40 urkuversiointia Hymnarium 2 -laulukirjan hymneistä ovat
syntyneet joulusta 2025 kevääseen -26. Ne ovat tarjonneet
meditaatiohetkiä tämän ihmeellisen lauluaarteen äärellä. Suuri osa
näistä sävelmistä tunnetaan myös suomalaisista
käsikirjoituslähteistä. ”Urkuhymnejä” voidaan laulaa monin tavoin,
myös instrumentaalisina. Näin on mahdollista ”veisata vuoroin” tai
antaa hymnikoraalille alkusoiton tai itsenäisen urkukoraalin jalo
tehtävä. Hymnit soveltuvat myös sarjoina esitettäviksi esimerkiksi
tähän ryhmiteltyinä kokonaisuuksina. Nuottikuvassa on rohjettu
lainata Osmo Vatasen ja Pekka Kivekkään suomennoksia hymnisävelmien
pohjan hahmottamisesksi. Useita satseja voidaan sitä paitsi soittaa
myös laulun säestyksenä. Olen laatinut myös esimerkkejä vapaasti
polveilevan hymnisävelmän mahdollisesta muuntumisesta
seurakuntavirreksi. Näin moni virtemme lienee syntynyt. Lisätietoa
avaat hymniluettelosta.
Käsikirjoitus.
Urkukoraalit jouluajan ja paaston sekä pääsiäisen
hymnisävelmistä sopivat alkusoitoiksi tai alternatim-säkeistöiksi,
ja niitä voi soittaa myös itsenäisinä koraalimeditaatioina, osin
myös laulettuina.
Pääsiäisajan hymnisarjat (yllä ja alla) sopivat
myös sellaisenaan sarjoina soitettaviksi.
Viisi urkumeditaatiota aamurukouksen ja iltarukouksen hymneistä on
mahdollista liittää kyseisten hymnien alkusoitoiksi, päätökseksi
tai vuorolaulusäkeistöiksi. Urkukoraaleista muodostuu myös viiden
koraalimeditaation vapaasti soitettavat sarjat.
Aamuhymnit (yllä) ja iltahymnit (alla) Voidaan myös yhdistää
kymmenen hymnimeditaation sarjaksi.
Kolme hymniä (yllä) ja seitsemän hymniä (alla) liittyvät
kirkkovuoden yksittäisiin pyhiin. Niitä voidaan soittaa myös
vapaasti muodostettavina sarjoina tai meditaatioina muulloinkin
kuin nimikkopyhinään.
Seuraavat seitsemän hymniä ovat etupäässä muistopäivien hymnejä.
Niistä muodostuu myös sarja, jota voidaan soittaa itsenäisesti.