Alternatim eli vuorolaulu kuuluu tavalla tai toisella kaikkeen
läntisen liturgisen perinteen yhteiseen lauluun. Vaikka laulamme vuoroon
usein vain virsiä, myös psalmit, canticumit ja jopa messun ordinarium
ovat perinteisiä alternatimin kohteita. Buxtehuden urkukoraalisävellyksistä
suuri osa on aikanaan liittynyt virren vuorolauluun. Kaikkia näistä
sävelmistä ei enää lauleta nykyvirsikirjojen valikoimissa,
mutta mikään ei estä tuomasta vanhaa vuorolauluaarteistoa
kuoron ja urkujen toteutettavaksi. Tässä ehdotus ehtoollismusiikiksi
vuoden 1701 virsikirjan virrestä 344, Kiittäkäämm'
HERraa kuin on hyvä ijan (tekstin asu Tauno Väinölän
toimittamasta kirjasta Vanha virsikirja; Kirjaneliö, 1995):
- urut aloittaa soittamalla 1. säkeistön Buxtehuden koraalista
Danket dem Herren (BuxWV 181):
- kuoro laulaa saman yksiäänisesti:
- urut jatkaa soittamalla toisen säkeistön:
- kuoro laulaa neliäänisen sovituksen (M. Pretoriuksen mukaan):
- urut päättää kolmannella säkeistöllään:
Jos halutaan laulaa nykykielisesti, voidaan tekstiksi vaihtaa edellisen
virsikirjamme virren 506 säkeistöt. Tämä vanha ruokavirsi
tuli suomalaiseen virsikirjaan Maskun Hemmingin suomentamana. Oman sävelmänsä
se piti vuoden 1943 sävelmäuudistukseen saakka, jolloin sävelmäksi
vaihtui ilmeisesti alkuperäisen toisinto.
Psalmien laulamiseen kuoron ja urkujen kesken on paljon säilynyttä
aineistoa 1600 ja vielä 1700-luvulta. Aina ei vain ole helppoa havaita,
mihin yhteyteen itsenäisestikin toimiva urkusävellys on voinut
liittyä. Kekseliäisyys on sallittua! Esim. kolmitaitteisen Fuugan
G-duuri (BuxWV 175) voi mainiosti liittää osaksi psalmisävelmää,
jolla kuoro laulaa päivän psalmia tai esim. ehtoollispsalmia.
Kokeile fuugan kera vaikkapa 8. klassista psalmisävelmää
tai jumalanpalvelusten kirjan anglikaanista neliäänistä
psalmodiaa sivulta 463 (n:o 3).
Rukoushetkien lauluista vesperin Marian kiitosvirsi on tunnusomainen
vuorolaulu. Buxtehuden Magnificat-sävellykset uruille on mahdollista
rekonstruoida myös tähän tarkoitukseen.Yllättävää
kyllä, myös preludien ja toccatoiden rakenne kestää
vokaalisten elementtien liittämisen osaksi kokonaisuutta. Näin
voisi menetellä esim. Preludin E-duuri (BuxWV 141) kohdalla:
- urkujen alkusoitto tahtiin 12 (sitä voi jo edeltää
esilaulajan intonaatio)
- kuoro esim. V klassisen psalmisävelmän mukaan
- urut tahdista 13 tahtiin 50
- jne. eri vaihtoehdoista valiten