Luettelo Hymnarium 2 -kokoelman hymnien urkukoraaliversioista (jh 2026, käsikirjoitus)


Numerolinkeistä voit avata nuottinäytteet ja YouTube-esimerkeistä soivat nuottikuvat. Ks. lisätietoa sivun alareunasta!


Jouluaika

001 Radix Iesse iam floruit – Jo Iisain kanto verson saa

Urkukoraalissa c.f. on alaäänessä vapaasti harvennettuna sävelmän muotoa seuraten. Ylä-äänten toistuvat aiheet ovat sävelmän alusta. Cantus firmus voidaan myös laulaa.

002a Quem pastores laudavere – Enkeli toi paimenille

Johann Hermann Scheinin Cantionale-kokoelmasta tuttu joululaulu on sommiteltu vapaaksi kaksisäkeistöiseksi urkukoraaliksi. 

003 Dulce fit nobis memorare parvum – Laulumme muistaa asumuksen pienen

Laulu on ”uuden ajan” hymni, paavi Leo XIII:n 1800-luvulla kirjoittama, liekö hänen säveltämänsäkin? Tunnelmallisen sävelmän olen muokannut mahdolliseksi laulaa myös seurakunnan yhteisenä virtenä.


004 Illuminans altissimus – Loisteesi, Korkein, säteilee
        Tämä Aurelius Ambrosiuksen hymni 300-luvulta on saanut pienen koraalifantasian hahmon, joka sopii myös messun päätösmusiikiksi jouluaikaan. Hymnin säkeistöissä liitytään myös myös 1. ja 2. loppiaisen jälkeisen sunnuntain sisältöihin ja leipäihmeeseen, jota meillä muistetaan 4. paastonajan sunnuntaina.


Hymneistä 1–4 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.


Paastonaika

005 Dei fide, qua vivimus – Elävä usko Jumalaan
        Hymni on tässä saanut aivan yksikertaisen säestystuen. Sama sävelmä on kolmessa muussakin hymnissä. Näistä palmusunnuntaille osoitettu Celsea salutis gaudia (ks. n:o 7) on saanut laajemman, säkeittäin etenevän urkukoraalimuodon. Molemmat sopivat kaikkiin tämän sävelmän teksteihin.


006 Qua Christus hora sitiit – Kristus ristille noustuaan
        Hymnisävelmä on harvennettuna bassoäänessä. Säkeistö sopii esimerkiksi hymnin urkusäkeistöksi.


007 Celsae salutis gaudia – Uskovat kautta maailman
        Hymnisävelmä kulkee bassoäänessä, mutta sitä ei ole välttämätöntä korostaa. Sen sijaan väli-imitaatioin etenevä rakenne sallii väri- ja tempovaihtelun. Samalla sävelmällä lauletaan myös iltavirttä Christe, qui lux es et dies (Oi Kristus, kirkas päivämme, ks. Hymnarium 1 n:o 96), joka on suomalaisessa virsikirjassa n:o 550 ja vielä alkuperäisemmässä asussa ruotsinkielisenä (O Kristus, du som ljuset är, Psalmbok nr. 515).


008 Cor, arca legem continens – Oi sydän, sinä arkku lain
        Urkukoraali sopii vapaasti soitettavaksi meditaatioksi, esimerkiksi vastausmusiikkina. Sävelmä esitellään ensin ja lopuksi tenoriäänessä. Näiden säkeiden väliin tulee kiihkeämpi basson c.f. -säe.


009 ja 010, katso hymnit 005 ja 007.


011 Salvete, Christi vulnera – Oi terve, haavat Kristuksen
        Säepareittain esi-imitoitu cantus firmus vaihtaa sävelkorkeutta joka säkeessä. Cantus firmus voidaan myös laulaa. Hymnistä voidaan valita yksittäisiä säkeistöjä myös ehtoollismusiikiksi ja se sopii itsenäiseksi meditaatiomusiikiksi varsinkin paastonaikana.


