Joulun pastoraalisiin koraaleihin kuuluva virsi 20 on suosittu urkukoraalien lähteenä. Olen lukuisia kertoja improvisoinut sen pohjalta. Muistiinmerkityksi tällainen meditointi on päätynyt kolme kertaa, suppeana opuksessa 6, tästä laajennettuna opuksessa 12 (nuottiesimerkki yllä) ja lopulta fantasianomaisena pastoraalina Resonet in laudibus (esimerkki alla) opuksessa 97 ( julkaistu Sulasolin kokoelmassa Musiikkia messuun, S2531).

Resonet in laudibus pastoraalin rinnalla opukseen 97 kuuluu kaksi pastoraalia, jotka on sävelletty virolaisen Enn Võrkin sävelmiin: Hõisake, taevad (Riemuitkaa, taivaat) ja Jõuluöö, täis valgussära (Jouluyö kuin aurinkona), sävelletty joulutervehdyksiksi joulun alla 2007 ja 2008. Hõisake, taevad soi ensi kertaa 29.12.2007 Tallinnan tuomiokirkon Orelipooltund-konsertissa yhdessä virolaisen Roman Toin (Pastoraal) ja ruotsalaisen John Morénin (Jul. Pastorale för orgel) sävellysten kanssa, urkurina Ene Salumäe. [Ääninäytteessä soivat Sibelius-Akatemian Thulé-urut vuodelta 1906.]


Jõuluöö, täis valgussära tunnetaan myös kuorolauluna. Tämän kolmisäkeistöisen virren pohjalta syntynyt pastoraalikin (13.12.2008) on kolmisäkeistöinen. Ensin sävelmä esitellään tenorin äänialassa:

Toinen taite ankkuroituu G-dominantille, ikään kuin odottaen:

Kolmas säkeistö sytyttää valon täyteen loistoonsa, kun cantus firmus ilmaantuu soolona ylä-ääneen:


Pastoraali sai tuoreeltaan kantaesityksen, kun Kristel Aer soitti sen jouluaaton hartauden suorassa tv-lähetyksessä Hallisten kirkossa 24.12.2008. Vähän yli viikkoa myöhemmin Jõuluöö soi myös Tallinnan tuomiokirkossa Ene Salumäen Orelipooltund-konsertissa 3.1.2009. Ääninäytteessä se kuitenkin soi Sibelius-Akatemian urkuluokan NK48 (ent. T307) Veikko Virtasen uruilla, joiden ääressä pastoraali on syntynyt.