CAPELLA 6 –
Tämä kommentaari ei korvaa Capellan ohjedokumentteja, vaan auttaa löytämään oikeita asioita oikeista paikoista. Nykytyyliin Capellan mukana ei tule painettua ohjekirjaa, mutta sellaisen voi itse tulostaa. Uusin versio, 9, on tuonut uudistuksia useisiin toimintoihin. Nämä selviävät parhaiten uudesta pdf-muotoisesta ohjedokumentista. Kun viitataan työkalukuvakkeisiin, tunnistat ne viemällä hiiren kuvakkeiden päälle, jolloin kuvakkeen nimi tai toiminto näkyy hetken tekstikenttänä. Capella on versiosta 8 alkaen myös Mac-yhteensopiva, ja dokumentit toimivat myös ristiin käyttöjärjestelmien kesken. Ohjeetkin ovat muutoin suunnilleen samat, kun vain tulkitset Windowsin Ctrl-näppäimen Mac-laitteen komento- eli Cmd-näppäimeksi.

Capella tarjoaa valmiita mallitiedostoja sekä partituuriavustajan helpottamaan työpohjan tekemistä. Jollet kirjoita vain yhden viivaston nuottitekstiä, kannattaa aloittaa TIEDOSTO-valikon UUSI-komennon alakomennolla MALLIT tai käyttää PARTITUURIAVUSTAJAA. Vaikket aina löytäisi juuri sopivaa pohjaa, on helpompi muokata mallia kuin tehdä kokonaan uusi.

Viivastoja voidaan aina lisätä tai poistaa kesken työnkin. Käy huolella läpi MALLIJÄRJESTELMÄN toiminnot.

Uutta dokumenttia aloitettaessa kannattaa heti tarkistaa, miten työpohja asettuu sivulle ja valita viivaston koko sen mukaan, millaisen ulkoasun haluaa.

Valitse avaimet, sävellaji ja tahtilaji LISÄÄ-valikon taulusta NUOTTIAVAIMET..., tai klikkaa kyseisiä kuvakkeita. Samalla tavalla voit myös muuttaa näitä kesken kaiken. Jos kirjoitat kokonaan ilman tahtilajia, poista ensin oletustahtilaji 4/4 ja valitse sitten EI TAHTILAJIA.

Polyfonisen kudoksen kirjoittamista voit harjoitella oheisissa harjoitustehtävissä n:o 3-4. Jos viivasto jaetaan useammalle äänelle, on syytä tarkistaa, että myös mahdolliset sävellaji- tai tahtilajimuutokset tulevat voimaan kaikissa kudoksen äänissä.

Nuottien syöttöjärjestys valitaan LISÄTOIMINNOT-valikon komennosta ASETUKSET, taulusta NUOTTIEN SYÖTTÖ. Aika-arvojen osalta voit valita kahdesta mahdollisesta. Molemmissa 1 = kokonuotti ja  2 = puolinuotti, mutta sen jälkeen edetään joko aritmeettisesti tai "geometrisesti"; edellisessä 3 = neljäsosa, 4 = kahdeksasosa ja 5 = kuudestatoistaosa, kun taas jälkimmäisessä 4 = neljäsosa, 8 = kahdeksasosa, 6 = kuudestoistaosa jne. Nuotteja vastaavat kirjainnäppäimet voivat olla neljänlaisia, mm. niin, että A = A ja C = C. Klaveristille on luultavasti käytännöllisintä muuttaa syöttö asteettaiseksi, jolloin Q = C, W = D jne. Oktaavialan vaihdokset voidaan tehdä näppäimin (esim. oikea isokirjain nostaa oktaavilla, vasen laskee) tai vaihtamalla pysyvämmin uusi oktaaviala esim. kuvakesymboleista. Nuotin sävelkorkeutta voit muuttaa myös tarttumalla siihen hiirellä. Tauko luodaan välilyöntinäppäimellä. Tauon nuottiarvo ratkaistaan numeroin kuten nuottienkin.

