Tammikuu 02, uudenvuodenpäivä (ym.)
Maskun Hemminki suomensi
virsikirjaansa uudenvuodenvirren Iloitkaam siis kaikki.
Vuoden 1701 virsikirjaan
virsi tuli numeroksi 129. Jostakin syystä se ei kelvannut
myöhempiin suomalaisiin virsikirjoihin, vaikka sen sävelmä on
tarttuva. Olen poiminut oheiseen sovitukseen virren kolmannen
säkeistön, joka sopii kuoron tai solistitrion laulamana mm.
uudenvuodenpäivän 1. lukukappaleen vastausmusiikiksi tai
vapaaksi kuorolauluksi. Mukaan voidaan sovittaa myös virren
päätössäkeistön teksti tai laulaa se yksiäänisesti. Virren
neljäs säkeistö toisi mukaan loppiaisen ja itämaan tietäjät,
viides taas kynttilänpäivän ja vanhan Simeonin.
_ _ _
Helmikuu 02, paastonaika
1. paastonajan sunnuntain
virsiin kuuluu virsi 305, Jeesus, ruokit sanallasi. Se tuli
mukaan vuoden 1701 vanhaan virsikirjaan, ja koska se oli
tuolloin uusi, se sai myös uuden ja ajanmukaisen sävelmän (ks.
Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja, n:o 253). Aariamaisen ja kevyesti
etenevän sävelmän muoto lienee melko pian tasatahdistunut,
koska mm. 1700-luvun lopulta säilyneessä Nils Strömbäckin
käsinkirjoitetussa koraalikirjassa sävelmän muoto ja sen
alkuperäisestä tihentynyt säestys ovat jo lähellä nykyistä.
Sävelmän vanhaa muotoa voi mainiosti lainata solistiseksi alternatim-säkeistöksi virren sisään. Nykyinen laulutempomme mahdollistaa seurakunnan ja solistin tempojen pitämisen yhtäläisinä. Vanhan virsikirjan versio tuo uutta näkökulmaa virren sisältöön ja houkuttaa sen laulamisen kokonaan.
Seuraavassa esimerkissä solistille on erotettu säkeistöt 4 ja 7. Sävelmän vanha jäsennys muuttaa iskualojen suhteet nykyisestä poikkeavaksi, mikä mahdollistaa tehokkaat painotukset. Nykyisen tekstin mitta ei tosin tue vanhaa iskualahierarkiaa kovin hyvin, joten sitä ei ole syytä ylikorostaa. Esimerkin kenraalibasson realisointi on toimittajan. Satsi perustuu vastaavaan ruotsalaiseen koraalikirjaan.
_ _ _
Maaliskuu 02, Marian ilmestyspäivä
Vanhan virsikirjan
suomalaisessa versiossa on yhtä ja toista sellaista, mitä ei
löydy vastaavasta ruotsalaisesta virsikirjasta. Tällainen on
jo keskiajalta periytyvä jouluajan virsi Riemuit me mahdam
vahvast (vvk 113), jonka Maskun Hemminki toi virsikirjaansa.
Ja yllätys yllätys: Se kuului, sävelmältään hieman
muokkautuneena, vielä edellisenkin virsikirjamme jouluvirsiin.
Tässä tarjotaan marianpäivään soveltuva kuoroversio, yhtä
lailla lapsi-, tyttö-, poika- tai naiskuorolle sopiva ja toki
myös miesäänten laulettavissa oleva duetto:
_ _ _
Huhtikuu 02, pääsiäisaika
Vanhan virsikirjan virret
avaavat näkökulmia aikansa liturgisen musiikin käytäntöihin. Dieterich
Buxtehude toimi aikakautena, joka heijastuu monin tavoin
vuoden 1701 virsikirjassa ja sen sävelmistössä. Buxtehuden
urkukoraalien sävelmät ovat edelleen hyvin edustettuina paitsi
saksalaisissa, myös pohjoismaisissa virsikirjoissa. Ja mitä ei
löydy enää uusimmista virsikirjalaitoksista, se löytyy usein
vuoden 1702 sävelmistöstämme. Pääsiäisajan virsi Jesus
Christus, unser Heiland, der den Tod überwand (Jesus
Christus sielun turva, vvk 165) on edelleen käypäinen virsi
esim. kuoron ja urkujen yhteiseksi ehtoollismusiikiksi. Sen
voit toteuttaa esim. seuraavana vuorolauluna:
- kuoro aloittaa
laulamalla (käy myös nais- tai miesäänten duetoksi, sov. jh
02):
- urkuri jatkaa soittamalla Buxtehuden koraalin Jesus Christus...(BuxWV 198)
- kuoro päättää laulamalla esim. seuraavan sovituksen (jh 02):
_ _ _
Toukokuu 02, helluntaiaika
Voimme lainata vuoden 1702
koraalikirjan sävelmämuotoja myös tämän päivän runoasun
yhteyteen. Seuraavassa esimerkissä virren 115 ensimmäinen
säkeistö on puettu Yxi Tarpelisen Nuotti-Kirjan sävelmään.
