Passiovirsistä tunnetuimpiin
kuuluu Ernst Christoph Homburgin Jeesus, olet
elämäni
(teksti = virsi 57). Buxtehuden Jesu,
meines Lebens Leben (BuxWV
62) on sävelletty sen
säkeistöihin 1–4 ja 8. Kantaatti perustuu
soitinjohdantoa lukuun ottamatta kahden tahdin mittaiselle basson
laskevalle ostinato-aiheelle, jonka ylläpitämä
intensiteetti huipentuu aamen-fugatoon. Vasta viimeinen
säkeistö on neliääninen (SATB), mutta kuoro voi
kyllä laulaa koko teoksen yhtä lailla kuin se voidaan
tehdä solistisesti. Mahdollinen on edelleen solistinen alkupuoli
(säk. 1-4) ja kuoromainen päätös (8. säk. ja
aamen). Soittimisto on viisiääninen;
minimissään tarvitaan kaksi viulua (ja bc). Kantaatin
laulaminen
onnistuu
luontevasti myös suomeksi virren 57 (säkeistöt 1–4 ja 8)
mukaan.
Yksinkertainen bassopohja, jollaisia Buxtehude usein
käyttää, luo lähes pakahduttavan intensiteetin.
Toistuva basso ei estä harmonioiden varioitumista, mutta tekee
pienistäkin muutoksista merkittäviä. Tässä mp3-esimerkissä
on rohkeasti yhdistetty sointupohjan dominanttiin (A-duuri) sen
yläpuolisessa kudoksessa soiva a-molli! (Orchestra Anima Eterna ja
Collegium Vokale, joht. Jos van Immerseel, Channel Classic CCS 7895-1)
Alakuvassa kantaatin päätössäkeistön
kuorosatsin alku suomeksi:
Sekä Paul Gerhardt että
Johann Rist ovat saksantaneet otteita
keskiaikaisesta Arnulf Louvainilaisen mystisestä
kärsimysrunoelmasta Rhytmica
oratio, joka on Buxtehuden
kantaattisarjan Membra Jesu nostri (ks. tästä
erikseen) pohjana.
Gerhardtin virrestä O Haupt
voll Blut und Wunden (=
virsi 63) on tullut kaikkialla laulettu,
mutta Ristin runoa Dein edles Herz
tuskin enää tunnettaisiin, ellei Buxtehude olisi valinnut
sitä kantaattitekstikseen (Dein
edles Herz, BuxWV 14). Runon 11
säkeistöstä on nyt mukana 7 (1-6 ja 11).
Mietiskelylle tilaa antaen johdannon sonaatti ja säkeistöjen
väliset ritornellot ovat
painokkaita. Aloituksen ja kahden viimeisen säkeistön
neliääninen satsi (SATB) ovat kuorolle istuvia, kun taas
alton, tenorin ja basson säkeistöt solistisia.
Kantaatin viides
säkeistö on sopraanon ja alton duetto, yksi Buxtehuden
kauneimmista. olen rohjennut lainata sitä erillisenä
useammankin virsitekstin kantajaksi seuraavasti:
- virren 120 säkeistöt 1 ja 3 helluntaiaikaan
- virren 237 säkeistöt 2 ja 5 ehtoollismusiikkina tai
erityisesti 2. pääsiäispäivänä, III vsk,
jolloin epistolana (1 Piet. 1:18-) luetaan tämän virren
lähtökohtana oleva teksti