Nuotit kirjoitetaan eli syötetään nuottiarvon valinnan (yleensä numeroista 1-9) jälkeen jollakin seuraavista tavoista:
1) kirjainnäppäimistöltä sen mukaan, mikä syöttöjärjestys on valittu,
2) hiirellä klikaten, kun LISÄTOIMINNOT-valikon HIIRISYÖTTÖ (tai kyseinen kuvake) on valittuna,
3) hiirellä hiiripianosta "soittaen",
4) ulkoiselta klaviatuurilta joko nuotti kerrallaan tai reaaliaikaisesti soittaen,
5) tuomalla Capellaan ns. midi-tiedosto tai xml-tiedosto
6) tuomalla skannattu tai pdf-muotoinen nuottidokumentti CpellaScan-ohjelman kautta.
Nuotteja voidaan erityistapauksissa luoda myös graafisesti capella-fontilla.

Ns. reaaliaikaisessa nuottien syötössä käytetään ulkoista klaviatuuria. Syöttö käynnistyy kuvakkeesta, jossa käsi on valmiina koskettimistolla, LISÄTOIMINNOT-valikon komennolla REAALIAIKAINEN SYÖTTÖ. Reaaliaikainen syöttö ei kuitenkaan ole oikotie onneen, sillä käytännössä lopputulosta joudutaan aina muokkaamaan jälkikäteen eikä esim. polyfoninen satsi tunnistu oikein, ellei ääniä soiteta sisään yksi kerrallaan. Kätevimmillään ulkoinen klaviatuuri palveleekin näppäimistön laajennuksena, jolloin oktaavialojen vaihtamista ei tarvita ja soinnut voidaan soittaa sisään ilman ns. sointutilaa.

Jos sävellys alkaa kohotahdilla, kirjoita sen jälkeinen tahtiviiva LISÄÄ-valikon taulusta KIINTEÄ TAHTIVIIVA tai valitse toiminto suoraan kyseisestä kuvakkeesta. Tämän jälkeen ohjelma aloittaa tahdin laskemisen taas ykkösestä.

Tilapäiset muunteet kirjoitat kätevimmin näppäämällä plussan (+) ylennyksen merkiksi tai miinuksen (-) alennuksen merkiksi ennen kuin kirjoitat itse nuotin. Jokainen muunnettava sävel on valittava erikseen. Muuten ohjelma arvelee seuraavan sävelen palautuvan normaaliksi. Palautusmerkki kirjoitetaan tilanteen mukaan niin ikään plussana tai miinuksena. Jos esim. As-duurissa esiintyy A, muunna se ylennyksenä, kun taas G-duurin palautettu johtosävel F merkataan miinuksella. Jos haluat kirjoittaa ns. varmennusmuunnemerkin esim. seuraavan tahdin alkuun, kun edellisessä tahdissa sävel esiintyy muunnettuna, valitse kyseinen sävel ja menupolku MUOTOILE / PIKAMUOTOILU / ETUMERKIT / PAKOTETTU ETUMERKKI tai näppäinkomento VAIHTO+CTRL+V.

Pisteelliset nuottiarvot syntyvät perusnuottiarvon ja pisteen peräkkäisestä näppäilemisestä. Piste on voimassa vain yhden nuotin kirjoittamisen ajan. Capella osaa suoraan jatkaa pisteellisen nuotin ns. täytearvolla, mikäli piste onkin annettu pilkkunäppäimellä!

Nuoteista voidaan poistaa varret esim. liturgista notaatiota varten. Tämä tapahtuu MUOTOILE-valikon taulusta NUOTIT tai nuotin valinnan jälkeen esiin tulevasta ponnahdusvalikosta. Varret voidaan myös kääntää oletussuuntansa vastaisesti. Varsia voi myös pidentää tai lyhentää. Tätä varten siirrä kursori kyseisen nuotin eteen tai nuottiryhmän sisään, näppää N ja samalla nuoli ylös tai alas. Vastaavasti nuottia voi siirtää oikealle tai vasemmalle viemällä kursorin sen eteen, näppäämällä J ja samalla nuolta oikealle tai vasemmalle.

Soinnut syntyvät helpoiten ulkoiselta klaviatuurilta tai hiirisyöttötilassa hiirellä klikkaamalla. Näppäimistöltä syötettäessä on valittava ensin sointutila joko LISÄTOIMINNOT-valikosta tai kyseisestä kuvakkeesta. Kun sointu on valmis, kursori on siirrettävä eteenpäin oikealle osoittavasta nuolinäppäimestä tai näppäilemällä välilyönti, minkä jälkeen tauko korvataan uuden soinnun sävelillä. Jos valitset sointuun väärän sävelen, näppää sama uudelleen, niin virhe poistuu.

