Vanhaan hymnitekstiin sävelletty Lauda
Sion Salvatorem (BuxWV 68), on julkaistu myös suomeksi
(Herraas Siion riemuin kiitä, Fazer / Pro musica 10, suom. Samppa
P. Asunta).
Rakenteeltaan teos on aaria, vaikka sen ensimmäinen (ja lopuksi
kertautuva)
säkeistö saa konserttomaisen käsittelyn.
Säkeistöihin liittyy kertosäe cum
cherubim et seraphim, joka ei ole alkuaan hymnin tekstiä,
vaan mahdollisesti säveltäjän oma lisäys.
Säveltäjä lienee itse merkinnyt Lyypekissä
säilyneeseen nuottiin myös huomautuksen, ettei laulettua
bassoa välttämättä tarvita. Erityisesti teos
voidaan meillä liittää kiirastorstaihin ja
neljänteen paastonajan sunnuntaihin.
Mp3-esimerkki 1960-luvulla nauhoitetulta
äänitteeltä (nykyisin CD LC 0147), jolla esiintyvät
Maria Friesenhausen, sopraano, ja Helmut Kahlhöferin johtama
Kantorei Barmen-Gemarke, on sopraanon soolosäkeistön lopusta,
johon kuoro yhtyy kertosäkein cum
cherubim et seraphim.
Nettiosoitteessa http://www.cpdl.org/wiki/index.php/Buxtehude
on tarjolla myös kantaatin koko nuottimateriaali sekä
alkuperäisessä a-mollissa (saksannettu teksti) että
transponoidussa g-mollissa (alkuperäinen latina). Kuten
nuottiesimerkistä havaitaan, soitettu bassostemma kaksintaa
laulettua
bassoa, mistä syystä jälkimmäinen voi
jäädä poiskin. Tällöin on loogista ajatella,
että kahden naisäänen sijaan duona voi laulaa myös
kaksi miesääntä. Tällaisia miehitysmuutoksia
voidaan usein tehdä Buxtehuden vastaavissa satsiratkaisuissa.
Urkuri voi puolestaan helposti korvata kahden viulun kudoksen, jos
muita instrumentteja ei olisi saatavilla.