Hugo Lepnurm: Koraalieelmängud
Esimerkkejä kokoelman
koraalialkusoitoista, joiden sävelmät ovat suomalaisessa
virsikirjassa (SVK). Nuottikuvaa klikkaamalla avaat myös
ääninäytteet, jotka on soitettu pääosin Järvenpään kirkon
Kangasala-uruilla tai Helsingin Musiikkitalon Forster &
Andrews -uruilla.
Armas Jeesus, avita (Koraalieelmängud, sivu 4), sävelmä
Liebster Jesu, wir sind hier
(SVK 201a, Tänne, Jeesus,
tulimme)
Armas Jeesus, avita on neliääninen urkukoraali, cantus
firmus tenoriäänessä (I). Kudokseen ilmaantuu tahdissa 4 vapaa
vastateema (II), joka pitää yllä polyfonisen satsin
”imua”. Lepnurm on myös muuttanut sävelmän rytmisen asun
kolmijakoiseksi ja antaa sen muutenkin edetä vapaasti. Tämä
synnyttää linjakkaan ja ilmavan rakenteen ja luo alkusoittoon
lempeän ilmeen.
–––
Eks mu kohus tänu teha (Koraalieelmängud, s. 6
ja 8), Sollt ich meinem Gott
nicht singen (SVK 270, Enkö
Herraa,
Jumalaani)
Eks mu kohus tänu teha kuuluu
viimeisiin
säveltäjän työstämiin urkukoraaleihin (v. 1998). Siinä on
kuitenkin nuoruuden intomieltä, suorastaan hurjuutta. Cantus
firmusta säestävät kuudestoistaosajuoksutukset ja aksentoidut
sointusarjat. Sävellyksestä on kaksi versiota.
–––
Eks sa heida, karjane (Koraalieelmängud, s. 11), sävelmä
Jesus, meine Zuversicht
(SVK 625, ks. myös virret 9, 41 ja 47)
Eks sa heida, karjane on
saanut esitysohjeen ”rauhallisesti, mietiskelevästi”. Ylä-äänen
cantus firmusta säestävässä kudoksessa toistuu väliäänten
trioliaihe. Jalkion basso soitetaan lyhyin äänin, kuin pizzicato.
–––
Eks see ole arm ja
heldus (Koraalieelmängud, s. 12), sävelmä Freu dich sehr, o meine Seele
(sävelmä SVK 348)
Virsi Eks see ole arm ja heldus
on tällä tekstillään lempeä ja ihasteleva kuten sen
sävelitys. Lepnurm on johtanut tutunoloisen, fanfaarimaisen
säestysaiheen sävelmän alusta. Koraalin sävellaji vaihtuu
säepareittain terssisuhteisesti F-duurista Des-duuriin ja edelleen
A-duuriin palaten lopuksi F-duuriin.
–––
Halleluuja, koorid kostke
(Koraalieelmängud, s. 14), sävelmä Wachet auf, ruft uns die Stimme (SVK 163, ks.
myös virret 29 ja 335)
Halleluuja, koorid kostke
(s. 14) on riemukas koraalitoccata. Samasta sävelmästä on kolme
erilaista urkukoraalia. Alla vasemmalla (s. 16) koraali etenee ääriäänten kaanonina.
Kolmannessa (s. 17) edellisten tavoin neljäsosanuotein etenevä
cantus firmus saa vasta-aiheekseen neljän kahdeksasosanuotin
kuvion, joka karakterisoi koko kudosta.
–––
Halleluuja, tahan laulda (Koraalieelmängud, s. 18),
sävelmä Gott
des Himmels und der Erden (sävelmä≈SVK 185, 240 ja 430)
Halleluuja, tahan laulda alkaa hiljaisesti,
kunnes kahdeksasosiksi
tiivistyvä kudos siirtyy pääsormiolle ja vaihtaa nyansin forteksi. Tällöin jalkio ottaa vastuun
cantus firmuksesta.
–––
Imeline Issand (Koraalieelmängud, s. 19), Wunderbarer König (sävelmä
SVK 140, 194)
Imeline Issand alkaa
fantasianomaisesti, tekstinsä mukaan kuin ihmetellen. Sen jälkeen
cantus firmus esittäytyy kromaattisen kudoksen yllä.
–––
Jeesus, meie eel
(Koraalieelmängud, s. 22), Jesu, geh voran (SVK 388, ks. myös 471)
Jeesus, meie eel on aito
bicinium, kaksiääninen urkukoraali. Ylä-äänen cantus firmus saa
puolta tiheämmän, kahdeksasosina kiitävän vastaäänen.
–––
”Järelmänguks” (=päätössoitoksi, Koraalieelmängud, s. 23), Liebster Jesu, wir
sind hier (SVK 201a)
Päätössoitoksi ehdotettu urkukoraali on finaalimaisen liikkuva.
