CAPELLA 6 –
Tämä kommentaari ei korvaa Capellan ohjedokumentteja, vaan auttaa
löytämään oikeita asioita oikeista paikoista. Nykytyyliin Capellan
mukana ei tule painettua ohjekirjaa, mutta sellaisen voi itse
tulostaa. Uusin versio, 9, on tuonut uudistuksia useisiin
toimintoihin. Nämä selviävät parhaiten uudesta pdf-muotoisesta
ohjedokumentista. Kun viitataan työkalukuvakkeisiin, tunnistat ne
viemällä hiiren kuvakkeiden päälle, jolloin kuvakkeen nimi tai
toiminto näkyy hetken tekstikenttänä. Capella on versiosta 8
alkaen myös Mac-yhteensopiva, ja dokumentit toimivat myös ristiin
käyttöjärjestelmien kesken. Ohjeetkin ovat muutoin suunnilleen
samat, kun vain tulkitset
Windowsin Ctrl-näppäimen Mac-laitteen komento- eli
Cmd-näppäimeksi.
Capella tarjoaa valmiita
mallitiedostoja sekä partituuriavustajan helpottamaan työpohjan
tekemistä. Jollet kirjoita vain yhden viivaston nuottitekstiä,
kannattaa aloittaa TIEDOSTO-valikon UUSI-komennon alakomennolla MALLIT tai käyttää
PARTITUURIAVUSTAJAA.
Vaikket aina löytäisi juuri sopivaa pohjaa, on helpompi muokata
mallia kuin tehdä kokonaan uusi.
Viivastoja voidaan aina lisätä
tai poistaa kesken työnkin. Käy huolella läpi MALLIJÄRJESTELMÄN
toiminnot.
Uutta dokumenttia aloitettaessa
kannattaa heti tarkistaa, miten työpohja asettuu sivulle ja valita
viivaston koko sen mukaan, millaisen ulkoasun haluaa.
Valitse avaimet, sävellaji ja
tahtilaji LISÄÄ-valikon taulusta NUOTTIAVAIMET..., tai klikkaa kyseisiä kuvakkeita.
Samalla tavalla voit myös muuttaa näitä kesken kaiken. Jos
kirjoitat kokonaan ilman tahtilajia, poista ensin oletustahtilaji
4/4 ja valitse sitten EI TAHTILAJIA.
Polyfonisen kudoksen
kirjoittamista voit harjoitella oheisissa harjoitustehtävissä n:o
3-4. Jos viivasto jaetaan useammalle äänelle, on syytä tarkistaa,
että myös mahdolliset sävellaji- tai tahtilajimuutokset tulevat
voimaan kaikissa kudoksen äänissä.
Nuottien syöttöjärjestys valitaan
LISÄTOIMINNOT-valikon
komennosta ASETUKSET,
taulusta NUOTTIEN SYÖTTÖ. Aika-arvojen osalta voit valita kahdesta
mahdollisesta. Molemmissa 1 = kokonuotti ja 2 = puolinuotti,
mutta sen jälkeen edetään joko aritmeettisesti tai
"geometrisesti"; edellisessä 3 = neljäsosa, 4 = kahdeksasosa ja 5
= kuudestatoistaosa, kun taas jälkimmäisessä 4 = neljäsosa, 8 =
kahdeksasosa, 6 = kuudestoistaosa jne. Nuotteja vastaavat
kirjainnäppäimet voivat olla neljänlaisia, mm. niin, että A = A ja
C = C. Klaveristille on luultavasti käytännöllisintä muuttaa
syöttö asteettaiseksi, jolloin Q = C, W = D jne. Oktaavialan
vaihdokset voidaan tehdä näppäimin (esim. oikea isokirjain nostaa
oktaavilla, vasen laskee) tai vaihtamalla pysyvämmin uusi
oktaaviala esim. kuvakesymboleista. Nuotin sävelkorkeutta voit
muuttaa myös tarttumalla siihen hiirellä. Tauko luodaan
välilyöntinäppäimellä. Tauon nuottiarvo ratkaistaan numeroin kuten
nuottienkin.
