Urkukirjallisuutta käyttötarpeisiin

Koraalimusiikki

1600-luku

- Samuel Scheidt: variaatiosarjoja (Tabulatura Nova) ja pieniä urkukoraaleja (Das Görlitzer Tabulaturbuch)

- Heinrich Scheidemann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter

- Matthias Weckmann: koraalivariaatiosarjoja (Choralbearbeitungen), Bärenreiter

- Johann Christopf Bach: koraalialkusoittoja (44 Choräle...), Bärenreiter

- Johann Michael Bach: urkukoraaleita, Hänssler

- Dieterich Buxtehude: koraalialkusoittoja, urkukoraaleja, variaatiosarjoja ja fantasioita, ks. https://juhaniha.fidisk.fi/Buxtehude/

- Johann Pachelbel: koraalialkusoittoja ja urkukoraaleita, ks. https://juhaniha.fidisk.fi/Pachelbel/

- Georg Böhm: urkukoraaleita (Sämtliche werke II), Breitkopf

- F.W. Zachow: urkukoraaleita ja koraalifuugia (Gesammelte Werke I), Breitkopf

1700-luku

- J.S. Bach: koraalikokoelmia:

  • Neumeister-koraalit (eli Arnstadtin urkukirja)

  • Orgelbüchlein (pienimuotoisia figuroituja koraaleita)

  • Leipzig-koraalit (suurimuotoisia koraaleita)

  • Clavierübung III (nk. katekismuskoraalit)

  • Schübler-koraalit (sovituksia kantaattikoraaleista)

  • Enkeli taivaan (kaanonmuunnelmia)

  • yksittäisiä urkukoraaleita

- G.F. Kauffmann: urkukoraaleita (Harmonische Seelenlust), Bärenreiter

- G.Ph. Telemann: urkukoraaleita (Choralvorspiele), Bärenreiter

- J.G. Walther: urkukoraaleita (Choralbearbeitungen), Breitkopf

- suuri joukko Bachin oppilaita ja oppilaanoppilaita

- ranskalaiset mestarit: Guilain (ei kovin vaikeita), Couperin (kaksi messusarjaa), Clerambault, Marchand, Nivers, Dandrieu ja D'Aquin (joululaulumuunnelmia)

- Joh. Brahms: urkukoraaleita (Sämtliche Orgelwerke), Breitkopf, ks. myös https://imslp.org/wiki/Category:Brahms,_Johannes

- Max Reger: koraalifantasioita, urkukoraaleita, pieniä koraalialkusoittoja, ks. myös https://imslp.org/wiki/Category:Reger,_Max

- Siegfrid Karg-Elert: urkukoraaleita ja koraalifantasioita, ks. https://imslp.org/wiki/Category:Karg-Elert,_Sigfrid

- Hugo Distler, Ernst Pepping, H.F. Micheelsen, Volker Gwinner, Egil Hovland, Mogens Wöldike, N.O. Raasted, Torsten Sörenson, Waldemar Åhlen

- Suomessa mm. Risto Ainali, Harald Andersén, Sune Carlsson, Kaj-Erik Gustafsson, T.I. Haapalainen, Juhani Haapasalo, Paavo Haapiainen, Jorma Hannikainen, Timo Kiiskinen, Ahti Kuorikoski, Ilkka Kuusisto, Taneli Kuusisto, Aimo Känkänen, Jouko Linjama, Jyrki Linjama, Olli Linjama, Armas Maasalo, Einari Marvia, Martti Miettinen, Viljo Mikkola, Arvo Mikkonen, Sakari Mononen, Tuomo Nikkola, Jarmo Parviainen, Pentti Pelto, Asko Rautioaho, Sulo Salonen, Immanuel Sikström, Eero Sipilä, Torsten Stenius, Jon Sundberg, Pekka Suikkanen, Martti Syrjäniemi, Mirjami Syrjäniemi, Osmo Tolonen, Reima Tuomi, Erkki Tuppurainen, Harri Viitanen, Kaarlo Voipio, Kari Vuola, Eero Väätäinen, Tauno Äikää

- Virossa mm. Rudolf Tobias, Artur Kapp, Hugo Lepnurm, Roman Toi

Koraalipohjaisten ja vapaitten teosten välimaastossa on runsaasti liturgisiin sävelmiin, psalmikaavoihin ja näitten moodeihin pohjautuvaa aineistoa, erityisesti pieniä versettejä ja fugettoja (kuten Scheidt, Scheidemann, Frescobaldi, Zipoli, Pachelbel), jota voidaan soittaa originaalissa yhteydessään psalmilauluun tai canticumiin (kuten Magnificat) tai aivan vapaasti.

