot sijaitsevat aseman läheisyydessä osoitteissa Võsu 5 (Nõmme Rahu) ja Õie 10 (Nõmme Lunastaja).

Yllä Nõmme Rahu-kirik, alla Nõmme Lunastaja-kirik kevätauringossa pääsiäisenä 2019.


Junilla ja busseilla on mahdollista tavoittaa suurin osa Viron kirkoista. Ks. tästä juna-aikatauluja! Tästä avaat bussien aikatauluhaun. Viron kirkoista ja uruista olen laatinut myös pienen junakirkkosivun. Viron kirkkojen neuvosto pitää yllä erinomaisia tiekirkkosivuja.