Vanhan virsikirjan vinkkejä
Vuoden 1702 nuottivirsikirja, ensimmäinen suomalainen painettu koraalikirja Yxi Tarpelinen on ilmestynyt näköispainoksena Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana. Seuraavat esimerkit pohjaavat Erkki Tuppuraisen toimittamaan laitokseen sekä Tauno Väinölän tekstikirjaan Vuoden 1701 suomalainen virsikirja (Kirjaneliö).

Tammikuu 02, uudenvuodenpäivä (ym.)
Maskun Hemminki suomensi virsikirjaansa uudenvuodenvirren Iloitkaam siis kaikki.
Vuoden 1701 virsikirjaan virsi tuli numeroksi 129. Jostakin syystä se ei kelvannut myöhempiin suomalaisiin virsikirjoihin, vaikka sen sävelmä on tarttuva. Olen poiminut oheiseen sovitukseen virren kolmannen säkeistön, joka sopii kuoron tai solistitrion laulamana mm. uudenvuodenpäivän 1. lukukappaleen vastausmusiikiksi tai vapaaksi kuorolauluksi. Mukaan voidaan sovittaa myös virren päätössäkeistön teksti tai laulaa se yksiäänisesti. Virren neljäs säkeistö toisi mukaan loppiaisen ja itämaan tietäjät, viides taas kynttilänpäivän ja vanhan Simeonin.


_ _ _

Helmikuu 02, paastonaika
1. paastonajan sunnuntain virsiin kuuluu virsi 305, Jeesus, ruokit sanallasi. Se tuli mukaan vuoden 1701 vanhaan virsikirjaan, ja koska se oli tuolloin uusi, se sai myös uuden ja ajanmukaisen sävelmän (ks. Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja, n:o 253). Aariamaisen ja kevyesti etenevän sävelmän muoto lienee melko pian tasatahdistunut, koska mm. 1700-luvun lopulta säilyneessä Nils Strömbäckin käsinkirjoitetussa koraalikirjassa sävelmän muoto ja sen alkuperäisestä tihentynyt säestys ovat jo lähellä nykyistä.

Sävelmän vanhaa muotoa voi mainiosti lainata solistiseksi alternatim-säkeistöksi virren sisään. Nykyinen laulutempomme mahdollistaa seurakunnan ja solistin tempojen pitämisen yhtäläisinä. Vanhan virsikirjan versio tuo uutta näkökulmaa virren sisältöön ja houkuttaa sen laulamisen kokonaan.

Seuraavassa esimerkissä solistille on erotettu säkeistöt 4 ja 7. Sävelmän vanha jäsennys muuttaa iskualojen suhteet nykyisestä poikkeavaksi, mikä mahdollistaa tehokkaat painotukset. Nykyisen tekstin mitta ei tosin tue vanhaa iskualahierarkiaa kovin hyvin, joten sitä ei ole syytä ylikorostaa. Esimerkin kenraalibasson realisointi on toimittajan. Satsi perustuu vastaavaan ruotsalaiseen koraalikirjaan.


_ _ _

Maaliskuu 02, Marian ilmestyspäivä
Vanhan virsikirjan suomalaisessa versiossa on yhtä ja toista sellaista, mitä ei löydy vastaavasta ruotsalaisesta virsikirjasta. Tällainen on jo keskiajalta periytyvä jouluajan virsi Riemuit me mahdam vahvast (vvk 113), jonka Maskun Hemminki toi virsikirjaansa. Ja yllätys yllätys: Se kuului, sävelmältään hieman muokkautuneena, vielä edellisenkin virsikirjamme jouluvirsiin. Tässä tarjotaan marianpäivään soveltuva kuoroversio, yhtä lailla lapsi-, tyttö-, poika- tai naiskuorolle sopiva ja toki myös miesäänten laulettavissa oleva duetto:

_ _ _

Huhtikuu 02, pääsiäisaika
Vanhan virsikirjan virret avaavat näkökulmia aikansa liturgisen musiikin käytäntöihin. Dieterich Buxtehude toimi aikakautena, joka heijastuu monin tavoin vuoden 1701 virsikirjassa ja sen sävelmistössä. Buxtehuden urkukoraalien sävelmät ovat edelleen hyvin edustettuina paitsi saksalaisissa, myös pohjoismaisissa virsikirjoissa. Ja mitä ei löydy enää uusimmista virsikirjalaitoksista, se löytyy usein vuoden 1702 sävelmistöstämme. Pääsiäisajan virsi Jesus Christus, unser Heiland, der den Tod überwand (Jesus Christus sielun turva, vvk 165) on edelleen käypäinen virsi esim. kuoron ja urkujen yhteiseksi ehtoollismusiikiksi. Sen voit toteuttaa esim. seuraavana vuorolauluna:
  - kuoro aloittaa laulamalla (käy myös nais- tai miesäänten duetoksi, sov. jh 02):

  - urkuri jatkaa soittamalla Buxtehuden koraalin Jesus Christus...(BuxWV 198)

  - kuoro päättää laulamalla esim. seuraavan sovituksen (jh 02):

_ _ _

Toukokuu 02, helluntaiaika
Voimme lainata vuoden 1702 koraalikirjan sävelmämuotoja myös tämän päivän runoasun yhteyteen. Seuraavassa esimerkissä virren 115 ensimmäinen säkeistö on puettu Yxi Tarpelisen Nuotti-Kirjan sävelmään. Nykyiseen tasatahtiseen versioon verrattuna vanhan virsikirjan muoto tuo kokonaisuuteen meditaation ulottuvuuden. Niinpä oheista säkeistöä voisi kuoro tai solisti laulaa esim. helluntaipäivän 1. lukukappaleen vastausmusiikkina. Säestystä ei tarvita. Nuottiin liitetyn säkeistön lisäksi mukaan kävisi mm. virren 5. säkeistö.

