Buxtehuden aikaan urkurin tuli osata improvisoida virren alkusoitot ja urkusäkeistöt sekä myös vapaita preludeja, fuugia jne. Onneksi tätä kaikkea on säilynyt myös muistiinmerkittynä, rohkaisuksi ja malliksi meille.

Buxtehudelle tunnusomaisinta, koloroitua urkukoraalityyppiä voimme - vaikka amatöörimäisesti - treenata aivan koraalikirjan satsin pohjalta. Ajatellaan tempo puolta rauhallisemmaksi ja koristellaan cantus firmus esim. näin:

Saatuasi koloroinnin valmiiksi voit miettiä, miten muotoilisit satsista ilmavamman. Harkitse esim. aloitusta pelkästään soolona, johon säestys liittyy vasta ensimmäisen kokonaisen tahdin toiselta neljäsosalta, ja tee sopiviin saumoihin tahdin parin välike, jolloin puolestaan cantus firmus vaikenee jne.