Sen kudoksen kahdeksasosaliike rauhoittuu vasta päätöstahdeissa.
Esitysohjeena onkin ”elävästi”.
–––
Kõik tulge minu juurde
nüüd (Koraalieelmängud, s. 28), Kommt her zu mir, spricht Gottes
Sohn (SVK 398, ks. myös 118 ja 593)
Kõik tulge minu juurde nüüd on
lempeä principal-koraali. Puolinuotein soiva cantus firmus saa
ympärilleen imitaatioin etenevän neljäsosaliikkeen.
–––
Ma kummardan Sind, Armuvägi
(Koraalieelmängud, s. 32), (sävelmä SVK 369, 579)
Ma kummardan Sind, Armuvägi
sopii affektiltaan hyvin virren 369 (Nyt päivä laskee, pilvi
peittää) alkusoitoksi.
–––
Ma tahan jätta maha (Koraalieelmängud,
s.
33), Valet will ich dir geben
(sävelmä SVK 8, 98, 452)
Ma tahan jätta maha -koraalissa
cantus
firmusta säestää kolmen kahdeksasosan ryhmissä etenevä
muunnesävelinen kudos.
–––
Ma tean, mis mina usun
(Koraalieelmängud, s. 34), sävelmä sama kuin edellisessä
Ma tean, mis mina usun on
sävelletty virren sävelmän avausintervallista johdetuin
kvarttiharmonioin.
–––
Miks sa ennast, hingeke
(Koraalieelmängud, s. 35), sävelmä Jesus,
meine Zuversicht (SVK 625, ks. myös virret 9, 41 ja 47)
Miks sa ennast, hingeke -koraalissa sävelmä on muunnettu
kolmijakoiseksi. Sopraanon cantus firmuksen ja alaäänten
säestyskudoksen dialogista tulee näin rytmisesti elävä ja keinuva.
–––
Minu mure, hirm ja häda
(Koraalieelmängud, s. 37), sävelmä Freu dich
sehr, o meine Seele (sävelmä SVK 348)
Minu mure, hirm ja häda on nimensä mukaisesti
puettu dissonoivaan mollikudokseen, vaikka virren sävelmä on
duurinen. Tästä syntyy riipaiseva kontrasti.
–––
Mis Jumal teeb, on ikka hea (Koraalieelmängud, s. 38 ja 39), Was
mein Gott tut, ist wohlgetan (sävelmä SVK 172, 387)
Mis Jumal teeb on saanut
kaksi samannäköistä imitoivaa urkukoraalia. Ne eroavat lopulta
toisistaan paljonkin. Koraaleista ensimmäinen moduloi raikkaasti
kaukaisimmillaan tritonuksen päähän H-duuriin. Jälkimmäinen
pysyttelee pastoraalisen levollisesti pääsävellajin tuntumassa
kuin leväten edellisen luomisen vimmasta. Koraalit on kylläkin
päivätty lähes vuosikymmenen erolla, edellinen lokakuussa 1987,
jälkimmäinen joulukuussa 1996.
–––
Mu hing, mis annad Jumalale (Koraalieelmängud, s. 40), sävelmä Wer nur den lieben Gott lässt walten (sävelmä
SVK 245, 370)
Mu hing alkaa
kaksiäänisenä cantus firmuksen saadessa rikkaan koristelun
staattisen basson yllä. Ensimmäisen säeparin muunnellun
kertaamisen jälkeen seuraa kolmiääninen ”ritornello”, samalla
sävelmää eteenpäin vievä suvanto, joka puolestaan johtaa
päätössäkeen imitoivaan käsittelyyn.
–––
”Mu järel”, hüüab Jeesuke (Koraalieelmängud, s. 41), sävelmä Machs mit mir, Gott (sävelmä SVK 109)
Edellisen tavoin tämäkin koraali alkaa biciniumina mutta päätyy
kolmiääniseksi. Rytmikkääseen liikkuvuuteen opastaa esitysohje
”hoogsalt”, vauhdikkaasti.
–––
Mu süda, ärka, virgu, meel (Koraalieelmängud, s. 42), sävelmä Nun freut euch (sävelmä SVK 261 tai 137, 230,
238, 331)
Säveltäjä on taitavasti yhdistänyt samaan alkusoittoon kaksi eri
sävelmää. Ratkaisu lienee saanut virikkeensä jo klassisen Nun freut euch -virren
sävelmävaihtoehdoista. Suomalaisessakin virsikirjassa virttä 261
voidaan laulaa kummallakin sävelmällä.
–––
Oh, anna tuhat keeld Sa mulle (Koraalieelmängud, s. 44), O dass ich tausend Zungen hätte
(sävelmä SVK 211, 215, 469, 540)
”Tuhansin kielin” tuntuu
inspiroineen urkukoraalin riemukasta runsautta. Liikkuvaan
kudokseen yhtyy rauhallisemmin virren cantus firmus.