Nykyiseen tasatahtiseen versioon verrattuna vanhan virsikirjan
muoto tuo kokonaisuuteen meditaation ulottuvuuden. Niinpä
oheista säkeistöä voisi kuoro tai solisti laulaa esim.
helluntaipäivän 1. lukukappaleen vastausmusiikkina. Säestystä
ei tarvita. Nuottiin liitetyn säkeistön lisäksi mukaan kävisi
mm. virren 5. säkeistö.
_ _ _
Syyskuu 02, 15. sunnuntai helluntaista
Kiitollisuuden sunnuntain
virsiin kuuluu psalmin 100 pohjalta runoiltu Kaikki maat,
te riemuitkaatte (virsi 327). Vanhaan virsikirjaan tämä
Johann Franckin kirjoittama ytimekäs virsi sai sävelmän, jolla
sitä edelleen lauletaan. Seuraavassa sovituksessa
kokonaisuuteen on ajan tyyliin liitetty vielä ritornello ja
kahden viulun ja continuon säestys. Sitä voisi mainiosti
laulaa solistisesti esim. vastausmusiikkina. Jos viuluja ei
ole käytettävissä, urkuri voi korvata koko soittimiston.
_ _ _
Lokakuu 02, Uskonpuhdistuksen muistopäivä
22. sunnuntaina helluntaista
vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Silloin sopii laulaa
mm. J. L. Runebergin virttä On meillä aarre verraton
(virsi 183). Laulamme kyseistä virttä vanhalla psalmivirren
sävelmällä, nykyisin tasatahtisella. Vanhan virsikirjan
virressä 201 tuo sävelmä on ihastuttavan elävässä, sykkivässä
rytmisasussa. Mikäpä estäisi lainaamasta Yhden
tarpeellisen sävelmämuotoa nykyisen virren kantajaksi.
Vanhassa asussaan se on nykyistä C-duuria kvartin verran
korkeampi. Jos käytettävissä on heleä sopraano tai tenori,
kuoron unisono tai sooloääni, seuraava säkeistö voi soida
riemukkaan vakuuttavasti:
_ _ _
Marraskuu 02, Pyhäinpäivä ja kirkkovuoden
päätös
Vanhassa virsikirjassa elämän
katoavuus ilmaistiin hyvin konkreettisesti. Tänään siihen ei
ehkä pystytä samalla tavalla. Kenties myös tästä syystä moni
vanha virsi on jäänyt pois käytöstä. Toisaalta vanhan
virsikirjan virsissä on elämän katoavuuden vastapainona vahva
toivon näkökulma. Esim. hautausvirren Haudatkaamme ruumis
tämä (vvk 398) sävelmäkin on alkuaan ollut raikkaan
duurinen. Virttä laulettiin vielä edellisessä virsikirjassamme
(Nyt rakkahamme hautaamme, virsi 256), mutta sävelmäksi oli
vaihtunut mollinen toisinto.
Seuraavassa vinkkiesimerkissä edellisen virsikirjan virren 256 säkeistöjen 5 ja 6 sävelmäksi on palautettu vanhan virsikirjan klassikko, johon mm. J. S. Bach on säveltänyt urkukoraalin Nun lasst uns den Leib begraben, ks. nk. Neumeister-kokoelma.
Kuoron laulama virsi ja
Bachin urkukoraali voitaisiin yhdistää paitsi
hautausmusiikiksi myös pyhäinpäivän poisnukkuneiden
muistoillan vastaus- tai päätösmusiikiksi. Laulamalla virrestä
vain sen viimeinen säkeistö (Martti Luther) siitä saadaan myös
muihin kirkkovuoden päätöksen pyhiin sopiva.
_ _ _
Joulukuu 02, Joulu
Vanhan virsikirjan kieli
lyhenteineen ja mitan vapauksineen mahdollisti käännettävän
tekstin sisällön tarkemman seuraamisen. Niinpä Hemminki
Maskulaisen suomennos Martti Lutherin Enkeli taivaan -virrestä
sisältää myöhempiä käännöksiä uskollisemmin Lutherin runon
kielikuvat. Tällöin myös virteen sävelletty musiikki voi aueta
alkuperäisen syvältä kouraisten. Seuraava Samuel Scheidtin
konsertto Euch ist ein Kindlein heut
geborn (=Enkeli taivaan -virren toinen säleistö)
kahdelle lauluäänelle ja basso continuolle tuo ihastuttavasti
esille Lutherin ilmeikkään kielen, kun Maskun Hemminkikin
kirjoittaa pisku piltistä ja kaunukaisesta lapsukaisesta.
Hemmingin tekstin ylimääräisten tavujen mahduttamiseksi olen
jakanut muutamia nuottiarvoja saadakseni tekstin istumaan
Scheidtin sävelkudokseen.