1600–1700 -luvut

- Freie Orgelstücke alter Meister I–II, Bärenreiter; pääosin 1600-luvun mestareiden preludeita, toccatoja ja fuugia, I osassa suppeahkoja ja pääosin ilman jalkiota, II osassa vaativampia ja laajempia

- G. Frescobaldi: Toccaten... , Fiori musicali ym. (Bärenreiter), koottujen teosten osat 4 ja 5 tarjoavat aineistoa mm. vastausmusiikiksi, ehtoollismusiikiksi ja urkumessuun, ks. https://imslp.org/wiki/Category:Frescobaldi,_Girolamo

- D. Buxtehude: preludit, toccatat, canzonat ym. toimivat myös osasina; ks. myös https://juhaniha.fidisk.fi/Buxtehude/ ja sieltä erityisesti hakusanat canzona, fuuga ja preludi

- J. Pachelbel: suuri määrä usein suppeita preludeita, toccatoja, fantasioita, fuugia sekä ricercar- ja ciacona-muotoja, ks. myös https://juhaniha.fidisk.fi/Pachelbel/

- G.Ph. Telemann: elegantteja fuugia, joihin voidaan improvisoida preludi annetun sointukaavan pohjalta (Bärenreiter)

- D. Zipoli: monikäyttöisiä pikku fugettoja, alternatim-aineistoa sekä ehtoollismusiikkia, vrt. Frescobaldi (Willy Müller)

- J. Stanley: Voluntaries I–III (Oxford University Press), moniosaisten teosten osat toimivat myös itsenäisinä, käyttökohteet hyvin vapaat (alkusoitto, päätössoitto, vastausmusiikki, ehtoollismusiikki, toimitusten musiikki), ks. myös https://imslp.org/wiki/Category:Stanley,_John

1800–2000 -luvut

- Boely: Pieces d'Orgue (Schola Cantorum), mm. urkumessuaineistoa

- Boellmann: Heures Mystiques (Enoch), karaktäärikappaleita liturgiseen käyttöön

- Franck: L'Organiste (Enoch), sarjoja eri sävellajeissa kuten barokin mestareilla; löytyy myös osoitteesta https://imslp.org/

- Liszt: Organ Works III (Editio Musica Budapest), pienimuotoista ohjelmistoa; ks myös https://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#liszt

- Mendelssohn: Orgelwerke, esim. sonaattien osia voidaan erottaa itsenäisiksi; ks. myös https://juhaniha.fidisk.fi/vinkit15.html#liszt

- Bruckner: Orgelwerke (Doblinger), suuren säveltäjän pienumuotoisia urkukappaleita

- Emil Sjögren: Legender I–II (Nordiska Musikförlaget), 24:n karaktäärikappaleen sarja eri sävellajeissa; muista myös Otto Olsson; ks. https://juhaniha.fidisk.fi/legendat.html

- Max Reger, poikkeuksellisen laaja urkutuotanto, ks. https://imslp.org/wiki/Category:Reger,_Max

- uusklassikot Distler, Reda, Pepping, Bornefeld, Micheelsen

- ranskalaiset Tournemire, Langlais, Dupré, Messiaen, Alain; kaikilla myös pienimuotoisia teoksia, ks. esim. Alainin koottujen urkuteosten III osa (Leduc)

- pohjoismainen huippukokoelma: Lux aeterna, musiikkia hautajaisiin - mutta käytännössä paljon muuhunkin

- virolaisen urkumusiikin helmiä: • Ernst Miljan • Peeter Südan urkuteokset, https://juhaniha.fidisk.fi/levyesittely.html  • Edgar Arron kansansävelmäsovitukset, https://juhaniha.fidisk.fi/arro.html • Arvo Pärt, Alfred Karindi, Hugo Lepnurm, Roman Toi, Ester Mägi, Anti Marguste, Veljo Tormis*, Erkki-Sven Tüür, ks. https://juhaniha.fidisk.fi/viro.html

- suomalaisen urkumusiikin lyömättömät lähdeteokset: Folke Forsman, Suomalaiset urkusävellykset; Ville Urponen, Intomielisen nuoruuden vääjäämätäntä voimaa - Suomalainen urkumusiikki toiseen maailmansotaan asti

*Veljo Tormis tunnetaan parhaiten kuorosäveltäjänä. Alkuaan urkurin koulutuksen saanut Tormis ei olekaan juuri säveltänyt suoraan uruille, mutta Ene Salumäen sovittama kokoelma Kolmteist pilku oreli poole (Kolmetoista katsetta urkuihin) on oiva johdattaja kansanilmaisun keinovaroihin.