_ _ _

Syyskuu 02, 15. sunnuntai helluntaista
Kiitollisuuden sunnuntain virsiin kuuluu psalmin 100 pohjalta runoiltu Kaikki maat, te riemuitkaatte (virsi 327). Vanhaan virsikirjaan tämä Johann Franckin kirjoittama ytimekäs virsi sai sävelmän, jolla sitä edelleen lauletaan. Seuraavassa sovituksessa kokonaisuuteen on ajan tyyliin liitetty vielä ritornello ja kahden viulun ja continuon säestys. Sitä voisi mainiosti laulaa solistisesti esim. vastausmusiikkina. Jos viuluja ei ole käytettävissä, urkuri voi korvata koko soittimiston.

_ _ _

Lokakuu 02, Uskonpuhdistuksen muistopäivä
22. sunnuntaina helluntaista vietetään uskonpuhdistuksen muistopäivää. Silloin sopii laulaa mm. J. L. Runebergin virttä On meillä aarre verraton (virsi 183). Laulamme kyseistä virttä vanhalla psalmivirren sävelmällä, nykyisin tasatahtisella. Vanhan virsikirjan virressä 201 tuo sävelmä on ihastuttavan elävässä, sykkivässä rytmisasussa. Mikäpä estäisi lainaamasta Yhden tarpeellisen sävelmämuotoa nykyisen virren kantajaksi. Vanhassa asussaan se on nykyistä C-duuria kvartin verran korkeampi. Jos käytettävissä on heleä sopraano tai tenori, kuoron unisono tai sooloääni, seuraava säkeistö voi soida riemukkaan vakuuttavasti:

_ _ _

Marraskuu 02, Pyhäinpäivä ja kirkkovuoden päätös
Vanhassa virsikirjassa elämän katoavuus ilmaistiin hyvin konkreettisesti. Tänään siihen ei ehkä pystytä samalla tavalla. Kenties myös tästä syystä moni vanha virsi on jäänyt pois käytöstä. Toisaalta vanhan virsikirjan virsissä on elämän katoavuuden vastapainona vahva toivon näkökulma. Esim. hautausvirren Haudatkaamme ruumis tämä (vvk 398) sävelmäkin on alkuaan ollut raikkaan duurinen. Virttä laulettiin vielä edellisessä virsikirjassamme (Nyt rakkahamme hautaamme, virsi 256), mutta sävelmäksi oli vaihtunut mollinen toisinto.

Seuraavassa vinkkiesimerkissä edellisen virsikirjan virren 256 säkeistöjen 5 ja 6 sävelmäksi on palautettu vanhan virsikirjan klassikko, johon mm. J. S. Bach on säveltänyt urkukoraalin Nun lasst uns den Leib begraben, ks. nk. Neumeister-kokoelma; tästä voit kuunnella ääninäytteen urkukoraalin lopun noususta klaviatuurin rajoille katoamattoman ruumiin ilmestymisen kuvauksena (jh/Kallion kirkon kuoriurut; dokumentin koko on 2 Mt, joten varaudu sen vaatimaan siirtoaikaan!).

Kuoron laulama virsi ja Bachin urkukoraali voitaisiin yhdistää paitsi hautausmusiikiksi myös pyhäinpäivän poisnukkuneiden muistoillan vastaus- tai päätösmusiikiksi. Laulamalla virrestä vain sen viimeinen säkeistö (Martti Luther) siitä saadaan myös muihin kirkkovuoden päätöksen pyhiin sopiva.

_ _ _

Joulukuu 02, Joulu
Vanhan virsikirjan kieli lyhenteineen ja mitan vapauksineen mahdollisti käännettävän tekstin sisällön tarkemman seuraamisen. Niinpä Hemminki Maskulaisen suomennos Martti Lutherin Enkeli taivaan -virrestä sisältää myöhempiä käännöksiä uskollisemmin Lutherin runon kielikuvat. Tällöin myös virteen sävelletty musiikki voi aueta alkuperäisen syvältä kouraisten. Seuraava Samuel Scheidtin konsertto Euch ist ein Kindlein heut geborn (=Enkeli taivaan -virren toinen säleistö) kahdelle lauluäänelle ja basso continuolle tuo ihastuttavasti esille Lutherin ilmeikkään kielen, kun Maskun Hemminkikin kirjoittaa pisku piltistä ja kaunukaisesta lapsukaisesta. Hemmingin tekstin ylimääräisten tavujen mahduttamiseksi olen jakanut muutamia nuottiarvoja saadakseni tekstin istumaan Scheidtin sävelkudokseen.