012 Salva Redemptor – Oi Vapahtaja
        Säemitaltaan tavanomaista laajempi hymni on tässä saanut eräänlaisen koloroidun (koristellun) cantus firmus -urkukoraalin käsittelyn, vaikka sävelmän asu onkin muuttumaton ja voidaan myös laulaa.


Hymneistä 5–12 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.


Pääsiäisaika


013 Salve dies, dierum gloria – Terve päivä! Täytyt kunniasta!
        Kyse on oikeastaan sekvenssistä, jonka ensimmäinen säkeistö on erotettu basson cantus firmuksen pohjustamaksi majesteettiseksi päätössoitoksi.


014 Laetare, caelum, desuper – Riemuitse, taivas korkea
        Hymnin esittely on tässä jaettu jalkiolla soitettavan alton cantus firmuksen ja sopraanon manuaalisatsin kesken, joiden sävellaji myös vaihtuu säe säkeeltä.


015 ks. hymni 16


016 Haec hora, quae resplenduit – Sädehtii suuri hetki nyt
        Hymnistä on muokattu seurakunnan säkeistölaulu, jota voi soittaa myös urkukoraalina.


Hymneistä 13–16 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.


Helluntaiaika


017 Te decet laus – Sinulle kuuluu ylistys
        Tämä hymneistä vanhimpia on saanut jatkoksi jubilus-luonteisen toccatan, joka voi myös jäädä pois. Tällöin kolmannen rivin lopusta siirrytään suoraan päätössointuun.


018 Immensa et una Trinitas – On Kolminaisuus ääretön
        Hymnisävelmän rakenne on toisteinen: sen aloitussäe kerrataan heti perään ja vielä lopuksi, ja vain kolmas säe tuo mukaan uuden teeman. Tämä tarjoaa oivan variointimahdollisuuden urkusatsiin. Toisaalta se kaipaa kontrastia, ja sellainen luodaan vapaasti valitulla sekvenssivälikkeellä. Tämän jälkeen hymnisäkeistö toistuu sellaisenaan, vain rekisteröintivaihdoksin.


019 Exsultet caelum laudibus – Nyt soikoon taivas kiitostaan
        Virsikirjamme virren 420 pohjana on tämä mahdollisesti Mikael Agricolan hymni. Urkukoraalina se on saanut majesteettisen esittelyn, jossa cantus firmus risteilee vapaasti, osin kontrapunktissa itsensä kanssa. Sopii itsenäiseksi meditaatioksi tai esimerkiksi päätössoitoksi.


020 ks. hymni 21


021 O nata lux de lumine – Oi Jeesus, Valo Valosta
        Urkukoraalin muotoa laventaa säkeiden välissä toistuva ritornello. Sen teema on suoraan hymnin alusta, mutta sävellaji vaihtelee. Samaa sävelmää voidaan laulaa viiden muun tekstin kanssa sekä vielä kolmessa Hymnarium 1:n hymnissä. Vaikka hymni liitetään kirkastussunnuntaihin, sitä voidaan sopivin säkeistövalinnoin (esimerkiksi 1, 5 ja 6) laulaa joka-aikaisesti. Ehtoollismusiikkina myös urkusäkeistö on luonteva laajuudestaan huolimatta. Cantus firmus voidaan myös laulaa. Jos dominanttiin nostettu toinen säe on tällöin liian korkea, se on mahdollista laulaa perussävellajista, vaikka säestys pysyy ennallaan.


022 Aeterna imago Altissimi – Korkeimman kuva ikuinen
        Hymnin urkuvariaatio etenee vaihtaen tekniikkaa säkeittäin ja huipentuu ensimmäisen säkeistön sanoihin 'kuninkuus, voima, kunnia'. Sopii itsenäiseksi meditaatioksi tai esimerkiksi päätössoitoksi muulloinkin kuin nimikkopyhänään tuomiosunnuntaina.