Nuotit kirjoitetaan eli syötetään
nuottiarvon valinnan (yleensä numeroista 1-9) jälkeen jollakin
seuraavista tavoista:
1) kirjainnäppäimistöltä sen mukaan, mikä syöttöjärjestys on valittu,
2) hiirellä klikaten, kun LISÄTOIMINNOT-valikon HIIRISYÖTTÖ
(tai kyseinen kuvake) on valittuna,
3) hiirellä hiiripianosta "soittaen",
4) ulkoiselta klaviatuurilta joko
nuotti kerrallaan tai reaaliaikaisesti soittaen,
5) tuomalla Capellaan ns.
midi-tiedosto tai xml-tiedosto
6) tuomalla skannattu tai pdf-muotoinen nuottidokumentti
CpellaScan-ohjelman kautta.
Nuotteja voidaan
erityistapauksissa luoda myös graafisesti capella-fontilla.
Ns. reaaliaikaisessa nuottien
syötössä käytetään ulkoista klaviatuuria. Syöttö käynnistyy
kuvakkeesta, jossa käsi on valmiina koskettimistolla,
LISÄTOIMINNOT-valikon komennolla REAALIAIKAINEN SYÖTTÖ.
Reaaliaikainen syöttö ei kuitenkaan ole oikotie onneen, sillä
käytännössä lopputulosta joudutaan aina muokkaamaan jälkikäteen
eikä esim. polyfoninen satsi tunnistu oikein, ellei ääniä soiteta
sisään yksi kerrallaan. Kätevimmillään ulkoinen klaviatuuri
palveleekin näppäimistön laajennuksena, jolloin oktaavialojen
vaihtamista ei tarvita ja soinnut voidaan soittaa sisään ilman ns.
sointutilaa.
Jos sävellys alkaa kohotahdilla,
kirjoita sen jälkeinen tahtiviiva LISÄÄ-valikon taulusta KIINTEÄ TAHTIVIIVA
tai valitse toiminto suoraan kyseisestä kuvakkeesta. Tämän jälkeen ohjelma aloittaa
tahdin laskemisen taas ykkösestä.
Tilapäiset muunteet kirjoitat
kätevimmin näppäämällä plussan (+) ylennyksen merkiksi tai
miinuksen (-) alennuksen merkiksi ennen kuin
kirjoitat itse nuotin. Jokainen muunnettava sävel on valittava
erikseen. Muuten ohjelma arvelee seuraavan sävelen palautuvan
normaaliksi. Palautusmerkki kirjoitetaan tilanteen mukaan niin
ikään plussana tai miinuksena. Jos esim. As-duurissa esiintyy A,
muunna se ylennyksenä, kun taas G-duurin palautettu johtosävel F
merkataan miinuksella. Jos haluat kirjoittaa ns.
varmennusmuunnemerkin esim. seuraavan tahdin alkuun, kun
edellisessä tahdissa sävel esiintyy muunnettuna, valitse kyseinen
sävel ja menupolku MUOTOILE
/ PIKAMUOTOILU / ETUMERKIT / PAKOTETTU ETUMERKKI tai näppäinkomento VAIHTO+CTRL+V.
Pisteelliset nuottiarvot syntyvät
perusnuottiarvon ja pisteen peräkkäisestä näppäilemisestä. Piste
on voimassa vain yhden nuotin kirjoittamisen ajan. Capella osaa
suoraan jatkaa pisteellisen nuotin ns. täytearvolla, mikäli piste
onkin annettu pilkkunäppäimellä!
Nuoteista voidaan poistaa varret
esim. liturgista notaatiota varten. Tämä tapahtuu MUOTOILE-valikon taulusta NUOTIT tai nuotin valinnan
jälkeen esiin tulevasta ponnahdusvalikosta. Varret voidaan myös
kääntää oletussuuntansa vastaisesti. Varsia voi myös pidentää tai
lyhentää. Tätä varten
siirrä kursori kyseisen nuotin eteen tai nuottiryhmän sisään,
näppää N ja samalla nuoli ylös tai alas. Vastaavasti nuottia voi
siirtää oikealle tai vasemmalle viemällä kursorin sen eteen,
näppäämällä J ja samalla nuolta oikealle tai vasemmalle.
Soinnut syntyvät helpoiten
ulkoiselta klaviatuurilta tai hiirisyöttötilassa hiirellä
klikkaamalla.
Näppäimistöltä syötettäessä on valittava ensin sointutila joko
LISÄTOIMINNOT-valikosta tai kyseisestä kuvakkeesta. Kun sointu on valmis, kursori on
siirrettävä eteenpäin oikealle osoittavasta nuolinäppäimestä tai
näppäilemällä välilyönti, minkä jälkeen tauko korvataan uuden
soinnun sävelillä. Jos valitset sointuun väärän sävelen, näppää
sama uudelleen, niin virhe poistuu.
