Laulukoosteita
- Aamulaulut
Nauhoitettu auringonnousun aikaan 24.5.2022 Repoveden kansallispuistossa Saarijärven rannalla. Näyte alkaa metsäkirvisen säkein ja sitten suloisessa sekamelskassa äänensä avaavat ainakin käki, pajulintu, peippo ja punarinta. Myös teeri pulputtaa taustalla. Hiukan myöhemmin mukaan liittyi rastaita ja tiaisia (jopa talitiaisen vanha kunnon ti-ti-tyy), kuikka, kanahaukka, laulujoutsen, kalalokki ja -tiira. Savottakämpän pihapiirissä myös kirjosieppo ilmoitti pönttöreviiristään.

- Kevään ääniä
Nauhoitettu pääsiäisen aikaan 2022 Askolassa. Järvi oli vielä jäässä, mutta pelloille noussut tulvavesi antoi levähdys- ja ruokailupaikan monelle linnulle. Tallenteesta erottuu ainakin 15 lintua, suunnilleen tässä järjestyksessä: kiuru, sepelkyyhky, käpytikka (ensin rummutuksia), sinisorsa, tavi, töyhtöhyyppä, metsäviklo, kuovi, pajusirkku (lyhyt kutsuääni), peippo, hemppo, västäräkki sekä hanhia, todennäköisesti metsä-, meri- ja tundrahanhia. Vapun aikaan äänimaailma on jo muuttunut. Nyt äänessä on kottarainen. Äänitettä jäsentää tikan rummutus, näin pitkänä ehkä palokärjen. Kaikkiaan tallenteelta kuulet monenlaista ääntä, mutta aivan varmaa ei ole, ovatko ne kaikki eri lintujen ääniä, vai matkiiko kottarainen niitä, kunhan pääsee ääneen. Tarunhohtoinen taituri.

- Kevään ääniä II
Nauhoitettu 11.3.2022 uusmaalaisessa havupuuvaltaisessa sekametsässä. Pääosassa on vihervarpunen, jonka kevätlaulu yllättää energiallaan ja improvisaation kaltaisella muuntelullaan. Taustalla kuullaan tiaisia ja jopa kolmea eri tikkaa, ensin valkoselkätikan lyhyitä djyg- ääniä, sitten käpytikan räiskyvää säkätystä, ja lopuksi palokärjen majesteettisia huudahduksia. Noin puolivälin paikkeilla lyyrisenä vastapainona ilmaantuvat punatulkut, jotka palaavat vielä äänitteen lopulla. Toinen näyte antaa tilaa laulurastaalle. Näyte on tallennettu 21.4.2022 ja kesti yhtäjaksoisesti puolisen tuntia. Äänitallennin ehti mukaan noin 20:een minuuttiin.

- Olhavanlammella
Nauhoitettu 26.4.2018 Repoveden kansallispuistossa. Tallenteella kuullaan kaakkurin lentoääniä (ka-ka-ka), joista linnun nimi on syntyisin, soidinhuutoja, jotka ovat kerrassaan värisyttäviä, mutta kuullaan myös lemmekkäitä jutusteluja ja virallisempia rykäisyjä, joita ei pidä sekoittaa korpin raakaisuihin. Korppikin kyllä kuullaan. Rastaista on äänessä laulurastas, ja pienemmistä kevään airuista peipon lisäksi punarinta ja peukaloinen. Ja telkkäkin mennä viuhottaa lähellä lammen pintaa. Sen luonteenmainen ääni tulee siipien liikkeestä. Toisessa näytteessä, toukokuulta 2022, pääosassa ovat korppi ja metsäviklo, kunnes kaakkurikin pääsee ääneen.

- Paljakassa
Nauhoitettu 11.6.2021 illalla Puolangan Paljakassa. Pian alussa kuullaan valkoviklon vik-lo -huutosarja. Pajulintu ja peikko ovat kovasti äänessä, mutta yhtä lailla kuullaan kahta eri ”murreääntämyksen” omaavaa punakylkirastasta. Räkättirastaskin tuo oman lisänsä ja myös keltasirkku. Samassa paikassa syntyi toinen äänite, jonka pääosassa laulelee pajulintu. Aktiivisesti äänteli myös vihervarpunen korutonta tsiih-di -kutsuääntään toistaen. Edelleen äänessä olivat rastaat, nyt aivan päiväaikaan.

- Talvinen metsä ei ole sekään hiljainen. Varsinkin tiaiset ja tikat pitävät ääntä liikkuessaan ja ruokaa etsiessään. Viimeistään helmikuun alussa ääniin alkaa ilmestyä aivan uutta intensiteettiä, kevätlauluja. Tämä äänite on tehty 1.2.2023 uusmaalaisessa metsässä. Käpytikan 'dig' ja talitiaisen 'tink' aloittavat vuoropuhelun, johon yhtyy sinitiainen, vielä talitiaisen tavoin lyhyine repliikkeineen. Pian mukaan liittyy kuusitiainen, jo kevätlauluaan tapaillen. Tämä taas innostaa toisen kuusitiaisen ilmoitttamaan omasta reviiristään, lähempänä mikrofonia. Kuusitiasen laulun tempo vaihtelee suuresti yksilöittäin. Vielä kolmannen, nopeimman tempon, kuulet n. 8 minuutin kohdalta alkaen, Kohta paikalle saapuu (n. 3 min.) punatulkkujen kuoro, aluksi lyhyitä, huuliharpun soinnilta kuulostavia tavuja puhallellen, myöhemmin leikitellen myös rytmisemmin ja sävelkorkeutta vaihdellen. Katkon jälkeen (n. 6'20") kuullaan hömötiaisen harvinaisempaa säkätystä, kuin vanhan ajan konekirjoitusta muistuttavaa. Toisen katkon jälkeen alkaa (n. 9 min.) myös hömötiaisen kevätlaulu 'tiy-tiy-tiy-tiy'. Taustalla on myös talvehtivan mustarastaan raksutusta. Ennen tätä tiaisten viisikon on täydentänyt töyhtötiainen helmeilevällä säkeellään (n. 8 minuutin kohdalta).

Voit kuunnella talvisen metsän nauhoitteen myös lyhentämättömänä (42 minuuttia). Silloin mukaan tulevat, tosin kauempaa kuuluen, myös palokärjen lentoääni (gry-gry-gry) ja käpytikan reviirirummutus. (Lyhenteellä kuuluva tikan koputtelu liittyi ruoan etsintään kelopuun rungon kätköistä.) Edelleen saat kuuluviin närhen ja korpin äännähdykset sekä hömötiaisen niiskutuksen. Viime mainittu on hömppärin yleisintä ääntelyä, vaikkei osunutkaan mukaan äänitteen lyhennettyyn versioon. Jos haluat palauttaa mieleen tiaisten ääniä yksitellen, käväise tiaisten sivulla!