Urkukoraalin harmoninen tausta nojaa sävelmän ensimmäisiin
säveliin, joiden kehystämänä, aluksi dominantissa ja lopuksi
toonikassa, Gustaf Aulénin virsisävelmä myös päättyy. Näistä
sävelistä on siten luontevaa rakentaa diskantin klusteri cantus
firmuksen edetessä sen ja bassoäänen välissä. Koraali on
improvisoitu ja nuotinnettu äänitallenteelta.