Urkukoraalin harmoninen tausta nojaa sävelmän ensimmäisiin säveliin, joiden kehystämänä, aluksi dominantissa ja lopuksi toonikassa, Gustaf Aulénin virsisävelmä myös päättyy. Näistä sävelistä on siten luontevaa rakentaa diskantin klusteri cantus firmuksen edetessä sen ja bassoäänen välissä. Koraali on improvisoitu ja nuotinnettu äänitallenteelta.