Kun Johannes Buxtehude kuoli vuonna 1674, poika Dieterich sävelsi ja runoili isänsä muistoksi aarian Klaglied, jonka myös julkaisi yhdessä aiemmin säveltämänsä koraalisovituksen Mit Fried und Freud ich fahr dahin kanssa. Ne on otettu mukaan Breitkopfin urkuteosten laitokseen urkukoraaleina, vaikkei Klaglied perustukaan minkään virren cantus firmukseen. Buxtehuden oman, hyvin henkilökohtaisen tekstin sijaan Klaglied voidaan tekstittää esim. suomalaisen virren 248 viidennen säkeistön tai virren 102 viidennen säkeistön mukaan. Aariaa voidaan laulaa myös paastonajan jumalanpalvelusmusiikkina virren 57 sanoin (esim. säkeistöt 1 ja 8). Jos aarian säestyssoittimena on urut, soitetaan kirjoitetut kolme säestysääntä. Jos taas käytettävissä on muitakin soittimia, urkuri laatii continuosatsin basson numeroinnin pohjalta.