Opusten 95 ja 140 kahdeksan laulua on sävelletty Anna Haavan hengellisiin runoihin. Tarttolaisen Anna Haavan (1864–1957) ajattelussa hengellinen näkökulma on aina esillä. Joskus Haava liittyy myös luterilaisen virsirunon perinteeseen runon virsimittaa myöten. Joulu on mukana erityisesti, ja isänmaakin vilkahtaa. Omat löytöni alkoivat kesällä 2007, jolloin syntyi opuksen 95 laulu Kurval tunnil. Tätä kuten muitakaan hengellisiä runoja ei juuri ollut neuvostoaikana julkaistussa valikoitujen runojen kokoelmassa, jonka olin löytänyt tarttolaisesta antikvariaatista joulunaikaan 2006. Seuraavana kesänä löysin netistä Eesti värss -sivuston ja runon Kurval tunnil. Pekka Kivekäs suomensi sen Kirjapajan kokoelmaan Uusia virsiä 2011. Tässä sen laulaa Erkki Rajamäki säveltäjän säestäessä Pärnun Elisabetin kirkon uruilla.


Seuraavat neljä laulua ovat oikeastaan virsiä, tyypillisessä virsirunon mitassa ja myös yhteislauluiksi sävellettyjä. Niitä voidaan tietysti laulaa myös solistisesti. Runot ovat Anna Haavan kolmannesta kokoelmasta Luuletused III vuodelta 1897. Ensimmäistä niistä (Taaveti laul 62) voidaan laulaa myös runon Mu südames on pühapäev sanoilla; niiden runomitta ja affekti ovat yhtäläiset.







Psalmirunon suomennoksen avaat tästä.

Anna Haava kirjoitti useimpiin kokoelmiinsa myös joulurunon. Näiden sanoma on vieraskielisenäkin suomalaiselle avautuva. Seuraavan joulurunon (julk. kokoelmassa Lained v. 1906) yhteydessä on merkintä 'Haigemajas 1904' (Sairastuvalla 1904).


Runossa Rahu sulle, suur maailm, joka avaa Haavan toisen kokoelman vuodelta 1890, runoilija aloittaa jouluevankeliumin sanomasta: ”Rauha sinulle, koko maailma! / Isä katsoi taivaasta / Armossaan katsoi puoleesi / Sinulle oman Poikansa lähetti.” Runon toinen säkeistö toivottaa rauhaa seurakunnalle, kolmas isänmaalle, ja lopuksi toivotetaan rauhaa jokaiseen yksittäiseen sydämeen.

Runo "Sääl ehk..." (alaotsikko Jõulukellad) on kokoelmasta Ristilained (s. 1910).