023 Te, saeculorum principen – On sinun Herruus aikojen
        Urkukoraali saa luonteensa tekstin alun sijaan ”hiljaisemmista” säkeistöistä (kuten 3, 4 tai 5), joten se sopii hyvin urkusäkeistöksi hymnin keskivaiheille, vaikka aloituksen sana 'kuningas' onkin synnyttänyt toisen säkeen fanfaarimaisen alleviivauksen tuomiosunnuntain sisällön mukaisesti. Hymnin 5. säkeistö liittää sen myös joka-aikaisesti ehtoolliseen.


Hymneistä 17–23 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.


Muut juhlapäivät


024 Legis sacratae – Lain määräyksiin (Kynttilänpäivä)
        Hymnin urkuversio elää säe säkeeltä vanhan koraalifantasian tavoin. Se sopii erityisesti alkusoitoksi tai päätösmusiikiksi tai vapaaksi meditaatioksi.


025 ks. hymni 1


026 Quem terra, pontus, aethera – Maa, meri, tähtitaivaatkin (Marian ilmestyspäivä)
        Hymnin urkuvariantti tiivistyy säkeistön loppua kohti.


027 ja 028 ks. hymni 42


029 Aeterne rerum conditor – Loit kaiken, Luoja ikuinen (Mikkelinpäivä)
       Urkuversio on säepareittain esi-imitoitu fugetta, luonteeltaan majesteettinen.


030 Christe, caelorum habitator alme – Oi Kristus, taivaan asujista lempein (Pyhäinpäivä)

        Hymnin hienopiirteinen sävelmä antaa mahdollisuuden saman harmoniapohjan kuljettamiseen läpi jokaisen säkeen valmistelun. Urkukoraali toimii kohtalaisen laajana itsenäisenäkin meditaationa.


031 O quanta, qualia – Oi kuinka monet (Pyhäinpäivä)
        Sävelmästä on mahdollista muodostaa yhteinen virsi. Hymnin 6. säkeistön jubilus voi olla myös instrumentaalinen. Muiden säkeistöjen säestyksessä kyseiset tahdit hypätään yli.


Hymneistä 24–31 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.


Viikonpäivät


032 ks. hymni 33


033 Dicamus laudes Domino – Nyt kiittäkäämme Herraamme

        Urkukoraali on yksinkertainen säkeistölaulu, myös säestyksenä mahdollinen. Sen runo viittaa kuudenteen hetkeen eli päivärukouksen aikaan.


034 ks. hymni 33


035 ks. hymni 39


036 ks. hymni 51


037 ks. hymni 39


038 Rerum, Deus, fons omnium – Oi Luoja, lähde olevan. Lauantain iltaukous eli pyhän vieton aloitus.        
        Cantus firmus muodostaa aluksi ja lopuksi basson linjan. Toinen ja kolmas säe laulavat ylistystä Jumalan luomistyölle täyteläisin harmonioin, viipyillenkin.


039 Aeterna lux, divinitas – Jumaluus, valo ikuinen. Maanantain aamurukous.
        Hymnarium 2:n runsain sävelmä on tässä yhden tekstin kantajana, mutta sopii hyvin kaikkiin muihinkin. Sävelmästä aiheensa saava johdanto valmistelee ensimmäisen ja kolmannen säkeen. Cantus firmus soitetaan soolona ylä-äänessä, joka tältä osin voidaan myös laulaa.


040 ks. hymni 51


041 ks. hymni 39


042 Vita sanctorum, via, spes salusque – Oi Kristus, tie ja pyhiesi toivo. Maanantain aamurukous.
        Aluksi yksinkertaisena etenevä urkuversio nousee veisaamaan sydämin ja kielin kesken viimeisen säkeen.


