Lyypekin kuuluisat Abendmusik-konsertit
järjestettiin säännönmukaisesti viitenä
sunnuntaina, kahtena kirkkovuoden päättyessä
ja kolmena adventin ajan sunnuntaina toisesta neljänteen.
Konsertit
seurasivat klo 15 vietettyä iltapäivän
jumalanpalvelusta. Iltamusiikkitilaisuudet saivat rahoituksensa
pääosin lyypekkiläiseltä
liike-elämältä.
Todennäköisesti
Buxtehude itse oli Abendmusik-instituution arkkitehti, vaikka
ainakin
jo
Franz Tunder, Buxtehuden edeltäjä Lyypekin Marian kirkon
urkurina,
oli järjestänyt konsertteja. Buxtehude toi mukaan
suurtakin
orkesteria vaativat vokaaliteokset, jopa oratoriomaiset draamat.
Valitettavasti yhtään varmuudella identifioitua
oratorioteosta ei Buxtehudelta ole säilynyt. Muutama libretto
tunnetaan,
mm. Upsalan Düben-arkistossa on säilynyt tekstivihkonen Hochzeit
des Lamms (Karitsan häät; ks. kansilehden kuvaa!),
sekä anonyyminä
säilynyt mutta vahvasti Buxtehudeen liitetty musiikki Wacht! Euch zum Streit.
Wacht! Euch zum Streit
julkaistiin 1930-luvun lopussa hieman lyhennettynä. Samalla
julkaisija antoi teokselle viimeiseen tuomioon
viittaavan nimen Das Jüngste
Gericht, mikä sinänsä
voisi olla mahdollinen Buxtehudenkin antamaksi, jos teoksen
nimilehti säveltäjätietoineen olisi säilynyt.
Aikamme johtava Buxtehude-tutkija, amerikkalainen Kerala J. Snyder
uskoo, että oratorio on Buxtehuden säveltämä ja
että se todennäköisesti esitettiin Lyypekissä
vuonna 1682.
Oratoriosta Wacht! Euch zum
Streit
on vastikään ilmestynyt jo neljä uutta levytystä,
yksi niistä kooste (Auszüge).
Niitä voit käydä kuulostelemassa mm. nettikauppa JPC:n
sivuilla.
Wacht! Euch zum Streit on
laajamuotoinen oratorio. Sen kolme näytöstä on ehkä
esitetty kolmena eri sunnuntaina. Kukin näytös alkaa
soitinjohdannolla ja päättyy tutti-osaan, koko
esittäjistön aariaan. Pääosin
säkeistömuotoisista aarioista rakentuvaa kokonaisuutta
jäsentävät loppua kohden yhä painokkaammin
resitatiivinomaiset raamatuntekstit ja koraalit.
Oratorion ensimmäisessä näytöksessä Ahneus
(Der Geitz), Kevytmielisyys (Die Leichtfertigkeit) ja Ylpeys (Die
Hoffarth) kiistelevät, kuka näistä on kyvykkäin
suistamaan ihmisen tuhoon. Jumalan ääni (Die göttliche
Stimme) varoittaa: "Älkää antako kenenkään
pettää itseänne tyhjillä puheilla..." (Ef. 5: 6-7)
- näyte -
Toisen ja kolmannen näytöksen dialogia käydään
hyvän ja pahan välillä (Die gute Seele / Die böse
Seele). Kun jälkimmäinen on vain kiintynyt rahaan ja
maalliseen hyvään, edellinen haluaa etsiä taivaallista
aarretta. Tämä kiteytyy koraaliin Ei,
mein Perle. Kaikkiaan
neljästi esiintyvät virren Wie
schön leuchtet der Morgenstern (svk 43) säkeistöt
jäsentävät koko oratorion loppupuolta. - näyte
-
Toisen näytöksen dramaattinen huipennus on Luukkaan
evankeliumin tutun opetuksen sävelitys. Siinä Jeesus kertoo
vertauksen rikkaasta miehestä, joka sanoo itselleen: "Kelpaa sinun
elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi
vuodeksi." Mutta Jumala sanoi hänelle: "Sinä hullu!
Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta
takaisin." Rikkaan miehen valittavaa aariaa seuraa kuoron
valituslaulu
Siirakin kirjan sanoin: "O Todt! O Todt, wie bitter bist du..."
(Siir.
41: 1); ("Oi kuolema, kuinka katkeralla mielellä..."; saman
tekstin tunnemme myös Brahmsin ja Regerin lauluista.) - näyte
-
Toisen ja kolmannen näytöksen koraaleina esiintyvät
vielä Herzlich lieb hab ich
dich, o Herr (virsi 376), Jesu,
mein Freud, mein Ehr und Ruhm (sävelmä = svk 208) ja
taivaskaipuusta kertova, Martti Lutherin Simeonin kiitoslaulusta
kirjoittama runomuotoinen virsi Mit
Fried
und Freud ich fahr dahin. Jo näiden taidokkaiden ja
puhuttelevien koraalisovitusten myötä (jotka on julkaistu
myös erillisinä) on helppo asennoitua
myönteisesti olettamukseen, että vailla
kansilehteään ja säveltäjätietoa säilynyt
oratorio on Lyypekin mestarin käsialaa.
Ääninäytteet ovat levyltä Buxtehude, Wacht!
Euch zun Streit, La Capella Ducale, Musica Fiata, joht. Roland
Wilson; Sony