Tällä sivulla on Jussin vinkkejä siitä, miten tavoitat mitäkin, kun mielesi tekee nauttia Repoveden kansallispuiston parhaista antimista. Jos aikasi riittää, voit lukaista myös henkilökohtaisen tarinani Repoveden löytämisestä.

Repovesi sijaitsee pohjoisessa Kymenlaaksossa Valkealan (nykyisin Kouvolan) ja Mäntyharjun rajamailla. Seutua sivuaa Savon rata, mutta valitettavasti junat eivät enää pysähdy Hillosensalmen asemalla, Repoveden "omalla" asemalla. Sen sijaan Hillosensalmen asemankylään ja kesäaikaan myös Lapinsalmen opastuspisteelle pääsee bussilla Kouvolan ja Mäntyharjun suunnasta. Omalla autolla Hillosensalmelle tullaan Kouvolasta Valkealan ja Vuohijärven taajamien kautta tai Mäntyharjusta Voikosken kautta. Hyvän yleiskuvan alueesta saa Maanmittauslaitoksen julkaisemasta Valkealan ulkoilu- ja retkeilykartasta. Varsinaiseen eräretkeilyyn on syytä hankkia myös tarkemmat peruskarttalehdet.
Kapiavedeltä kohti Tervajärveä
Talvella Repovedellä on luontevinta liikkua hiihtäen. Hillosensalmelta, tarkemmin Orilammen matkailukeskuksesta, puh. (05) 389 881, lähtee hiihtolatu, jota seuraten pääsee kerralla katsastamaan miltei kaikki keskeiset eräkohteet. Hillosensalmen asemalla avattiin vuonna 2003 Repoveden ohjelmapalvelukeskus Myrskytuuli Oy ja alueella sijaitsee myös matkailuyritys Kuutin kolo.

Kesällä liikkuminen vaatii huolellista suunnittelua, sillä alueen vesistöt kuten juuri Repovesi eristävät erämaan tehokkaasti. Vuonna 1987 Lapinsalmeen rakennettu riippusilta on ratkaisevan tärkeä kulkureitti Repoveden itäpuolisiin maastoihin. Aiemmin ja tietysti edelleenkin voi erämaan tavoittaa Hillosensalmen suunnasta kanootilla, soutuveneellä tai vaikkapa Suomen Kultareitin moottorilaivalla, joka kesäaikaan kulkee keskiviikkoisin ja perjantaista sunnuntaihin. Laivan lähtöaika Orilammen matkailukeskuksesta on klo 14.10.

Jos liikut omalla autolla, tavoitat Repoveden ydinalueet ainakin kolmelta suunnalta:
Kapiaveden portti kansallispuistoon
1) Hillosensalmen taajamasta runsaat kolme kilometriä etelään Vuohijärven tieltä haarautuu Tihvetniemeen vievä tie, jolta poiketaan Lapinsalmen opastuspisteelle ja parkkipaikalle. Tästä on näppärää sukeltaa Kapiaveden rantapolulle ja kävellä vajaan kilometrin matka Repoveden ja Kapiaveden yhdistävän Lapinsalmen riippusillan yli reitin ensimmäiseen levähdyspisteeseen. Tästä taas on vain parin kilometrin matka Repoveden Kuutinlahdelle jne. Aika pian kyllä huomaat, että karttaetäisyydet hämäävät: Repoveden maastot ovat niin vaihtelevia, että normaalin varttitunnin sijaan joudut äkkiä uhraamaan kilometrin matkaan puolikin tuntia. Repovedellä ei toisaalta kannatakaan kiirehtiä. Maiseman monimuotoisuuden löydät parhaiten sen pienipiirteisyydestä, nopeasti vaihtuvista yksityiskohdista. Anna niille aikaa! (Tätä tietä tavoitat maitse myös Ruskiansalmen kalliomaalauksineen - jos kohta maalauksia on tosi vaikea erottaa.)
Tervajärvi etelästä
2) Repoveden puistoalueen halkaisevalla metsäautotiellä Voikoski - Hevosoja ei enää ole läpiajoa. Etelästä tultaessa patikointi on aloitettava Tervajärven (kuvassa vas.) tienoilta, josta on lyhyt matka Repoveden Kuutinlahden museoidulle uittokanavalle. Tästä voit edetä yhtä lailla Tervajärven pohjoisrannan polkua kuin Kuutinlahden suuntaan. Tervajärven Tukkiniemi on upea vanhan metsän kaistale. Kuutinlahden rannalla puolestaan kohoaa alueen maamerkeistä yksi, Mustalamminvuori puisine näkötorneineen.

Saarijärvi lännestä

3) Pohjoisesta Voikoskelta tultaessa on mahdollista autoilla Kuisman Saarijärvelle. Kaunis Saarijärvi (kuva oik.) vetää jo huomion puoleensa ja johdattaa kohti pienempiä järviä ja lampia. Kävelymatkaa kuululle Olhavanlammen kalliojyrkänteelle kertyy pari kilometriä. Alueella on myös majoitusmahdollisuuksia.

Huomattava osa varsinaisesta kansallispuistosta sijaitsee alueella, jonne "siviileillä" ei ole asiaa Pahkajärven ampuma-alueen takia. Runsas vuosi sitten ampuma-alueen turva-aluetta vielä laajennettiin niin, ettei ilman lupaa ole mahdollista kulkea Saarijärven itäpuolelle saati Matalajärven seudulle. Myönteisesti ajatellen luonto toki voittaa järjestelyjen ansiosta. Silti jään kaipaamaan mahdollisuutta löytää yhä uudelleen Hermusen maisemat (kuva alla) tai monen pikku lammen mikrokosmos. Repoveden alueella voit viivähtää yhdessä ja samassakin paikassa vaikkapa monta päivää kyllästymättä vierelläsi näkyvään tai kuuluvaan. Onneksi näitä pieniä maailmoja on runsaasti - monesti ennalta arvaamattomissa retken kohteissa!

Hermunen 1970-luvun lopulla