043 Luminis fons - Oi valon lähde. Maanantain iltarukous.
        Cantus firmus saa yläpuolelleen auringon laskua kuvaavan sävelkaaren. Laskevanakin valon puhdas hohde hehkuu meissä ja ilahduttaa enkelten joukkoja.


044 Ad preces nostras deitatis aures – Oi Luoja, meihin jumaluudessasi. Tiistain aamurukous.
        Urut rakentavat tästä aamun hymnisävelmästä pienen gigue-fuugan.


045 ja 046 ks. hymni 39


047 Sator princepsque temporum – Oi Herra, Luoja aikojen. Tiistain iltarukous.
        Urkukoraali jakaa säkeet pieneksi fuugaksi ja tunnelmoivaksi koraaliksi.


048 Fulgentis auctor aetheris – Oi luoja taivaan valojen. Keskiviikon aamurukous.
        Sävelmän toistoisuus suo mahdollisuuden koraalirion rakentamiseen. Se saa olla unelmoivan rauhallinen; yön väistyessä ”herää kauneimmilleen maa”.


049 ks. hymni 39


050 Sol, ecce, lentus occidens – Katso, aurinko laskeutuu. Keskiviikon iltarukous.
        Tasainen cantus firmus saa säestyksekseen kahdeksasosakuviot. Rekisteröintipohjana voi olla 4-jalkainen huilu. Haluttaessa c.f. voidaan soittaa jalkiolla (4').


051 Amoris sensus erige – Vain sinuun, armon antaja. Torstain aamurukous.
        Välisoitoin höystetty cantus firmus -koraali. Hymnin omakin rytmi on nyt tasatahtinen.


052 ja 053 ks. hymni 39


054 ks. hymni 50


055 ks. hymni 39


056 Galli cantu nediante – Nyt jo kukko kiekaisullaan. Perjantain aamurukous.
        Toistuvan kuvion kantama cantus firmus kertoo matkasta. Ajoittain tullaan lähelle suomalaista kansantoisintoa.

057 ks. hymni 39


058 ks. hymni 47


059 ks. hymni 39


060 ks. hymni 51


061 ks. hymni 48


062 ks. hymni 39


Hymneistä 33–56 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna.



Muistopäivät


063 Praeclara qua tu gloria – Kunniankirkkaan vaatteesi (Matteus)
        Säepareittain esi-imitoitu fugetta saa olla keveä ja kirkkaasti rekisteröity. Päätössäe rauhoittaa menon.


064 Mentibus laetis tua fesra – Nyt iloisesti, kiitollisin mielin (Markus)
        Ylä-äänen ”koloroitu” cantus firmus saa tuekseen keskialueen klusterit. Näin maalataan iloinen, kiitollinen mieli.


065 ks. hymni 42 (Luukas)


066 Amore Christi nobilis – Johannes, Herran oppilas (Johannes)
        Apostoli Johanneksen muistohymni soi intensiivisen värein ja tulisin välirepliikein figuroituna urkukoraalina.


068 ks. hymni 63


069 ks. hymni 24


070 ja 071 ks. hymni 63


073 ja 074 ks. hymni 63


075 ks. hymni 21


081, 082 ja 083 ks. hymni 84


084 Gaude, coetus fidelium – Nyt uskon kansa, iloitse (Henrik)
        Urkukoraali on syntynyt toistuvan säestysaiheen päälle. Sen tempo saa olla mahdollisimman rauhallinen sisäistyneen ilon ilmentäjänä.


085 ja 086 ks. hymni 84


089 ks. hymni 19


093 ja 094 ks. hymni 21


098 ja 099 ks. hymni 44


100 ks. hymni 21


102 Immensae rex potentiae – Oi Kristus, suuri voimassa (Hautaan siunaamisen iltahymni)
        Ääriäänten kaanon saa harmonisen tuen väliäänten liikkeeltä. Koraali käy urkusäkeistöksi tai päätössoitoksi.


