Herr Jesu Christ, du höchstes Gut (BWV 1114)
Svk 278 (=284, 364)
 
Oi armon lähde ainoa Taustaa
Sävelmät
Julkaisuja
Oi armon lähde ainoa on Bachin Neumeister-kokoelman ainut varsinainen koloroitu sopraanon cantus firmus -koraali. Pohjoissaksalaisesta asetelmasta ei nytkään ole kysymys, sillä kudos on kolmiääninen ja jalkioton. Sitä paitsi Bach on yhdistänyt kaksi sävellystekniikkaa: Koloroitujen alkupuoliskon ja päätössäkeen väliin jäävä säepari on figuroitu cantus firmusta myöten, joka nyt soitetaan samalla sormiolla muitten äänten kanssa. Satsiluonteensa mukaisesti ääriosat voidaan soittaa rauhallisessa tempossa ja keskiosa puolestaan nuottiarvot puolittaen.
Kokoelman syvällisimpiin - vaikkakin vaatimattomimman näköisiin - kuuluvan koraalin notaatio paljastaa koko joukon ongelmia, jotka voivat johtua 1700-luvun alun ja lopun (jolloin J.G. Neumeister lienee kopionsa tehnyt) nuotinkirjoituskäytäntöjen eroista. On mahdollista, että Neumeisterin käyttämä lähde (tai sen lähde) on sisältänyt myös tabulatuurikirjoitusta. Näistä eri seikoista voi seurata mm. muunnemerkkien tulkintaan, äänten oktaavialan määritykseen, nuottiarvoihin, kaaritukseen ym. liittyviä pulmakysymyksiä. alton imitaatio tahdissa 2Lisäksi on muistettava, että kopisti (tai jo alkuperäisinkin lähde) on voinut jättää "itsestäänselvyyksiä" kirjaamatta ajan säästämiseksi. Esim. tahdin 2 väliäänen (vrt. yllä) imitaatiota on tuskin syytä jättää rytmisesti ja melodisesti tahdin 1 johtoääntä köyhemmäksi. 

kakkosmaalin kadenssiTahdissa 4 mukaan liittyvä koloroitu ylä-ääni kuuluu selvästi soolo-sormiolle, vaikka merkintä siitä puuttuu. Näin ollen tahdissa 14 vastaan tuleva terssi-intervalli tuntuu oudolta. Johtosävel e voisikin kuulua oktaavia alemmas. Tähän voisi viitata myös basson kulku des-d. Kakkoskadenssissa Neumeister ei sitä paitsi merkitse vielä tahdin kolmoselle neljäsosanuottia c, vaan kahdeksasosatauon, joka puolestaan tekee luontevaksi heti perään kirjoitetun kahdeksasosanuotin c. (Tämän kadenssin jälkeen voidaan pitää paussi, ennen kuin seuraavan säkeen koho aloittaa figuroidun väliosan.)

Tahtiin 27, josta taas palataan alkupuoliskon koloroituun asetelmaan, on NBA:ssa lisätty puuttuvaksi ajateltu f basson toiselle neljännekselle. Pidän EMB:n ratkaisua (=tahti 31) parempana. Siinä Neumeisterin auki jättämä kohta on korvattu neljäsosatauolla. Näin seuraava tahtiosa pääse aloittamaan basson imitaation väliäänelle.

Tahdissa 29 NBA lisää alennusmerkin sopraanon ensimmäiselle neljäsosanuotille d. Myös EMB (=t. 33) pitää sitä hakasulkeissa mahdollisena. Yhtä hyvin sävel voi olla d, vaikka säestyksessä soi kohta des; samanlainen herkullinen poikkitela on jo edellisessä tahdissa. Sävellyksen harmoninen moni-ilmeisyys houkuttelee harkitsemaan puolestaan alennusmerkin lisäämistä tahdin 7 sopraanon viimeisen neljänneksen toiselle kuudestoistaosalle. G:n sijasta voitaisiin hyvinkin soittaa ges, joka seuraavassa tahdissa on palautunut g:ksi, kun basson linja on myös muuttanut harmoniapohjan toiseksi. Harmoninen ja rytminen hienojakoisuus voivat johdattaa myös pisteyttämään tahdin 11 toisen neljänneksen basso kulun niin, että c tulee vasta kuudestoistaosanuottina, jotta kuvio täyttyy eikä kvartti-intervalli tule liian tärkeäksi.

Koraali on alkusoittona mahdollista lyhentää siirtymällä tahdin 11 lopusta suoraan tahtiin 27 (EMB:ssä tahtiin 31).