Triolit ja muut epäsäännölliset
jakosuhteet kirjoitetaan ensin normaaleina nuottiarvoina, minkä
jälkeen halutut nuotit valitaan, klikataan triolikuvaketta tai
valitaan MUOTOILE-valikon NUOTIT-taulusta välilehti ARVOT ja määrätään jakosuhde. Jakosuhteen
merkkiä voidaan muokata, siirtää tai poistaa siitä hakanen ja
numero esim. toistuvissa kuvioissa. Trioliin on myös
näppäinoikotie CTRL+VAIHTO+F5.
Capella palkittaa neljäsosaa
pienemmät nuottiarvot automaattisesti säädöistä riippuen. Palkin
voi kuitenkin katkaista halutusta kohdasta viemällä kursorin
nuottien väliin ja klikkaamalla kyseistä kuvaketta tai
valitsemalla MUOTOILE-valikon PALKITUS. Vastaavasti palkkeja voidaan
liittää toisiinsa halutulla tavalla.
Nuottimerkkejä on joskus tehtävä
myös graafisesti. Näin tehdään Capellassa mm. dynaamiset merkit,
mutta myös tauot tai etumerkit on joskus tehtävä graafisina, jotta
ne saadaan sijoitetuiksi haluttuun kohtaan esim. ahtaassa tilassa.
Ks. graafisia merkkejä Capella-ikkunan oikeasta reunasta!
Capellan sisäänrakennetussa
piirto-ohjelmassa luodaan ja käsitellään myös muuta grafiikkaa,
jota voidaan myös tallentaa Galleriaan. Graafisia elementtejä
voidaan muokata klikkaamalla valittua kohdetta hiiren OIKEALLA
näppäimellä.
Kaaret ovat Capellassa kahdenlaisia. Kaksi samantasoista säveltä
toisiinsa liittävä yhdyskaari tai pidätyskaari kannattaa tehdä
yhtäläisyysmerkkiä käyttämällä. Toinen kaarityyppi, sidekaari tai
fraasikaari, on graafinen elementti. Se luodaan valitsemalla
kyseiset nuotit ja klikkaamalla kaarikuvaketta tai näppäilemällä
CTRL + B. Fraasikaarta voidaan muokata kuten muitakin graafisia
elementtejä.
Capellassa kuten nuottiohjelmissa yleensä on kaksi perustapaa
tehdä tekstiä. T-työkalulla tehdään vapaasti sijoitettavat
tekstit kuten otsikot. L-työkalu on laulettavan,
nuottikuvaan kiinnittyvän tekstin työkalu. L-työkalun
käyttö on helppoa ja varmatoimista, kunhan muistat, että nuottiin
liitetty teksti tavataan tavuttaa. Juuri tavuviivoista ja
välilyönneistä ohjelma tunnistaa, milloin on aika siirtyä
seuraavalle nuotille. Tarvitaan siis hieman skarppiutta: älä
kirjoita ylimääräisiä välilyöntejä, muista toisaalta lisätä
välilyönti aina välimerkin jälkeen ja tavuta oikein! Ks. lisää
oheisista harjoitustehtävistä.
Mahdollinen säkeistönumero laulettavan tekstin eteen kannattaa
tehdä osana tekstiä, jotta se varmasti sijoittuu oikein suhteessa
laulun sanoihin. Säkeistönumero luodaan lyriikkaikkunassa
(LISÄTOIMINNOT / LYRIIKKA / TEKSTIN MUOKKAUS) liittämällä numero
kyseisen tekstirivin alkuun ja kirjoittamalla numeron perään vielä
#-merkki, jotta ohjelma osaa asemoida numeron oikein!
Nuottirivin jakaminen eli rivinvaihto tapahtuu kuten
tekstinkäsittelyohjelmassa painamalla ENTER-näppäintä. Jos vaihto
halutaan perua, tarvitaan askelpalauttimen eli poistonäppäimen
tueksi CTRL-näppäin. Kun rivi jaetaan, saattaa syntyä eripituisia
nuottirivejä, jollei niiden pituutta tasata. Tämä tehdään REUNOJEN
TASAUS -painikkeesta tai vastaavasta menukomennosta (MUOTOILE /
PIKAMUOTOILU / REUNOJEN TASAUS).