Hymneistä 63–102 voit kuunnella sarjaksi kootun version Järvenpään kirkon uruilla soitettuna. Jos numeron kohdalla viitataan saman sävelmän muihin teksteihin, löydät sävelmän sitä kautta.


Soitettujen hymninäytteiden nuottikuvien ulkoasu ja tiedot ovat kehittyneet työn edetessä. Numerolinkeistä avautuvat pdf-nuotit olen pyrkinyt yhdenmukaistamaan. Projektin aikana olen erityisesti kiinnittänyt huomiota cantus firmuksen merkintään suhteessa moderniin notaatioon, joka ei aivan helposti salli ottaa huomioon hymnien vapaapulsatiivista laulutapaa. C.f.-nuottiyksikkö, joka on usein merkitty vain nuotinpäänä (ja on tällöin laulettavissakin), on tilanteen mukaan arvoltaan kahdeksasosa tai neljäsosa (tai harvennettuna puolinuotti jne) suhteessa muuhun kudokseen. Urkukoraalin lähteen hahmottamisen avuksi olen rohjennut useissa tapauksissa liittää mukaan hymnin 1. säkeistön sanat originaalin tavujaon mukaisina. Tästä seuraa työstetyissä cantus firmuksen käsittelyissä ”vääriä korkoja” ja epäluontevalta tuntuvia jakoja. Näitä ei ole tarkoitettu laulettaviksi, mutta menettely mahdollistaa hymnisävelmän alkuperäisen rakenteen rekonstruoimisen, kun siihen on tarvetta.


Useimpia Hymnarium 2 -kirjan hymnejä voidaan laulaa ja soittaa kirkkovuoden eri ajankohtina, vaikka niille olisikin osoitettu jokin kohdepäivä tai rukoushetki. Usein myös säkeistöjen valinnalla voidaan tehdä ”kohdistuksia”. Hymnit sopivat rukoushetkien ohella myös messun musiikiksi ja erityisen usein ehtoolliseen tai vastausmusiikiksi. Viikonpäivien hymnit ovat yleensä aamu- tai ilta-aiheisia, muuten joka-aikaisia. Muistopäivien hymneistä olen urkukoraaleiksi valinnut evankelistoille Matteus, Markus, Luukas ja Johannes sekä piispa Henrikille omistetut hymnit ja kokoelman päättävän hautaan siunaamisen iltahymnin. Hymneistä on mahdollista muodostaa myös kuoron (tai solistin) ja urkujen vapaamuotoisia kokonaisuuksia esimerkiksi iltamusiikkiin tai kirkkokonserttiin. Kokemuksesta tiedämme myös, miten innokkaita rippikoululaiset ovat viettämään aamu- ja iltarukouksia perinteistä rukoushetkien musiikkia laulaen.


Toivon, että tästä pienestä tutkielmasta hymnien maailmaan olisi iloa ja rohkaisua tarttua hymneihin kukin omalla tavallaan. Hymnit ovat kirkkomusiikkiperinteemme yksi rikas linja. Hymnien parissa sain viettää ”intensiivijakson” talven ja kevään 2025-26 pakkaspäivinä Hymnarium 2 -laulukirjan opastamana. Tämä kirja kannattaa ehdottamasti hankkia! Kirjan ovat toimittaneet Osmo Vatanen ja Pekka Kivekäs. Heidän suomennoksensa avaavat aivan uusia näköaloja hymnien tuhatvuotiseen historiaan, mutta ne tekevät hymneistä myös tämän pävän eläviä lauluja, joiden sanomaa urkusäkeistötkin voivat rikastuttaa ja tulkita.


Oman panoksensa tähän projektiin ovat epäilemättä antaneet Järvenpään kirkon urut, jotka olivat juuri läpikäyneet perushuollon ja saaneet laajennuksena uusia digiäänikertoja. Kiitos urkutreeniajoista!


Järvenpäässä pääsiäisaikaan 2026
Juhani Haapasalo