Tällä sivulla on Jussin vinkkejä siitä, miten tavoitat mitäkin, kun mielesi tekee nauttia Repoveden kansallispuiston parhaista antimista. Jos aikasi riittää, voit lukaista myös henkilökohtaisen tarinani Repoveden löytämisestä. Tänään löydät netistä runsaasti opastusaineistoa ja karttoja, ja kansallispuiston alueella on erinomainen opastettu reitistö, josta voi yhdistellä myös omia reittejä.

Repovesi sijaitsee pohjoisessa Kymenlaaksossa Valkealan (nykyisin Kouvolan) ja Mäntyharjun rajamailla. Seutua sivuaa Savon rata, mutta valitettavasti junat eivät enää pysähdy Hillosensalmen asemalla, Repoveden "omalla" asemalla. Sen sijaan Hillosensalmen asemankylään ja kesäaikaan myös Lapinsalmen opastuspisteelle eli portille pääsee bussilla Kouvolan ja Mäntyharjun suunnasta. Omalla autolla seudulle tullaan Kouvolasta Valkealan ja Vuohijärven tai Hevosojan kylien kautta tai Mäntyharjusta Voikosken kautta. Suoraan puistoalueelle pääset idempää Saarijärven tai Tervajärven porttien kautta, ja Lapinsalmen portti, jolle on viitoitus Hillosensalmen tieltä, on kätevä sisääntulo lyhyisiinkin käynteihin.
Kapiavedeltä kohti Tervajärveä
Talvella Repovedellä on luontevinta liikkua hiihtäen. Hillosensalmelta, tarkemmin Orilammen matkailukeskuksesta, puh. (05) 389 881, lähtee hiihtolatu, jota seuraten pääsee kerralla katsastamaan miltei kaikki keskeiset eräkohteet. Hillosensalmen asemalla (nykyisin SeikkailuviiKari Oy osoitteessa Repovedentie 2, asemaa vastapäätä) avattiin vuonna 2003 Repoveden ohjelmapalvelukeskus ja alueella sijaitsee myös matkailuyritys Kuutin kolo.

Kesällä liikkuminen vaatii huolellista suunnittelua, sillä alueen vesistöt kuten juuri Repovesi eristävät erämaan tehokkaasti. Vuonna 1987 Lapinsalmeen rakennettu riippusilta, joka korvattiin loppusyksystä 2019 terässillalla, on tärkeä kulkureitti Repoveden itäpuolisiin maastoihin. Kesäaikaan Kapiaveden voi ylittää myös käsikäyttöisellä Ketunlossilla. Erämaan tavoittaa Hillosensalmen suunnasta vesitse kanootilla, soutuveneellä, venetaksilla tai vaikkapa Suomen Kultareitin moottorilaivalla, joka kesäaikaan kulkee keskiviikosta sunnuntaihin. Laivan lähtöaika Orilammen matkailukeskuksesta on klo 14.10.

Jos liikut omalla autolla, tavoitat Repoveden ydinalueet näin:
Kapiaveden portti kansallispuistoon
1) Hillosensalmen taajamasta runsaat kolme kilometriä etelään Vuohijärven tieltä haarautuu Tihvetniemeen vievä tie, jolta poiketaan Lapinsalmen opastuspisteelle ja parkkipaikalle. Tästä on näppärää jatkaa merkittyjä reittejä. Etäisyydet näyttävät aika lyhyiltä, mutta aika pian huomaat, että karttaetäisyydet hämäävät: Repoveden maastot ovat niin vaihtelevia, että normaalin varttitunnin sijaan joudut äkkiä uhraamaan kilometrin matkaan puolikin tuntia. Repovedellä ei toisaalta kannatakaan kiirehtiä. Maiseman monimuotoisuuden löydät parhaiten sen pienipiirteisyydestä, nopeasti vaihtuvista yksityiskohdista. Anna niille aikaa!
Tervajärvi etelästä
2) Repoveden puistoalueen halkaisevalla metsäautotiellä Voikoski - Hevosoja ei enää ole läpiajoa. Etelästä tultaessa patikointi on aloitettava Tervajärven (kuvassa vas.) etelärannan parkkipaikalta, josta on viitoitukset eri suuntiin. Voit myös kiertää Tervajärven, sillä vesistön ylitykset onnistuvat kävelysiltoja pitkin. Tervajärven Tukkiniemi on upea vanhan metsän kaistale. Kuutinlahden rannalla puolestaan kohoaa alueen maamerkeistä yksi, Mustalamminvuori puisine näkötorneineen.

Saarijärvi lännestä

3) Pohjoisesta Voikoskelta tultaessa on mahdollista autoilla Kuisman Saarijärvelle. Kaunis Saarijärvi (kuva oik.) vetää jo huomion puoleensa, ja opastetut polut johdattavat kohti pienempiä järviä ja lampia. Kävelymatkaa kuululle Olhavanlammen kalliojyrkänteelle kertyy pari kilometriä. Alueella on myös majoitusmahdollisuuksia.

Huomattava osa varsinaisesta kansallispuistosta sijaitsee alueella, jonne "siviileillä" ei ole asiaa Pahkajärven ampuma-alueen takia. Myönteisesti ajatellen luonto toki voittaa järjestelyjen ansiosta. Repoveden alueella voit viivähtää yhdessä ja samassakin paikassa vaikkapa monta päivää kyllästymättä vierelläsi näkyvään tai kuuluvaan. Muista kuitenkin antaa pesimärauha alueen runsaalle linnustolle!

Hermunen 1970-luvun lopulla