Triolit ja muut epäsäännölliset jakosuhteet kirjoitetaan ensin normaaleina nuottiarvoina, minkä jälkeen halutut nuotit valitaan, klikataan triolikuvaketta tai valitaan MUOTOILE-valikon NUOTIT-taulusta välilehti ARVOT ja määrätään jakosuhde. Jakosuhteen merkkiä voidaan muokata, siirtää tai poistaa siitä hakanen ja numero esim. toistuvissa kuvioissa. Trioliin on myös näppäinoikotie CTRL+VAIHTO+F5.

Capella palkittaa neljäsosaa pienemmät nuottiarvot automaattisesti säädöistä riippuen. Palkin voi kuitenkin katkaista halutusta kohdasta viemällä kursorin nuottien väliin ja klikkaamalla kyseistä kuvaketta tai valitsemalla MUOTOILE-valikon PALKITUS. Vastaavasti palkkeja voidaan liittää toisiinsa halutulla tavalla.

Nuottimerkkejä on joskus tehtävä myös graafisesti. Näin tehdään Capellassa mm. dynaamiset merkit, mutta myös tauot tai etumerkit on joskus tehtävä graafisina, jotta ne saadaan sijoitetuiksi haluttuun kohtaan esim. ahtaassa tilassa. Ks. graafisia merkkejä Capella-ikkunan oikeasta reunasta!

Capellan sisäänrakennetussa piirto-ohjelmassa luodaan ja käsitellään myös muuta grafiikkaa, jota voidaan myös tallentaa Galleriaan. Graafisia elementtejä voidaan muokata klikkaamalla valittua kohdetta hiiren OIKEALLA näppäimellä.


Kaaret ovat Capellassa kahdenlaisia. Kaksi samantasoista säveltä toisiinsa liittävä yhdyskaari tai pidätyskaari kannattaa tehdä yhtäläisyysmerkkiä käyttämällä. Toinen kaarityyppi, sidekaari tai fraasikaari, on graafinen elementti. Se luodaan valitsemalla kyseiset nuotit ja klikkaamalla kaarikuvaketta tai näppäilemällä CTRL + B. Fraasikaarta voidaan muokata kuten muitakin graafisia elementtejä.

Capellassa kuten nuottiohjelmissa yleensä on kaksi perustapaa tehdä tekstiä. T-työkalulla tehdään vapaasti sijoitettavat tekstit kuten otsikot. L-työkalu on laulettavan, nuottikuvaan kiinnittyvän tekstin työkalu. L-työkalun käyttö on helppoa ja varmatoimista, kunhan muistat, että nuottiin liitetty teksti tavataan tavuttaa. Juuri tavuviivoista ja välilyönneistä ohjelma tunnistaa, milloin on aika siirtyä seuraavalle nuotille. Tarvitaan siis hieman skarppiutta: älä kirjoita ylimääräisiä välilyöntejä, muista toisaalta lisätä välilyönti aina välimerkin jälkeen ja tavuta oikein! Ks. lisää oheisista harjoitustehtävistä.

Mahdollinen säkeistönumero laulettavan tekstin eteen kannattaa tehdä osana tekstiä, jotta se varmasti sijoittuu oikein suhteessa laulun sanoihin. Säkeistönumero luodaan lyriikkaikkunassa (LISÄTOIMINNOT / LYRIIKKA / TEKSTIN MUOKKAUS) liittämällä numero kyseisen tekstirivin alkuun ja kirjoittamalla numeron perään vielä #-merkki, jotta ohjelma osaa asemoida numeron oikein!

Nuottirivin jakaminen eli rivinvaihto tapahtuu kuten tekstinkäsittelyohjelmassa painamalla ENTER-näppäintä. Jos vaihto halutaan perua, tarvitaan askelpalauttimen eli poistonäppäimen tueksi CTRL-näppäin. Kun rivi jaetaan, saattaa syntyä eripituisia nuottirivejä, jollei niiden pituutta tasata. Tämä tehdään REUNOJEN TASAUS -painikkeesta tai vastaavasta menukomennosta (MUOTOILE / PIKAMUOTOILU / REUNOJEN TASAUS).