–––
Oh Jeesus Kristus, tule Sa (Koraalieelmängud, s. 46), Herr Jesu Christ, dich zu uns wend
(sävelmä SVK 418)
Yksinkertaisesti esitelty virsisävelmä saa vasta-aiheekseen
hyppelehtivän ritornelloteeman. Kaksiääninen satsi rauhoittuu taas
lopuksi kolmiääniseksi.
–––
See aeg on tõesti ukse ees (Koraalieelmängud, s. 49), Es ist gewisslich an der Zeit
(sävelmä SVK 261)
Viron virsikirjassa tätä virttä lauletaan
samalla sävelmällä kuin meillä Lutherin virttä 261. Urkukoraalin
kromatiikka ja vahvat harmoniat runsaine dissonansseineen tuntuvat
nousevan kirkkovuoden päätöksen varoitushuudosta (teksti meillä
virressä 155). Koraalia voisi silti hyvin soittaa myös virren 261
(Oi iloitkaa, te kristityt) yhteydessä, esim. sen 5. tai 7.
säkeistön urkusäkeistönä.
–––
See, kes ristisambas ripub (Koraalieelmängud, s. 51), Der am Kreuz ist meine Liebe (sävelmä SVK 66,
204)
Raskaslinjainen meditaatio sopii meillä hyvin passiovirren 66
alkusoitoksi sekä myös itsenäiseksi meditaatiomusiikiksi.
–––
Jehoova, Sulle
tahan laulda (Koraalieelmängud, s. 52), Dir, dir, Jehova, will ich singen
(sävelmä SVK 168, 317, 523, 576, 731)
Sävellys on liikkuva fuuga, jonka kudokseen cantus firmus
ilmaantuu kuin huomaamatta muuntuen loppua kohti aivan
sävelkudoksen osaksi; aikomus on vaihtunut ylistykseksi!
–––
Süda seltsiks südamele (Koraalieelmängud, s. 54), Herz und Herz vereint zusammen (sävelmä SVK 453)
Tyylitellyn fugetan kudos saa energiansa jatkuvasta
kahdeksasosaliikkeestä.
–––
Vaikselt võtan vastu (Koraalieelmängud, s. 56 ja 57), sävelmä Jesu, meine Freude (sävelmä
SVK 303)
Mietiskelevä ja seestynyt urkukoraali on säveltäjänsä viimeisiä,
vuodelta 1997. Se kantaa valoisana sanomaansa: ”Tyynenä otan
vastaan sen, mitä tahdot minulle antaa.” Sävellyksestä on myös
varhaisempi, suppeampi
versio.
–––
Hugo Lepnurm on luonut oman ”Orgelbüchleininsa” samassa hengessä
kuin J. S. Bach. Koraalieelmängud-kokoelman
urkukoraalit
ja alkusoitot ovat ainutkertaisia helmiä, joista löytyy aarteita
moneen käyttöön. Niistä avautuu kiehtovia sävellysteknisiä
oivalluksia ja ratkaisumalleja, ne ovat virikkeitä
improvisaatioon, ja moni-ilmeisinä urkukoraaleina ne antavat tilaa
virren sisällön ilmaisemiseen. Kukin 45:stä koraalista on oma
”mikrokosmoksensa”, itsenäinen taideteos. Näin ne myös toimivat
mitä erilaisimmissa yhteyksissä, virren alkusoittoina,
urkukoraaleina vuorolaulussa, meditaatiomusiikkina,
ehtoolliskoraaleina jne. Liturgisen käytön ohella ne ovat myös
täysipainoista konserttiohjelmistoa esim. sopiviin kokonaisuuksiin
ryhmiteltynä. Koraalien soittotekninen vaikeusaste vaihtelee
helpohkosta vaativaan, ja pituudeltaankin ne ovat tyypillisiä
”Orgelbüchlein”-koraaleita, puolesta minuutista noin kolmeen
minuuttiin.
Tämän esittelyn päätöksenä on
vielä koraali, joka oli jo poistunut suomalaisesta virsikirjasta
mutta palasi siihen Lisävihkon mukana vuonna 2016. Aamuvirsi 968,
Nyt nouse, kiitä Luojaa (Mu
süda, ärka üles) esittäytyy kokoelmassa vaatimattoman
näköisenä, kuin perusesimerkkinä pikku fugetasta. Tarkemmin
katsoen – ja kuunnellen! – osoittautuukin, että virren sävelmä
etenee koko ajan sen aloittavassa tenoriäänessä ja muut äänet,
vuorollaan kudokseen yhtyen, rakentavat sille taustan, jossa voi
kokea uuteen aamuun heräämisen ihmeen. Kudoksen kulloinkin ylin
ääni nousee askel askeleelta korkeammalle, kunnes saavuttaa
yläoktaavin perussävelen, g:n. Aurinko on noussut, sielu herännyt,
ylistys voi alkaa!
