Kuka ja mikä Neumeister?
Koraalien esittely
Julkaisuja

Neumeister-kokoelmana tunnettu käsikirjoitus sisältää kaikkiaan 82 urkukoraalia, joista lähes puolet (38) on merkitty Johann Sebastian Bachin tekemiksi. Muutama näistä tunnetaan entuudestaan, mutta "uusia" teoksia on laskutavasta riippuen joka tapauksessa vähintään 30. (Viiden tunnetun lisäksi kahdesta on säilynyt itsenäinen osa muuta tietä ja yhdestä osa toisin identifioituna.)

Koko käsikirjoitus on julkaistu näköispainoksena (Yale University Press), joka on selailtavissa Sibelius-Akatemian käsikirjastossa Helsingin Musiikkitalossa tai netissä Petrucci Music Libraryn sivuilla. J.S. Bachin jälkeen kokoelman tärkeimmän säveltäjän, Johann Michael Bachin urkukoraalit on julkaissut Hänssler Verlag.

J.S. Bachin uusista koraaleista ilmestyi pian löydön julkistamisen jälkeen kaksi nuottilaitosta. Neue Bach Ausgabe (NBA) laajeni Bärenreiterin toimesta Neumeister-niteellä (BA 5181) ja Editio Musica Budapest (EMB) liitti koraalit Bachin koottujen urkuteosten osaan 8, johon Neumeister-koraalien lisäksi on koottu ns. kokoelmiin kuulumattomat koraalisävellykset. EMB:n laitos on saatavilla myös taskukokoisena, samassa kirjasessa yhdessä Klavierübung III:n kera.

Levytuotanto pääsi myös pikaisesti vauhtiin Bachin 300-vuotissyntymäjuhlinnan vanavedessä. Antti Takalan kokoamat äänitetiedot (Joseph Payne, Werner Jacob, Hans Fagius ja Rolf Uusväli) löydät artikkelista, johon viitataan sivulla Kuka ja mikä Neumeister. Takalan artikkelin jälkeen ovat ilmestyneet vielä ainakin Franz Haselböckin, Peter Hurfordin, Bernard Foccroullen, Ton Koopmanin ja Kay Johannsenin CD:t. Koraalien toisena löytäjänä tunnettu saksalainen Wilhelm Krumbach on julkaissut kahden cd:n kansion, joka sisältää muitakin Bachin säveltämiksi arveltuja koraaleita. Suomessa helpoimmin saatavilla lienevät Koopmanin (Teldec) ja jo vuonna 1988 ilmestynyt Hans Fagiuksen taltiointi (BIS). Fagius soittaa vuonna 1728 rakennettuja Lövstabrukin ruukinkirkon Cahman-urkuja Upplannissa. Koopmanin soitin on vieläkin upeampi ja yhden pillistön verran suurempi. Alankomaalaisen Zutphenin Pyhän Valpurin kirkon urut rakensi H.H. Bader jo 1640-luvulla.