Kertausmerkit valitaan tahtiviivatyökalusta joko kyseisestä symbolista avaten tai menukomennosta MUOTOILE / KIINTEÄ TAHTIVIIVA. Jos tarvitaan lisäksi kertaushakasia, ne valitaan ja hienosäädetään graafisina elementteinä. Hakasia kuten kaikkea grafiikkaa pääsee muokkaamaan klikkaamalla valittua kohdetta hiiren OIKEALLA näppäimellä.

Nuotteihin ei voi tarttua suoraan hiirellä, vaan niiden siirtelyyn tarvitaan MUOTOILE-valikon taulua NUOTIT. Voit myös siirtää kursorin sen nuotin eteen, jota haluat siirtää, painaa näppäintä J ja käyttää navigointinuolia. Toinen mahdollisuus tilan avartamiseen on luoda ahtaaseen paikkaan näkymätön ja ilman nuottiarvoa oleva nuotti tai tauko, ns. LOITTO. Versiossa 8 on mahdollista korjata nuotin korkeutta siihen hiirellä tarttumalla.

Tietokonenuotinnuksen mainioita etuja on transponoinnin helppous. Voit siirtää nuotteja yksitellen ja sävellajin puitteissa, mutta ennen kaikkea tarvinnet koko teoksen transponointimahdollisuutta sävellajista toiseen. Tämä tapahtuu valitsemalla koko kappale esim. näppäilemällä CTRL + A ja siirtymällä MUOTOILE-valikon tauluun TRANSPONOINTI. Kokeile sen käteviä mahdollisuuksia esim. ohjelman valmiilla esimerkkisävellyksillä.

Transponoitaessa tai soitettaessa nuotteja ulkoiselta klaviatuurilta voi joskus käydä, että ohjelma valitsee enharmonisesti väärän sävelen, esim. sävelen Es vaikka pitäisi olla Dis. Valitse silloin kyseinen sävel ja anna MUOTOILE-valikon komento ENHARMONINEN MUUNNOS tai näppäile Vaihto + CTRL + E.

ATK-nuotinnuksen etuja on myös kopioimisen ja materiaalin siirtämisen mahdollisuus uusiin yhteyksiin. Samana toistuva nuottikuva kannattaa kopioida ajan säästämiseksi. Myös laulutekstin kopioiminen L-taulusta toiseen tai tuominen kokonaan ulkopuolelta on kätevä tapa helpottaa työrutiinia. Tällöin käytetään windowsin vakiokomentoja kuten CTRL + C (= kopioi) ja CTRL + V (= liitä).

Tahtinumerointia voidaan säädellä LISÄTOIMINNOT-valikon taulusta TAHTINUMEROINTI.
SIVUNUMEROINTI vaatii hieman enemmän vaivannäköä. Sivut on mahdollista numeroida yksitellen tekstityökalulla T. Joustavampaa on kuitenkin opetella niitten automaattinen hallinta esim. seuraavasti (versiot 6-7; versio 8, ks. ohjetiedostosta!):
- tarvittaessa palaa dokumentin ensimmäiselle sivulle
- valitse NÄYTÄ-valikon komento SIVUN ASETTELU (jollei se jo ole valittuna)
- avaa perustekstityökalu T (jollei se avaudu, klikkaa jonkin nuotin edessä)
- kirjoita merkki #
- klikkaa OK
- siirrä tekstikenttä haluamaasi kohtaan
- klikkaa merkin päällä, tartu sen punaiseen ankkurointineliöön ja vedä se sivumarginaalin vasemman yläkulman pienen harmaan neliön päälle, jolloin #-merkki muuttuu numeroksi
- jos haluat poistaa merkinnän sivulta 1, klikkaa vielä kentän päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitse MUOKKAA ja sitten painike SIVUT ja avautuvasta taulusta SIVULTA 2, jolloin numeroa ei näytetä ensimmäisellä sivulla (tai versio 8: avaa sivun oikean reunan taulu SIVUT ja valitse vaihtoehto SIVULTA 2)
- jos kyseessä on pidemmän dokumentin osa, jonka tulisi alkaa esim. sivunumerolla 5, valitse vielä TIEDOSTO-valikon taulu SIVUN ASETUKSET ja vaihda sivunumerointia säätelevään ruutuun luvun 1 tilalle 5

Työn tallentaminen riittävän usein on hyvin tärkeää. Kun ensimmäisen kerran tallennat aloitetun työn, muista valita haluamasi kansio sen arkistoimiseen, jotta löydät sen myöhemmin.