Buxtehuden kaksi versiota
kantaatista Ich habe Lust
abzuscheiden (BuxWV 46 ja 47) dokumentoivat harvinaislaatuisella
tavalla säveltäjän ajattelun kehitystä ja vakavaa
suhtautumista luomistyöhön. Kantaatin molemmat versiot,
joista varhaisempi (1680-luvun alusta) on säilynyt Upsalan
Düben-arkistossa ja myöhäisempi Lyypekin omassa
arkistossa, ovat taidokkaita sävellyksiä. BuxWV 46 on kuin
kouluesimerkki raamatuntekstikonserton ja siihen liitetyn aarian
säveltämisestä kunnon käsityötaidon
mukaisesti.
Mahdollisesti hyvinkin myöhäinen uusi versio on
sävelkieleltään yksinkertaisempi ja persoonallisempi.
Vanhan version päätökseksi kerrataan alun
tekstikonsertto (Fil. 1: 23): "Haluaisin lähteä
täältä ja päästä Kristuksen luo."
Varhaisempi versio alkaa sanan "ich" toistolla,
myöhemmässä se on jätetty toistamatta, jolloin oman
minän sijaan korostuu halu Kristuksen luo. Osan konsertoivaa
polyfoniaa on tasoitettu yksinkertaisemman homofonisen ilmaisun
suuntaan. Konserttoa seuraavan aarian kudos on sen sijaan saanut
päätössäkeistöönsä tavanomaista
aariaa rikkaamman ilmeen, joka tekee siitä musiikillisesti
riittävän painavan päättämään koko
teoksen; da capo -kertausta ei siis tarvita. Tämä on
myös aariarunon kannalta hyvä ratkaisu. Sen
päätöksen (...dass ich begehr zu sterben / ...niin
että ikävöin kuolemaa) Buxtehude
häivyttää jousisoitinten pianossa soitettavaan
eteeriseen C-duurisointuun, mihin on hyvä lopettaa koko kantaatti.
Juuri kantaatin päätösosassa Buxtehude on
moderneimmillaan. Voit verrata osan aloitusta sekä
nuottiesimerkeistä 1 ja 2 että niitä klikkaamalla
avautuvista ääninäytteistä. Vanhemman version on
levyttänyt Ton Koopman (ECD 75374), uudemman version (jossa ovat
mukana myös viulut)
Purcell-kvartetti (CHAN 0691).*
* Ton Koopmanin levytyksen solisteina laulavat Barbara Schlick
ja Monika Frimmer, sopraano, ja Peter Kooy, basso. Purcell-kvartetin
äänitteen solistit ovat Emma Kirkby ja Suzie LeBlanc
sekä Peter Harvey.