Pyhän Kolminaisuudenpäivän psalmimusiikki on syntynyt osana ”kesäpsalmien” opusta 156. Psalmeissa painottuu solistinen (tai unisonokuoron) esitysmahdollisuus. Myös kuoroversiot voidaan usein helposti muuntaa soolopsalmeiksi urkujen säestyksellä. Psalmeissa ei ole aina kirjoitettu esille introituspsalmiin kuuluvaa ”pientä kunniaa”, Gloria Patri, mutta sellainen voidaan liittää mukaan esimerkiksi sopivaa klassista psalmisävelmää lainaten. Tässä tapauksessa Gloria Patri voidaan laulaa 2. psalmisävelmää käyttäen tahtien 30 ja 31 välissä, ennen siirtymistä antifonin kertaukseen. Psalmi on käsikirjoitus, mutta voit tulostaa sen nuotin oman käyttöösi tästä.