Vanhaan hymnitekstiin sävelletty Lauda Sion Salvatorem (BuxWV 68), on julkaistu myös suomeksi (Herraas Siion riemuin kiitä, Fazer / Pro musica 10, suom. Samppa P. Asunta).

Rakenteeltaan teos on aaria, vaikka sen ensimmäinen (ja lopuksi kertautuva) säkeistö saa konserttomaisen käsittelyn. Säkeistöihin liittyy kertosäe cum cherubim et seraphim, joka ei ole alkuaan hymnin tekstiä, vaan mahdollisesti säveltäjän oma lisäys. Säveltäjä lienee itse merkinnyt Lyypekissä säilyneeseen nuottiin myös huomautuksen, ettei laulettua bassoa välttämättä tarvita. Erityisesti teos voidaan meillä liittää kiirastorstaihin ja neljänteen paastonajan sunnuntaihin.

Mp3-esimerkki 1960-luvulla nauhoitetulta äänitteeltä (nykyisin CD LC 0147), jolla esiintyvät Maria Friesenhausen, sopraano, ja Helmut Kahlhöferin johtama Kantorei Barmen-Gemarke, on sopraanon soolosäkeistön lopusta, johon kuoro yhtyy kertosäkein cum cherubim et seraphim.



Nettiosoitteessa http://www.cpdl.org/wiki/index.php/Buxtehude on tarjolla myös kantaatin koko nuottimateriaali sekä alkuperäisessä a-mollissa (saksannettu teksti) että transponoidussa g-mollissa (alkuperäinen latina). Kuten nuottiesimerkistä havaitaan, soitettu bassostemma kaksintaa laulettua bassoa, mistä syystä jälkimmäinen voi jäädä poiskin. Tällöin on loogista ajatella, että kahden naisäänen sijaan duona voi laulaa myös kaksi miesääntä. Tällaisia miehitysmuutoksia voidaan usein tehdä Buxtehuden vastaavissa satsiratkaisuissa. Urkuri voi puolestaan helposti korvata kahden viulun kudoksen, jos muita instrumentteja ei olisi saatavilla.