Laulukoosteita
- Aamulaulut
Nauhoitettu auringonnousun aikaan 24.5.2022 Repoveden
kansallispuistossa Saarijärven rannalla. Näyte alkaa metsäkirvisen
säkein ja sitten suloisessa sekamelskassa äänensä avaavat ainakin
käki, pajulintu, peippo ja punarinta. Myös teeri pulputtaa
taustalla. Hiukan myöhemmin mukaan liittyi rastaita ja tiaisia (jopa
talitiaisen vanha kunnon ti-ti-tyy), kuikka, kanahaukka,
laulujoutsen, kalalokki ja -tiira. Savottakämpän pihapiirissä myös
kirjosieppo ilmoitti pönttöreviiristään.
- Kevään ääniä
Nauhoitettu pääsiäisen aikaan 2022 Askolassa. Järvi oli vielä
jäässä, mutta pelloille noussut tulvavesi antoi levähdys- ja
ruokailupaikan monelle linnulle. Tallenteesta erottuu ainakin 15
lintua, suunnilleen tässä järjestyksessä: kiuru, sepelkyyhky,
käpytikka (ensin rummutuksia), sinisorsa, tavi, töyhtöhyyppä,
metsäviklo, kuovi, pajusirkku (lyhyt kutsuääni), peippo, hemppo,
västäräkki sekä hanhia, todennäköisesti metsä-, meri- ja
tundrahanhia. Vapun aikaan äänimaailma on jo muuttunut. Nyt äänessä on kottarainen. Äänitettä jäsentää
tikan rummutus, näin pitkänä ehkä palokärjen. Kaikkiaan
tallenteelta kuulet monenlaista ääntä, mutta aivan varmaa ei ole,
ovatko ne kaikki eri lintujen ääniä, vai matkiiko kottarainen
niitä, kunhan pääsee ääneen. Tarunhohtoinen taituri.
- Kevään ääniä II
Nauhoitettu 11.3.2022 uusmaalaisessa havupuuvaltaisessa
sekametsässä. Pääosassa on vihervarpunen, jonka kevätlaulu
yllättää energiallaan ja improvisaation kaltaisella muuntelullaan.
Taustalla kuullaan tiaisia ja jopa kolmea eri tikkaa, ensin
valkoselkätikan lyhyitä djyg- ääniä, sitten käpytikan
räiskyvää säkätystä, ja lopuksi palokärjen majesteettisia
huudahduksia. Noin puolivälin paikkeilla lyyrisenä vastapainona
ilmaantuvat punatulkut, jotka palaavat vielä äänitteen lopulla. Toinen näyte antaa tilaa laulurastaalle.
Näyte on tallennettu 21.4.2022 ja kesti yhtäjaksoisesti puolisen
tuntia. Äänitallennin ehti mukaan noin 20:een minuuttiin.
- Olhavanlammella
Nauhoitettu 26.4.2018 Repoveden kansallispuistossa. Tallenteella
kuullaan kaakkurin lentoääniä (ka-ka-ka), joista linnun nimi on
syntyisin, soidinhuutoja, jotka ovat kerrassaan värisyttäviä,
mutta kuullaan myös lemmekkäitä jutusteluja ja virallisempia
rykäisyjä, joita ei pidä sekoittaa korpin raakaisuihin. Korppikin
kyllä kuullaan. Rastaista on äänessä laulurastas, ja pienemmistä
kevään airuista peipon lisäksi punarinta ja peukaloinen. Ja
telkkäkin mennä viuhottaa lähellä lammen pintaa. Sen
luonteenmainen ääni tulee siipien liikkeestä. Toisessa näytteessä, toukokuulta 2022,
pääosassa ovat korppi ja metsäviklo, kunnes kaakkurikin pääsee
ääneen.
- Paljakassa
Nauhoitettu 11.6.2021 illalla Puolangan Paljakassa. Pian alussa
kuullaan valkoviklon vik-lo -huutosarja. Pajulintu ja
peikko ovat kovasti äänessä, mutta yhtä lailla kuullaan kahta eri
”murreääntämyksen” omaavaa punakylkirastasta. Räkättirastaskin tuo
oman lisänsä ja myös keltasirkku. Samassa paikassa syntyi toinen äänite, jonka pääosassa laulelee
pajulintu. Aktiivisesti äänteli myös vihervarpunen korutonta tsiih-di
-kutsuääntään toistaen. Edelleen äänessä olivat rastaat, nyt
aivan päiväaikaan.
- Talvinen metsä ei ole sekään hiljainen.
Varsinkin tiaiset ja tikat pitävät ääntä liikkuessaan ja ruokaa
etsiessään. Viimeistään helmikuun alussa ääniin alkaa ilmestyä
aivan uutta intensiteettiä, kevätlauluja. Tämä äänite on tehty
1.2.2023 uusmaalaisessa metsässä. Käpytikan 'dig' ja talitiaisen
'tink' aloittavat vuoropuhelun, johon yhtyy sinitiainen, vielä
talitiaisen tavoin lyhyine repliikkeineen. Pian mukaan liittyy
kuusitiainen, jo kevätlauluaan tapaillen. Tämä taas innostaa
toisen kuusitiaisen ilmoitttamaan omasta reviiristään, lähempänä
mikrofonia. Kuusitiasen laulun tempo vaihtelee suuresti
yksilöittäin. Vielä kolmannen, nopeimman tempon, kuulet n. 8
minuutin kohdalta alkaen, Kohta paikalle saapuu (n. 3 min.)
punatulkkujen kuoro, aluksi lyhyitä, huuliharpun soinnilta
kuulostavia tavuja puhallellen, myöhemmin leikitellen myös
rytmisemmin ja sävelkorkeutta vaihdellen. Katkon jälkeen (n.
6'20") kuullaan hömötiaisen harvinaisempaa säkätystä, kuin vanhan
ajan konekirjoitusta muistuttavaa. Toisen katkon jälkeen alkaa (n.
9 min.) myös hömötiaisen kevätlaulu 'tiy-tiy-tiy-tiy'. Taustalla
on myös talvehtivan mustarastaan raksutusta. Ennen tätä tiaisten
viisikon on täydentänyt töyhtötiainen helmeilevällä säkeellään (n.
8 minuutin kohdalta).
Voit kuunnella talvisen metsän nauhoitteen myös
lyhentämättömänä (42 minuuttia). Silloin mukaan tulevat, tosin
kauempaa kuuluen, myös palokärjen lentoääni (gry-gry-gry) ja
käpytikan reviirirummutus. (Lyhenteellä kuuluva tikan koputtelu
liittyi ruoan etsintään kelopuun rungon kätköistä.) Edelleen saat
kuuluviin närhen ja korpin äännähdykset sekä hömötiaisen
niiskutuksen. Viime mainittu on hömppärin yleisintä ääntelyä,
vaikkei osunutkaan mukaan äänitteen lyhennettyyn versioon. Jos
haluat palauttaa mieleen tiaisten ääniä yksitellen, käväise tiaisten sivulla!