Kertausmerkit valitaan tahtiviivatyökalusta joko kyseisestä
symbolista avaten tai menukomennosta MUOTOILE / KIINTEÄ
TAHTIVIIVA. Jos tarvitaan lisäksi kertaushakasia, ne valitaan ja
hienosäädetään graafisina elementteinä. Hakasia kuten kaikkea
grafiikkaa pääsee muokkaamaan klikkaamalla valittua kohdetta
hiiren OIKEALLA näppäimellä.
Nuotteihin ei
voi tarttua suoraan hiirellä, vaan niiden siirtelyyn tarvitaan
MUOTOILE-valikon taulua NUOTIT. Voit myös siirtää kursorin sen
nuotin eteen, jota haluat siirtää, painaa näppäintä J ja käyttää
navigointinuolia. Toinen mahdollisuus tilan avartamiseen on luoda
ahtaaseen paikkaan näkymätön ja ilman nuottiarvoa oleva nuotti tai
tauko, ns. LOITTO. Versiossa 8 on mahdollista korjata nuotin
korkeutta siihen hiirellä tarttumalla.
Tietokonenuotinnuksen mainioita etuja on transponoinnin helppous.
Voit siirtää nuotteja yksitellen ja sävellajin puitteissa, mutta
ennen kaikkea tarvinnet koko teoksen transponointimahdollisuutta
sävellajista toiseen. Tämä tapahtuu valitsemalla koko kappale
esim. näppäilemällä CTRL + A ja siirtymällä MUOTOILE-valikon
tauluun TRANSPONOINTI. Kokeile sen käteviä mahdollisuuksia esim.
ohjelman valmiilla esimerkkisävellyksillä.
Transponoitaessa tai soitettaessa nuotteja ulkoiselta klaviatuurilta
voi joskus käydä, että ohjelma valitsee enharmonisesti väärän
sävelen, esim. sävelen Es vaikka pitäisi olla Dis. Valitse silloin
kyseinen sävel ja anna MUOTOILE-valikon komento ENHARMONINEN MUUNNOS
tai näppäile Vaihto + CTRL + E.
ATK-nuotinnuksen etuja on myös kopioimisen ja materiaalin
siirtämisen mahdollisuus uusiin yhteyksiin. Samana toistuva
nuottikuva kannattaa kopioida ajan säästämiseksi. Myös laulutekstin
kopioiminen L-taulusta toiseen tai tuominen kokonaan
ulkopuolelta on kätevä tapa helpottaa työrutiinia. Tällöin käytetään
windowsin vakiokomentoja kuten CTRL + C (= kopioi) ja CTRL + V (=
liitä).
Tahtinumerointia voidaan säädellä LISÄTOIMINNOT-valikon taulusta
TAHTINUMEROINTI.
SIVUNUMEROINTI vaatii hieman enemmän vaivannäköä. Sivut on
mahdollista numeroida yksitellen tekstityökalulla T. Joustavampaa on
kuitenkin opetella niitten automaattinen hallinta esim. seuraavasti
(versiot 6-7; versio 8, ks. ohjetiedostosta!):
- tarvittaessa palaa dokumentin ensimmäiselle sivulle
- valitse NÄYTÄ-valikon komento SIVUN ASETTELU (jollei se jo ole
valittuna)
- avaa perustekstityökalu T (jollei se avaudu, klikkaa jonkin nuotin
edessä)
- kirjoita merkki #
- klikkaa OK
- siirrä tekstikenttä haluamaasi kohtaan
- klikkaa merkin päällä, tartu sen punaiseen ankkurointineliöön ja
vedä se sivumarginaalin vasemman yläkulman pienen harmaan neliön
päälle, jolloin #-merkki muuttuu numeroksi
- jos haluat poistaa merkinnän sivulta 1, klikkaa vielä kentän
päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitse MUOKKAA ja sitten
painike SIVUT ja avautuvasta taulusta SIVULTA 2, jolloin numeroa ei
näytetä ensimmäisellä sivulla (tai versio 8: avaa sivun oikean
reunan taulu SIVUT ja valitse vaihtoehto SIVULTA 2)
- jos kyseessä on pidemmän dokumentin osa, jonka tulisi alkaa esim.
sivunumerolla 5, valitse vielä TIEDOSTO-valikon taulu SIVUN
ASETUKSET ja vaihda sivunumerointia säätelevään ruutuun luvun 1
tilalle 5
Työn tallentaminen riittävän usein on hyvin tärkeää. Kun ensimmäisen
kerran tallennat aloitetun työn, muista valita haluamasi kansio sen
arkistoimiseen, jotta löydät sen myöhemmin.