^
Joensuusta pääsee nykyisin henkilöjunilla kolmeen suuntaan, etelään (Kouvolaan ja Helsinkiin), pohjoiseen (Nurmekseen) ja länteen (Pieksämäelle). Myös Ilomantsiin voi onnistua matkaamaan museojunalla, mutta säännöllinen henkilöliikenne idän suuntaan loppui jo vuonna 1969, vaikka rata valmistui koko pituudeltaan vasta 1967. 1980-luvulla kulki yöjunayhteys myös Viinijärven kautta Siilinjärvelle ja edelleen Turkuun. Alkuaan Joensuuhun kuljettiin Helsingistä Viipurin ja Sortavalan eli vanhan Karjalan radan kautta.

Joensuu-Kontiomäki
Rataosa Joensuusta Nurmekseen valmistui 1911, Nurmeksesta Kontiomäelle vasta 1929. Asemista valtaosa on Thure Hellströmin piirtämiä, Nurmeksesta etelään jugendia ja pojoiseen jo klassista tyyliä. Henkilöliikennettä on nykyisin vain Joensuusta Nurmekseen. Junat pysähtyvät Enossa, Uimaharjussa, Vuonislahdessa, Lieksassa, Kylänlahdessa, Höljäkässä ja Kohtavaarassa.
• Joensuu
• Kontiolahti
• Eno
• Uimaharju
• Ukkola
• Kelvä
• Vuonislahti
• Lieksa
• Kylänlahti
• Viekki
• Höljäkkä
• Kohtavaara
• Nurmes
• Porokylä
• Valtimo
• Maanselkä
• Juurikkalahti
• Vuokatti
• Kontiomäki

Pieksämäki-Joensuu
• Pieksämäki
• Nikkarila
• Siikamäki
• Maavesi
• Huutokoski => Savonlinna
• Kolma
• Varkaus
• Könönpelto
• Rauhamäki
• Kangaslampi
• Syrjä
• Koivumäki
• Heinävesi
• Kerma
• Sappu
• Vihtari
• Sarvikumpu
• Juojärvi
• Ristinpohja
• Viinijärvi => Siilinjärvi
• Liperi
• Joensuu

Vasta 1930-luvun lopulla koko pituudeltaan valmistuneella Pieksämäen-Joensuun radalla on parikymmentä asemaa, mutta henkilöjunat pysähtyvät nykyisin vain Varkaudessa, Heinävedellä, Vihtarissa ja Viinijärvellä. Varkaudesta Viinijärvelle (nämä poislukien) asemat edustavat 1930-luvun yksinkertaista klassismia. Suurin osa on samoilla pohjapiirustuksilla tehtyjä, muutama hieman pienempiä. Radan alku- ja loppupää (Pieksämäeltä Varkauteen ja Viinijärveltä Joensuuhun) ovat vanhempia. Näin myös niiden asemat poikkeavat Varkaus-Viinijärvi -osuudesta. Liperin ja Joensuun välillä olleet Ylämyllyn ja Onttolan asemarakennukset on purettu ja siirretty muualle. Jatkosodan ja alueluovutusten jälkeen uusi rata oli Joensuun ainut yhteys länteen ja etelään aina vuoteen 1967, jolloin uusi Karjalan rata vihittiin käyttöön.

Vanha Karjalan rata kulki Viipurin ja Sortavalan kautta Joensuuhun. Suomen menetettyä Karjalan radasta jäi rajojen sisään vain osuus Niiralasta Joensuuhun. Vuonna 1966 valmistunut uusi Karjalan rata Parikkalasta Joensuuhun yhtyy vanhaan rataan Tohmajärven Onkamossa. Vanhan rataosan asemarakennuksista ovat säilyneet Niittylahti, Hammaslahti, Tikkala, Tohmajärvi, Uusi-Värtsilä, Kaurila (siirretty Helsinkiin) ja Niirala. Onkamon asemakin lienee säilynyt siirrettynä.

Joensuusta rakennettiin jo 1920-luvulla kaivosrata Viinijärven kautta Outokumpuun. Myöhemmin tätä rataa jatkettiin länsiluoteeseen aina Siilinjärvelle asti. Vuosina 1984-89 myös tätä kautta oli yöjunayhteys Joensuusta Turkuun.